http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1754340
Kertokaas uunolle millainen kölisysteemi moisessa 40ft kiulussa on?
Osanottoni pojille keskeytyksen aiheuttamasta vitutuksesta.
Kertokaas uunolle millainen kölisysteemi moisessa 40ft kiulussa on?
Osanottoni pojille keskeytyksen aiheuttamasta vitutuksesta.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Plaanaa.comissa ollut hyvät lätinät aiheesta: http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=4&t=3464
Sivulla 15 tai 16 tulee tuo kölijuttu
Tässä suora linkki valmistajan sivulle: http://www.akilaria.com/album destination/AkilariaClass40/keelwhole.html
Kölilaatikko on siis rungon sisäpuolella oleva tasku, jonka on tarkoitus kantaa kaikki kölin rasitukset. Ja linkin kuvassa olevan laipan yläpuolisen osan mennä siihen taskuun ja toimia "kölipultteina". Ne pari pulttia vain pitävät kölin siinä taskussa, ei muuta.
Kiitos linkistä.
Kölilaatikko on kyllä tuttu juttu kevytveneistä ja joistakin hieman isommista nostoköliveneistä. En vain ole ymmärtänyt tuonkin kokoisista löytyvän kölilaatikoita. Kuvien perusteelle ei tuossakaan nostoköliä ole, olenko väärässä?
Eipä tosiaan ole nostoköli. Perinteisillä pulteilla ei vain noin kapeaa ja ohutta evää saa millään kiinni veneeseen, piti kehittää vähän uudenlainen ratkaisu. Ja uuden ratkaisun kanssa ollaan ilmeisesti edelleen hiukan oppirahoja makselemassa, vaikka noita on jo useampi vuosi käytettykin.
Mitenkäs rahtilaiva nyt pääsee satamaan asti, kun se antoi polttoaineestaan 200 litraa purjeveneelle?
verovapaata löpöä. Sakot tulee kotimaassa jos vain pisarakin löytyy!
Laiva tiesi jo ennen lähtöään jutusta ja osasi tankata 200 l ylimääräistä matkalle. Kyllä se sieltä mereltä pois pääsee. Ja jos ei, ei miehistölle ainakaan nälkä tule, laiva seilaa banaanilastissa.
Ihmetyttää aina vaan nämä samanlaiset toistuvat köliongelmat. Pääsääntösääntöisesti kyse ollut kölin aiheuttaman momentin ankkuroimisesta veneen kantavaan runkoon, joka on pettänyt. Pitäisi olla hyvin helppo tehtävä osoittaa, jotta kölikiinnitys varma ja toimiva, oli kyse sitten millaisesta tahansa konstruktiosta: momentin aiheuttama voimapari veneen poikittaissuunnassa tulee olla asian mukaisesti hoidettu, ja kuormituskertoja1e8, taroittaa vielä hyvin alhaisia jännityksiä. Ymmärtääkseni toinen purjehtiojistakin purjemaakari, jonka luulisi hieman ymmärtävän voimien kulkua. Voisiko kaveri katsoa hieman peiliin, kun ostanut tuollaisen kiulun ja lähtenyt sillä isoille merille seilailemaan.
Ensinnäkin, väsyminen ei ole varsinaisesti kuiturakenteiden ongelma, eli kuormituskertojen lukumäärä ei ole se juttu. Se juttu on sekä dynaamiset kuormat että voimien välittäminen teräsrakenteesta komposiittiin. Samanlaisia rakenteita ja saman valmistajankin rakenteita on purjehtinut pitkin poikin maailman meriä jo jonkin aikaa. Ehkäpä anoppi katsoo vain itseään peiliin ja arvioi asiantuntemuksensa uudestaan ennen uin arvostelee muita sen puutteesta.
Tuo ohessa oleva linkki kertoo kuitenkin hyvin paljon konstrusktiosta. Mitäs tuo köli painaa? Otetaan esimerkkinä 2tn = 20kN (voi olla muutakin ei tässä väliä). Vipuvarsi olkoon 2,5m, tekee momentin 50kNm kölilaatikossa (oletettan että vene käy joskus jopa vaakasuorassa asennossa 90 asteen asennossa, ei kai mikään mahdoton ajatus?) . Otetaan varmuuskertoimeksi 1.5 ja dynaaminen kerroin 2.1 (saattaa olla veneen laivanrakennuksessa jotain aivan muutakin, muttei paljon pienempää kannattane käyttää), saadaan jotain luokkaa 160kNm minimissään murtorajatilassa. Tämä momenttihan otetaan vastaan tuossa kölilaatikossa, jossa näyttäisi linkin kuvassa olevan tuollainen laatikon sisään tuleva vahvikekappale korkeudeltaan jotain 300mm. Nythän tämän jälkeen meillä useita murtukmismekansimeja = kiinnitysmahdollisuuksia: Voisi kuvitella, että puristuspuoli menee pintapaineella kölin sivureunasta ja vetopuoli hoidetaan pulteilla, jotka näkyy kölin päällä. Näin tapahtuu niin pitkään, kunhan köli ei liikahdakkaan laatikossa/veneneen pohjan suhteen. Jos tämä pääsee tapahumaan, menee kaikki voimaheti tuon harmaan osan (tuo 300mm) taivutukselle (vähän karrikoidusti sanottu!) ja samoin voimapariksi tämän edellä mainintulle harmaalle osalle, sen yläosaan ja alaosaan. Voisin veikata että tämä harmaa teräsosa (terästä kai) ei ole teräspalkin HEA240 luokkaa PUHUMATTAKAAN TUOSTA LASIKUIDUSTA TEHDYSTÄ EVÄ LAATIKOSTA. Huomaa1, että jos tilanne pääsee etenemään tähän vaiheeseen, yläosan pulteista ei ole mitään virkaa (tosiasiassa ne kyllä siellä avittavat). Huomaa2, tämän vaiheen 2 murtumismuoto on evälaatikon taivutusmurto = kaiketi havaittu ongelma poikien veneessä. Huomaa3: Alkuperäinenkin kiinnitysajatus kuolleen syntynyt, kosketuspainevoimat kasvavat hyvin nppeasti hallitsemattomiksi. Puhuin aikaisemmin väsymisestä, sehän ei ole tässä nyt mukana. Se lienee ollut väärin, pahoittelen että en tunne noita eksoottisia materiaaleja sen osalta. Ehkä se ei ole ollut ongelma.
Huomatkaa, että oikeaoppinen rakennesuunnittelu on hyvin yksikertaista puhaa, jossa kaikki voimasuureet tulee pystyä todentamaan tulitikkuasken takakanteen. Keep it simple. TÄmän rakenteen toiminta ei kuitenkaan ole kovinkaan yksinkertainen, ks. yllä oleva teksti joka yksi tapa miten tämä boksi toimii. Tapojahan voidaan valita useita, kunhan löydetään yksi joka toimii. Itse en heti löytänyt.
Kuitenkin viittaan edelleen tuon toisen purjehtijan kokemukseen voimista...
Klubiaskiinhan kuulemma laskettiin joskus DC-3:nkin lujuudet. Melkoisen hakoteillä olet kuitenkin voimiesi kanssa. Eihän noilla pulteilla ole muuta virkaa kuin pitää köli siinä taskussaan. Niillä ei pitäisi olla muuta rasitusta kuin kölin painon verran vetoa ja käytännössä sekin vain kölin kiinnitysvaiheessa täyteaineen kuivumista odotellessa. Tarkemmin ottaen tietysti pulteilla kiristetään ylöspäin oheneva köli muotoiseensa laatikkoon. Siellä laatikossa ei kölin ole todellakaan suunniteltu hievahtavan ja taivutus on alunperin ajateltu kokonaan sen laipan yläpuolisen osan kannettavaksi. Mikä siinä tai kuiturakenteisen laatikon lujuudessa olisi kuolleena syntynyttä? Kölilaatikon murtumismuoto oli kuitujen katkeaminen ensin pultin reiän etupuolelta. Siellä oli silloin kaiketi liian vähän kuituja laatikon yli tai kölipulteilla kiilattu laatikon kanteen ajateltua suurempi veto. Tarkemmin en laatikon rakennetta tunne, mutta epäilen vahvasti sen olevan muuta kuitua kuin lasia. Laatikko puolestaan on pultattu pohjan läpi, jotta vetopuolen voima ei jäisi laminaattia repiväksi. Siihen suuntaan on laminaatilla tyypillisesti hyvin huono lujuus.
Voisitko täsmentää vielä, missä kohtaa kosketuspaineet kasvavat hallitsemattomasti? 90 asteen kallistus on triviaali perustapaus ja luultavasti dynaamisille rasituksille antamasi kerroin ei riitä alkuunkaan. Kaikesta päättäen kuiturakenteet ovat sinulle vieraita.
No niin, kysehän ei ole oliko kuitrakenne vai teräs vaan yleisesti järkevästä rakenneratkaisusta hoitaa tuo kölin kiinnitys. Tuo minun dynaaminen kerroin ei perustu mihinkään varmaan tietoon, pitäisi laskea dynaamisena mallina etc. Tuolla tapaa nyt kyllä päästään edes peltoaukealle kohtuu pienellä vaivalla, ja jos rekennetta ei saa kestäämään edes tuolla "varmasti" pienellä kertoimella, mikä hyöty pohtia suurempia kertoimia.
Toiseksi, kolihän on varmasti viottunut poikittaissuunnassa, elikkä suunta jota tuossa yllä hahmottelin (tekstuuri epäilemättä sekavaa!). Veneen pituussuunnassahan tuo kiinnitys/jäykkyys on ok. Poikittaissuunta ylipäänsä heikko kohta. Pitäisi nähdä kölin leveys, voisi kuvitella olevan hyvin hoikka rakenne. Poikittaissuunnan taivutukselle meillä on tuossa kölissä neljä "yksinkertaistettua" tukikomponenttia: 1)kölin toinen reuna (puristus), 2) pultit (vetoa - vetovoima siirtyy aluslevyjen kautta kölilaatikin kanteen ja sitä kautta runkoon, reunimmaisille pulteille suurin veto - lähellä kohdan 1 puristusreunaa miltei 0 -pultit), 3) vaakakomponentti veneen poikittaissuunnassa veneen pohjassa ja 4) vaakakomponentti kölilaatikon kannessa. Se miten voimat tässä jakautuu riippuu näiden osien 1 -4 keskinäisistä jäykkyyksistä. Tätähän ei tarvitse edes miettiä, jos rakenteen saa toimimaan joko parilla 1 ja 2 TAI 3 ja 4. Näin tomisi kuka tahansa järkevä suunnittelija eikä luottaisi minkään monimutkaisen ratkaisun toimintaan.
Alla muuten video joka kertoo tismalleen tämän ongelman. Ei tarvitse olla lasi puolen (eks)pertti, jotta nyt ymmärtää mistä kyse.
http://www.youtube.com/watch?v=Nv2okiEKPrA&feature=related
Unohda nyt jo hyvä mies (vai nainen?) ne pultit, niitä on vain kaksi ja keskilinjalla molemmat. Ajattele, että köli on pelkästään liimattuna laatikkoonsa. Mikään ei viittaa siihen, että itse köli olisi vioittunut mistään, vain kölilaatikko. Siksi ei youtube-linkilläkään ole minkäänlaista vertailupohjaa Akilarian kölirakenteeseen. Kuten se joku purjehtija (=minä) totesi, ei perinteinen pulttikiinnitys onnistu mitenkään noin kapean ja ohuen evän kanssa, koska voimat keskittyisivät mitättömän pienelle alalle pohjassa. Siksi evää on jatkettu veneen sisälle, jossa rasitukset saadaan kölilaatikon välityksellä jaettua moninkertaiselle pinnalle. Pulttien tilalla nyt sitten sattuu olemaan kuitua, siis laatikon kylkiä, mutta ei rakenne ole edes monimutkainen, kunhan ajatuksen ymmärtää.
Äkkiseltään tuli mieleen, että hyvin loivalla kiilalla sai pultteja kiristämällä laatikon kanteen melkoisen vedon. Todennäköisempänä syynä murtumaan pitäisin silti epätasaiseksi jäänyttä kuormaa sisemmillä ja ulommilla kuitukerroksilla. Tähän pohjan pienet taipumat voivat tuoda merkittävänkin lisän ja hyvin vaikeasti mallinnettavan sellaisen. Varsinkin kevlar on pienen murtovenymänsä takia arkaa epätasaiselle kuormalle, lisäksi kevlarilla on vaatimaton puristuslujuus. Akilarian kölilaatikon kuituvalikoimasta en silti edelleenkään tiedä mitään. Samanlaisia ratkaisuja on ollut kymmenkunta vuotta käytössä ja tässäkin kisassa luultavasti kaikissa 26:ssa startanneessa, eikä muilla ole tätä ongelmaa ollut. Mieleen tulee yksi tällaisesta konstruktiosta pudonnut köli. Siinä petti hitsaus kölievässä, jonka alihankkija teki toisin kuin suunniteltu. Oli näet helpompi hitsata silleen, eikä ulkonäkö muuttunut.
Kuvia plaanaa.comissa vaurioista. Kaksikko pääsi hengissä kuivalle maalle mikä on iloinen asia.
no niin, tuo plaanaassa oleva kuvat on just tismalleen kölin poikittainen vauriomuoto. Noissa pulteissa liian suuri vetovoima, jolloin kiinnitys laminointiin pettännyt = leikkausmurto. Voimat on olleet siis tasan tarkaa 1) 3), ks ylempää. Kuvastahan näkee, että tuo kölilaatikon ylösnostettu tuenta, mitä lie jotain laminointia, täysin hengetön = taipuisa ottaamaan vastaan voimaa tukikomponenteille 2)&4). Niinpä kaikki kölin poikittainen tuki on siirtynyt 1)&3). Pultin kannastahan kohdistuu aluslevyjen varassa puristus tuohon halkeamakohtaa.
Miksi tuo koko rakenne ei umpiterästä, arinarakenne. Sillä tavalla kuin esim Salonat. Voisi saada toimimaankin.
Vielä, rakennesuunnittelu on äärimmäisen yksinkertaista hommaa, pitää olle, muutten tulee sutta ja sekundaa.
..et ymmärtänyt? Ei tuossa ole "reunimmaisia pultteja" kun koko köli on kiinni kahdella pultilla: Etummainen ja takimmainen.
Ei tuon rakenteen ajatus noin vaikea voi olla. Sillä pultilla ei edelleenkään ole mitään tekemistä murtumisen kanssa, pultin reiällä ehkä marginaalinen vaikutus, jos sitäkään. Jos olisit katsonut tarkemmin, olisit huomannut laatikon päällä olevan järeän U-palkin sitomassa laatikon laidat toisiinsa ja toimii samalla pulttien aluslevynä. Ajatuksesi tuntuu olevan aivan kuin sillä p.p.:llä, teräs on maailman vahvin materiaali (=mitä lie laminoinintia, täysin hengetöntä). Kannattaisi ehkä tutustua edes komposiittitekniikan alkeisiin ennen moisia möläytyksiä. Niitä ei varmaan amiksessa kuitenkaan opetettu.
Ajattele nyt edes hiukan momentteja. Tavallisessa kölissä kaikki sivuttaisvoimat kerääntyvät kölin paksuuden matkalle. Tarkalleen ottaen vielä pienemmälle, kölin ulkoreunasta vastakkaisen puolen pultin välille. Akilarian kölissä tukevaa momenttivartta onkin koko sen sisäpuolisen evän pituus.
Rakenteiden suunnittelu on yksinkertaista, rasitusten tunteminen ei ole. Tai on sekin staattisen kuorman suhteen, hyvin monen muuttujan dynaaminen rasitus onkin toinen juttu. Kaikkeen ei kelpaa ratkaisuksi se, että tehdään niin paksusta, että varmasti kestää.
On periaatteessa ihan sama onko tehty komposiittista tai teräksestä, ei muuta tuota murtumismuotoa. Molemmissa (kaikissa) materiaalityypeissä voiman tuonti detailessa noudattelee samoja periaatteita, ei eroa.
Sekin on ihan sama, onko siinä tuo pultti vai ei. Plaanaan kuvista katsottuna siinä tuollainen pultti näyttäisi olevan hitsattuna kölin sivuun paksulla levyn palasella. Puhuin yllä leikkausmurrosta. Näinhän siinä on tismalleen käynyt, sivuttainen momentti ja sitä kautta leikkausjännitykset tuossa kölilaatikon reunassa ja tuon tukirakenteen reunassa/saumakohdassa on ylittänyt tuon rakennesekasikiön kapasiteetin. Kovin järkeveältä tuntuisi, että tuon pultin avulla on siirretty kölin taivutusmomentti tuolle tukirakenteelle. Mutta oli se niin tai näin, tuo rajapinta ei tuota voimansiirtoa ole kestänyt ja tukirakenne liian taipuisa . Jos tuo tukirakenne korkeus poikittaissuunnassa 2* olisi leikkausjännitykset olleet alle 20% nyt olleista jännityksistä.
Huomaa susi&sekunda myös se, että voimat kerääntyvät kölissä juuri tasan tarkkaan sinne, minne niiden annetaan kerääntyä eli jäykkyyksien mukaan. Tässähän ankkurointi selkeästi tuossa PULTIN KOHDASSA muuhun runkon.
Vielä täytyy sanoa uudestaan ja uudestaan se tosiasia, että monet suunnittelija värkäävät hienoja 3d fem -malleja ymmärtämättä hevon vittua kokonaisuuksista. Kannattais ensin miettiä miten se asia toimii ihan oikeasta perustikkumallilla, jos ei siinä saa toimimaa, niin missä sitten. Tuo komposiitti touhotus pahentaa asiaa. Jossakin vaiheessa joku kirjoitti tyyliin "ei toiminut kuten oli ajateltu toimiva". Kaikki rakenneratkaisut tulee olle matemaattisesti perusteltavissa mahd. yksinkertaisella tavalla, ei mitään tyyliin on ennenkin toiminut tms.
Kerrohan ensin pienten perustelujen kanssa, onko kölilaatikon murtuma tullut pitkittäisestä vai poikittaisesta momentista.
Kartiomainen rungon sisäpuolelle tuleva "evä" minun lujuusoppini mukaan jakaa jäykkyyksien mukaan rasituksen tasaisesti kölilaatikon korkeudelle. En ole katsonut Akilarian mittakirjaa, mutta olettaen veneen syväykseksi 2,5 m, on köli n. 2 m. Valokuvasta mitaten on sisäpuolisen osan korkeus n 25 cm. Voimat jakaantuvat sille matkalle ja vastaisi tavallisessa tuennassa liki 25 cm päässä toisistaan olevia pultteja ja yhtä korkeita kölipalkkeja. Tämä ajatellen, että pohjaa vasten tuleva laippa muotokappale sen alla olisivat vain muotokappaleita, mikä ei suinkaan ole niiden ainoa funktio. Ja usko nyt vähitellen, ne pultit ovat sitä varten, että köli kiristetään niillä ja täyteaineella välyksettömästi kölilaatikkoon. Murtumismekaniikan osalta odotan asiantuntevampaa kommenttia paikan päältä ja jätän arvelusi omaan arvoonsa.
Ymmärtääkseni kyse on poikittainen momentti, pituussuuntaan kapasiteetti näyttäisi äkkiäpäin ok.
"Kartiomainen rungon sisäpuolelle tuleva "evä" minun lujuusoppini mukaan jakaa jäykkyyksien mukaan rasituksen tasaisesti kölilaatikon korkeudelle" En oikein ymmärrä vaan: maksimijännitys tuon 25cm kappaleen yläpäässä ja alapäässä, vastakkaismerkkiset /-, ei tasainen jännitys. Ongelma ei kuitenkaan ole itse laatikossa vaan laation kiinnityksessä veneen runkoon. Tuossa plaanaan 2. kuvassa näkyy selvästi tuo kohta, jonkilainen ylöstaivutettu latta tms, joka laminoitu tuohon kölilaatikkoon ja tässä siis halkeama. Tästähän kaikki voima siirtyy kölisä runkoon. Oletan, että näitä yht. 4kpl, edessä ja takana 2kpl. NÄiden taivutuslujuus/jäykkyys ei riittävä -> leikkausmurto.
No joo, olisipa tietysti pitänyt olla täsmällisempi ja puhua lineaarisesti muuttuvasta pintapaineesta eikä jännityksestä. Eipä auennut, mitä tarkoitit "jonkinlaisilla ylöstaivutetuilla laipoilla". Ehkä tarkoitat niitä rakenteita, joita yleisesti kölipalkeiksi sanotaan. Niiden palkkien korkeus on helposti kaksinkertainen verrattuna tavalliseen. Jos ne palkit antoivat periksi, voit varmaan kertoa, miksi laatikko murtui leikkautumalla, eikä vierestä helpommalla tavalla vetojännityksestä.
Kerkesit näköjään silmämääräisesti parista kuvasta arvioimaan voimat eri suuntiin, erityisesti dynaamiset. Silloin osannet kertoa, mitkä ovat kulmakiihtyvyydet eri akselien suuntiin, kun 15 kts nopeudella hypätään aallonharjalta sivu-, vasta- tai myötäaallossa.
Asiasta mitään tietämättömänä maallikkona ja ylläolevan keskustelun huomioonottaen näyttäisi siltä, että "täyteaine" on pursunnut kölilaatikon päätynurkasta ulos, kun tuo laatikon päällä oleva U-palkki on estänyt pursuamisen keskemmältä. Tältä vaikuttaisi plaanaan alimmassa kuvassa oleva oikeanpuoleinen vioittunut kulma ja siitä näkyvä tummaharmaa sisus ( = täyteaine ?).
Mitä mieltä olette vai olenko ihan ulkona?
Ne tummat raidat ovat halkeamia ja tussiviivoja. Siis juuri ne, jotka päättivät Tiedon osalta kisan. Päällä oleva palkki siirtää rasitusta ennestään umpinaiseksi laminoidun laatikon seinältä toiselle ja on kölipulteille prikkana.
Nää detskut kannattaa tehdä sillee, ettei tarvi miettiä noita 15kts nopeudessa kiihtyvyyksiä eri suunnissa. Tällaisissa rakenteissa hyvää suunnittelutapaa edustaisi suunnittele jossa detsku tehdään "tasavahvaksi" tarkkoittaa että tuo kiinnitys kohta tulis olla saman vahvuinen kuin kölin taivutuskapasiteetti (huom tehty teräksestä). Tuosta laminointi hässäkästä voisi aika varmasti sano, että aika kaukana ollaan tästä... Sitten aletaan puhua laadukkaasta rakentamisesta/suunnittelusta. Maksaa paljon, mutta kohta koko veneen tärkein paikka, tulee kestää aina ja iankaikkisesti. PISTE.
Nythän voitkin esittää perustelut, miksi komposiitti tässä tapauksessa oli silmin nähden heikompi kuin teräs. Laskelmanhan piti mahtua tikkuaskin kanteen. Vai onko edelleen vain se "teräs on maailman vahvin aine"-asenne?
En tiedä laminoinnista hevon p:tä. Joka tapauksessa samat voimat ja lainalaisuudet siellä jyllää, eikä ainakaan terästä vahvempaa/homogeenisempaa. Tuo sana homogeenisuus on aika kova juttu vaikeiden detskujen ja voiman tuontien kanssa. Asiat tuppaa kummasti yksinkertaistumaan. Jostakin syystä edistyksellisest rakentaja ovat siirtyneet teräsarinarakenteeseen, johon kölikiinitys hoidettu. Ei varmasti tule moisia ongelmia. Muista "devil is in details"!.
Et tiedä komposiiteista hevon p:tä, mutta osaat silti ensisilmäyksellä arvioida rakenteen kestävyyden ja nyt tiesit jo epähomogeenisuudenkin. Minäkin tiedän yhtä ja toista teräksistä, mitä nyt pääaineesta opiskellessa kertyy. Eivät suinkaan ole yllätyksettömiä nekään, vaikkei enää niin usein sellaisia floating coffineita tulekaan, joita joskus on tullut. Myöhemmin on pitänyt tutustua omakätisesti komposiitteihinkin. Joka tapauksessa olisi hyvä tietää edes käytetyt materiaalit, niiden ominaisuudet ja rakenteen mitoitus ennen kuin arvioita lujuudesta heittelee. Ja ettei muka terästä vahvempaa...
Lentokoneen rakennusta olen aina pitänyt enemmänkin kehityksen eturivissä olevana teollisuuden haarana. Ja siellä saavat komposiittirakenteet jatkuvasti laajempaa käyttöä. En oikein tiedä keitä ovat ne edistykselliset veneenrakentajat, mutta mitä enemmän high tech vene, sen vähemmän teräsosia. Uusien asioiden kanssa on aina oppimista, mutta sen takia ei kannata iän kaiken pitäytyä vanhoissa ratkaisuissa. Perinteisestä poikkeava köli vaatii myös perinteisestä poikkeavan kiinnityksen ja uuden oppimista seuraa väistämättä.
Huomaa, että harvaa pääainettakaan ei yleensä koulunpenkiltä opita. Suosittelen sinulle muutamaa vuotta käytännön suunnittelua, jotta oppii yksikertaistamaan asiat. Eiköhän tää ollut tässä.