No morjens. Minun pokkarillani (PS SX110IS) voi ottaa kuvia aina polttoväliin 50mm asti. Kun kerran katsoin järkkärin 50mm polttovälistä kuvaa, se oli paljon vähemmän vääristyneempi (ok, tähän varmasti vaikuttaa muutkin asiat, mutta tämä ei ollut se pointti), joten onko järkkäreissä tuo polttovälin laskentatapa jotenkin erilainen kuin pokkareissa? Tarvin suunnileen sen 50mm pokkarin polttoväliä järkkäriin, joten mitä se sitten on? Jotain 1,6* pokkarin polttoväli, häh? Älkää antako mitään hepreankielistä vastausta, ihan vaan suomea jotta minäkin sen älyäisin. Alkaa vaan v*tuttamaan sellaiset hepreankieliset vastaukset.
Kinovastaavuus järkkäri vs. pokkari
ammu-vainaa
481169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Kyllä se kinovastaavuus lasketaan ihan samalla tavalla kaikissa kameroissa.
Kinovastaavuus on suoraan sieltä, minne aurinko ei paista. Mainososastojen lanseeraama käsite sotkee vain asioita entisestään. Useat nykypolven kamerankäyttäjät eivät ole koskaan kuvanneet kinokokoa käyttävällä kameralla, eivätkä edes tule kuvaamaan. Oikeampaa olisi alusta saakkaa kertoa mikä on kunkin kameran kuvakulma laajakulma- ja teleasennoissa. Niistä tiedoista ihmiset oppisivat arvioimaan mitä kuvaan kulloinkin mahtuisi erilaisilla kameroilla ja optiikoilla.
Kinokoko ei ole mikään jumalan sana. Onpahan vain yksi pienehkö, filmi- tai kennokoko muiden joukossa.
Kameroissa on nykyään niin monen kokoisia kennoja, että tarvitaan joku standardimitta. Kinovastaavuus on ihan hyvä sellaiseksi. On paljon hankalampi siirtyä täysin uuteen yksikköön. Tällainen olisi kuvakulman ilmoittaminen asteissa. Oli mittayksikkö mikä tahansa, olennaista on, että käyttäjillä on jonkinlainen mielikuva ja vertailukohde, johon arvoja voi verrata.
Kuvakulmaa toki itse voi käyttää polttovälien miettimiseen. Hyvä nyrkkisääntö on, että 35 mm kinovastaavuudella (tyypillinen pokkareiden pienimpänä polttovälinä) kuva-alan leveys on sama kuin kuvausetäisyys.
On paljon vanhoja standardeja, joiden alkuperällä ei ole enää käytännön merkitystä. Näitä on esim. hevosvoima. On myös standardeja, joiden perusta on puhtaan laskennallinen, kuten useimmat SI-järjestelmän yksiköt. Se, että moni ei enää kuvaa kinokoolla ei ole merkittävä seikka.
Kulmamitta on paljon vanhempi kuin ehdottamasi "standardimitta" eli kinovastaavuus. Sehän on mitta jolle ei ole mitään normitettua määrettä. Seuraavaksi kai ehdotat että ruokakauppa hinnoittelee tuotteensa vaikka esim. objektiivin hintaan verrattuna.
Kulmamitta on selkeä ja yksinkertainen mitta. Ajattele vaikkapa että normaalisti huoneen nurkka on 90 astetta. Onko sen perusteella vaikea kuvitella vaikkapa kuinka paljon 30 astetta suunnilleen on. Varmasti helpompaa kuin ehdottamasi kinovastaavuus-standardin kautta.
Korostan vielä että useimmille kamerankäyttäjille kinokoko on nyt ja jatkossakin jokin epämääräinen käsite jolle ei ole konkreettista pohjaa.
Valitettavasti kinovastaavuutta työnnetään joka paikassa sotkemaan asiaa.
"useimmille kamerankäyttäjille kinokoko on nyt ja jatkossakin jokin epämääräinen käsite jolle ei ole konkreettista pohjaa."
Kyllä on konkreettista pohjaa. Se pohja on yleisimmin käytetty filmityyppi filmikameroissa.
Kinokokoinen filmi on varmaankin ollut yleisin filmityyppi kameroissa. Kuitenkin varmastikin enemmistö ihmisistä ei ajattele "teknisesti" niin että kinokokoinen kuva olisi jokin mittapuu valokuvaukselle. Ja siinähän ihmiset ovatkin oikeassa, se on vain yksi mahdollinen kuvaformaatti monien muiden joukossa.
kamerankäyttäjät (yhä tänään varmasti yli 50 %) ovat ehtineet kuvata jo kinofilmille. Kuvakulma asteissa taas ei kerro mitään kuin pienelle porukalle. Tietysti asteitten kinovastaavuudet voisi opetella, mutta ei vaan nyt yhtään hotsita, kun on tuo kinovastaavuuskin keksitty.
>Kinokokoinen filmi on varmaankin ollut yleisin filmityyppi kameroissa.
Varmaankin? Etkö ole asiasta täysin varma? Minä olen ihan sataprosenttisen varma siitä että kinofilmi oli aivan ylivoimaisesti yleisin filmi. Reilusti yli 90 % filmikuvista otettiin sille (ja otetaan yhä, siis filmikuvista).
vaikkei olisi koskaan kuvannut millään kameralla.
Kinovastaavuus on vain hämäystä.
Vaikka olenkin kuvannut kinokoon kameroilla 70-luvun alusta, en käytä mitään kinovastaavuuskertoimia huijaamaan ketään.
Minulle kuvakulma mitattuna asteissa ei sano yhtään mitään. Kinovastaavuus sen sijaan sanoo jotakin. Sinänsä kumpikin mittari on ihan hyvä. Olennaista on, että käyttäjät ymmärtävät sen jotenkin. Mittayksiköiden vaihtaminen on hyvin hankalaa. Tämän osoittaa mm. se miten tiukasti kilokalorit kummittelevat energian mittoina elintarvikkeissa vaikka niistä olisi pitänyt luopua jo yli 30 vuotta sitten.
>en käytä mitään kinovastaavuuskertoimia huijaamaan ketään.
Jaa et, missä? En löydä mistään nimimerkiltä "jokainen...." yhtäkään muuta viestiä, joten taidat olla muutenkin harvinaisen harvasanainen.
Ei ole tarkkoja tilastoja käytössä siitä mikä on ollut myydyin, kuvatuin ja kehitetyin filmityyppi, vaikka ne saattaisi netistä löytyäkin jos kiinnostaa etsiä. Mutta sellainen käsitys minulla on että se oli tavisten suosiossa joten se olisi eniten käytetty. Tosin vakavat harrastajat ja ammattilaiset käytti mieluiten reilusti isompaa ruutua. Sama trendi se on digiaikanakin. Tavikset käyttää niitä nuppineulanpään kokoisella kennolla varustettuja satasen räpsyttimiä, vakavemmat harrastajat isompaa, ja ammattilaiset vielä isompaa. Filmiruudun ja kennon koko kasvaa vaatimusten mukaan, toisin kuin täällä usein väitetään että pokkarilla saa vähintään yhtä hyvää jälkeä.
Tarkoitatko, että kun nyt yleensä linssin nimen yhteydessä ilmoitetaan sen polttoväli(alue), niin se pitäisi vaihtaa kuvakulmaksi? Esim MF 104° - 60° f/2.8? Ja edelleen pitäisi ilmoittaa, saavutetaanko kuvakulma(-alue) täyskinokennoisella vai osakinokennoisella. Vai tarkoitatko, että polttovälialueen lisäksi nimestä ilmenisi (kaikkiko?) kuvakulmat erikokoisia kennoja ajatellen?
Muutoksesta voisi tulla mielenkiintoinen, kun oletettavasti vanhat objektiivit polttovälimerkintöineen olisivat käytössä vielä hyvinkin pitkään. Homma ei sujuisi kuten markkojen vaihto euroihin tehtiin muutaman kuukauden siirtymäajalla. Uskoisin, että polttovälikertoimet ymmärretään vähintään yhtä helposti kuin kuvakulmatkin, ellei jopa helpommin.
kuvakulma on täsmällinen matemaattinen suure.
Kroppikerroin taas on runkokohtainen vertailuluku, josta ei ole mitään hyötyä.
Miksi pitäisi verrata johonkin toiseen kameraan, kun voi ilmaista asian yksiselitteisestikin?
Käyttäjät eivät ymmärrä niin kauan kuin heitä yritetään hämätä kroppikertoimilla.
keskity asiaan, älä kirjoittajaan.
Täsmällinenpä hyvinkin.
Ainoa täsmällinen asia on polttoväli.
Jokaisen pitää itse tietää minkälaisen kuvakulman tietty polttoväli
kattaa käyttämässään kamerassa.
Riippuu siis kennokoosta.
Pitää tietää kennokoko ja siis kennon läpimitta.
Suunnilleen sen pituiset polttovälit ovat ns. normaaleja, lyhyemmät
laajakulmia ja pidemmät teleobjektiiveja.
Yksinkertaista.
Kinovastaavuus kertoo valtaosalle eli pidempään kuin 5 vuotta kuvanneelle
oleellisen asian.
alkaa puhua itsestään ("en käytä" jne), on tietysti päivänselvää että hänestäkin alkaa ja pitää kiinnostua.
Ei ole myöskään asian kannalta yhdentekevää, onko toinen kirjoittaja sekoileva idiootti, asiantuntija vai jotain siltä väliltä. Yhdestä viestistä sitä ei voi tietää, mutta kymmenen antaa jo jotain referenssiä. Jos kirjoittaja haluaa salata historiansa, hän tuskin voi olla kovin erikoinen tietäjä.
Kuvakulma on tässä kohtaa yhtä täsmällinen kuin polttovälikin. Mutta asian havainnollistamiseksi molemmille pitää käyttää kerrointa, jos linssiä käytetään eri kokoisten kennojen kanssa. Esim 17 mm antaa kuvakulmaksi täyskinokennoisessa n. 104 astetta mutta osakinokennoisessa esim n. 79 astetta. Ei siis ollenkaan niin yksiselitteinen esitystapa.
Yleisesti tosin kuvakulmakin esitetään suoraan osakinokennoiselle, jos linssiä voi käyttää vain osakinokennoisten kanssa. Mutta esim Canon ei ilmoita noita kuvakulmia kaikille kolmelle erikokoiselle kennolleen. Vai osaatko suoraan sanoa, mikä on kuvakulma 1D-sarjan kameroille 100 mm:n objektiivilla? Polttovälivastaavuuden useimmat tietävät 130 mm:ksi.
Eli tarkkaan tulkiten se on nimen omaan kuvakulma, joka samalla linssillä otetuissa kuvissa muuttuu eri kennokoon kameroissa, ja samana pysyy polttoväli, josta tosin voidaan laskea polttovälivastaavuus kinokennoiselle.
Polttoväli on helposti saatavilla, se on linssiin printattuna, exif-tiedoissa ym. Siitä on helppo tarvittaessa laskea kinovastaavuus kertomalla kroppikertoimella. Tietenkään tätä muunnosta ei tarvitse aina tehdä. Jos pelaa tietyllä rungolla, on toki luontevaa ajatella polttovälit suoraan todellisina eikä kokoajan russata niitä kinovastaavuuksiksi.
Kuvakulman laskeminen asteissa on paljon hankalampaa, eikä luku edes sitten välttämättä kerro mitään. Ja jos kuvakulmasta puhutaan, mitataanko se kulmasta kulmaan vai leveyden mukaan?
Jos kuvakulmaa haluaa käyttää, ehdotan seuraavaa: polttoväli, jolla kuva-alan leveys on sama kuin etäisyys (siis polttoväli on sama kuin kennon leveys) on yksi. Muut ilmaistaan etäisyyden ja kuva-alan suhteena. Tällöin monissa pokkareissa luku olisi sama kuin zoomauskerroin. Luvut alle yhden olisivat varsinaisia laajakulmia. Tosin luku voitaisiin esittää myös käänteislukuna, jolloin laajakulma olisi esim. 1,25 ja tele vaikka 1/6. Ns. Normaaliobjektiivi olisi n. 1/1,2-1/1,5.
En ole täällä kirjoittamassa itsestäni, eikä minua kiinnosta pidätkö minua sekoilevana idioottina vai "tietäjänä".
Vinkkinä voin sanoa, että on olemassa ihan asiallisiakin valokuvausfoorumeita.
Suoli24- palstoille ei ole mitään järkeä rekisteröityä.
Täällä keskustelun taso on sitä luokkaa, että on parempi esittää sekoilevaa idioottia...
aloittelijoita jotka vasta harkitsevat ensimmäisen kameran ostamista.
Kun itselle termit ovat itsestäänselviä, on vaikea asettua aloittelijan tilanteeseen ja ajattelutapaan.
Miksi kukaan yli 5 vuotta kuvannut kyselisi mitään Suomi24 valokuvausfoorumilla?
Miksi minua pitäisi kiinnostaa minkä kuvakulman objektiivini antaa jollakin toisella kamerarungolla?
Etenkin kun pääasiassa muitakin kiinnostaa enemmän polttovälit ja polttovälikertoimet kuin kuvakulmat.
> kuvakulma on täsmällinen matemaattinen suure.
Ihan siinä missä absoluuttinen, kelvineissä mitattu, lämpötilakin.
> Kroppikerroin taas on runkokohtainen vertailuluku, josta ei ole mitään hyötyä.
Ihan samalla tavalla kuin yleisesti käytetyt celsiusasteet - niissähän ei ole mitään muuta jujua kuin veden jäätysmispisteeseen SOVITTU asteikon nollapiste.
Ja silti sitä vaan käytetään, koska käytännön elämässä on helpompi fundeerata, pistääkö villahousua jalkaa vai ei, jos sääennuste lupaa 15 °C (vrt. 288 K) tai -4 °C (269 K).
Ihan sama juttu on myös kroppikertoimien kanssa - kroppikertoimen avulla on helppo arvioida ihan päässälaskuna, miten objektiivin kuvakulma JA terävyysalue muuttuvat jos sen lätkäisen esim. 1,5x cropilla varustettuun runkoon. Esim. 50/1,8 vastaakin silloin toiminnaltaan 75/2,7 lasia kinorungossa.
Kroppikertoimen avulla saa myös kätevästi laskettua kennon todellisen koon yms. jos sattuu kiinnostamaan. Tällöin toki tarvitaan tieto siitä referenssin koosta eli kinoruudun mitat... mutta senhän nyt muistaa kaikki.
Kuvakulmien kanssa pelaaminen on täysin tuhoontuomittu juttu, koska silloin pitäisi opiskella/merkitä objektiivien kuvakulmat kaikille eri kokoisilla kennoilla varustetuille rungoille
... kino-objektiiveja kun käytetään ainakin kuudella erilaisella kennokoolla varustetuissa rungoissa ("täyskoko" ja 1,3; 1,5; 1,6 ja 1,7x cropit).
No, siinähän olisi just kaltaisellesi, pieniin yksityiskohtiin takertuvalle vemputtajalle märkä päiväuni.
kinovastaavuutta tarvitset vain kerran, siinä tilanteessa kun ostat ensimmäisen objektiivisi.
Sen jälkeen sen voi unohtaa...
Lasketko vielä hinnatkin markoissa?
Kamerasi (pokkarin) croppikerroin on 6, jolloin 50 milliä on todellisuudessa 50/6=8,3 mm.
Järjestelmässä 50mm/1,6=31,3 mm. Tarvitset siis 30 - 35 millisen objektiivin tai zoomin. Kittizoomi osuu hyvin tuolle alueelle, jos vain valovoima ja laatu riittää tarkoituksiisi.
Älä sekoita asioita. 50 mm on 50 mm, ei 8,3 mm. Ko. pokkarin 50 mm vastaa kinokoossa 300 mm:ää, eli järkkärillä vajaa 200 mm. Ko. kameran pisin polttoväli tosin on 60 mm, ei 50 mm.
Älä itse söhlää!!!
Kuinovastaavuus on juuri noin.
"Ko. pokkarin 50 mm vastaa kinokoossa 300 mm:ää, eli järkkärillä vajaa 200 mm"
50mm on 50mm riippumatta siitä mihin kameraan se laitetaan. Polttoväli ei muutu mihinkään. Kinokokoisessa järkkärissä 200mm on 200mm, myöskin kinovastaavuudeltaan, ei 300mm kuten edellä väitit.
Minä sanoin, että pokkarin 50 mm vastaa kinokoon 300 milliä. En sanonut, että se on 300 mm. Näillä on merkittävä ero. Jos et osaa muuta kuin saivarrella, on aivan turha postittaa tänne. Minun intresseissäni on auttaa ihmisiä, eikä leikkiä typeriä sanaleikkejä.
Kysymyksesi on hieman epäselvä. Sen sijaan, että yrittäisit keksiä sopivia sanoja, kuten "vääristyneempi" olisi hyvä ihan kertoa selkeästi, mistä on kyse. Vääristymä voi tarkoittaa niin monta eri asiaa, esim. zoomeille tyypillistä linjavääristymää tai värivääristymää tai ties mitä. Koska kuitenkin näet "vääristymän" tavoiteltavana, oletan, että tarkoitat perpektiivin lyhenemistä, mitä tele tekee (itseasiassa kyse ei ole polttovälistä vaan kuvausetäisyysestä. Aivan sama saadaan aikaan rajauksella).
Pokkarin kenno on paljon pienempi kuin järkkärin, joten voi ajatella, että se raja järkkärin kuvasta pienen osan keskeltä. Tämän takia vaikuttaa, kuin objektiivin polttoväli olisi pidempi kuin mitä se on. Ko kennossa suhde usein normina pidettyyn kinokokoon on n. kuusi. Järkkärissä se on 1,6. Näin kerro polttovälit 3,75:llä skaalatessasi pokkarista järkkäriin. Huomaathan, että järkkärissä syväterävyys on paljon pienempi, joten jos halua vastaavan syväterävyyden, pitää himmentää runsaasti.
Hei.
Juu, kysymykseni oli varmaankin aika epäselvä, en oikein osannut pukea sitä tekstiksi. Meinaan tuolla vääristyneisyydellä sitä, että mittasuhteet pitkillä polttoväleillä vääristyy, syvyyssuunnassa meinaan.
Pääkysymys tosiaan oli, että minkä pituinen objektiivin suurimman polttovälin pitäisi olla yhtä pitkä, kuin tuon pokkarini. Ja kiitos okaro, selvitit tuon asian hyvin, eli tuo kinovastaavuus on vain tuommoinen normi, ja että miksi noita pitää laskea tuolla tavalla. Pitää kopioida tuo viestisi. Näköjään ei sitten oikein kittilasilla tule toimeen, on meinaan ihan älyttömän lyhyt...
" Meinaan tuolla vääristyneisyydellä sitä, että mittasuhteet pitkillä polttoväleillä vääristyy, syvyyssuunnassa meinaan. "
Mittasuhteet eivät muutu (vääristy) syvyyssuunnassa pitkillä ja lyhyillä polttoväleillä, vain kuvakulmat muuttuvat eri polttoväleillä. Kuvauspaikan jo kohteen etäisyyden muutos vaikuttaa syvyyssuunnassa.
Kyllä ne kuitenkin "vääristyvät". Pitkällä polttovälillä otettu kuva esim kaukana olevasta maisemasta vetää ikäänkuin taustaa lähemmäksi kun taas lyhyemmällä polttovälillä otettu antaa enemmän syvyysvaikutelmaa
"Kyllä ne kuitenkin "vääristyvät". Pitkällä polttovälillä otettu kuva esim kaukana olevasta maisemasta vetää ikäänkuin taustaa lähemmäksi kun taas lyhyemmällä polttovälillä otettu antaa enemmän syvyysvaikutelmaa"
Tuo kun ei pidä paikkaansa! Otapa lyhyellä polttovälillä kuva ja rajaa ja suurenna se vastaamaan pitkällä polttovälillä samasta paikasta otettua kuvaa. Ainoa ero on siinä että osasuurennettu kuva-ala on laadultaan heikompi. Perspektiivi pysyy samana.
toisistaan olevat kohteet näyttämään siltä kuin ne olisivat lähempänä toisiaan.
Ja laajakulma taas vuorostaa saa aikaan sen että nämä kohteet näyttävät olevan etäämpänä toisistaan.
Tälle et mitään voi vaikka kuinka haluaisit...
Ei tele sitä tee vaan kyse on puhtaasti etäisyydestä. Jos rajaat siitä laajakulman kuvasta pienen osan, niin sen on aivan samanlainen kuin sillä telellä otettu.
"Ei tele sitä tee vaan kyse on puhtaasti etäisyydestä. Jos rajaat siitä laajakulman kuvasta pienen osan, niin sen on aivan samanlainen kuin sillä telellä otettu. " okaro'
okaro on oikeassa.
perspektiivi tekee tuon syvyyssurkastuman tai vastavuoroisesti jos käytettään laajista niin etuosa korostuu kuvassa.
jos sijainti ei kuvaajan ja kohteen välillä muutu, ei muutu perspektiivikään, vaikka käytetty kuvakulma muuttuisikin kun sitä zuumirinkulaa pyörittelee.
tällöin laajakulmaisemmasta kuvasta voi rajata saman näkymän mitä saisi telellä kuvattaessa
"jos sijainti ei kuvaajan ja kohteen välillä muutu, ei muutu perspektiivikään"
—tuohan on pelkkää tuubaa.
Mistä näitä hörhöjä oikein tulee jotka tietävät, ettei perspektiivi muutu kun objektiivia tai kuvatasoa kallistetaan tai siirretään.
Eli siis esim T/S objektiiveilla "ei muutu perspektiivikään" jos etäisyys ei muutu — uskotko näin ihan aikuisten oikeasti???
Minua on siis petetty kun ostin tuollaisen T/S objektiivin muuttaakseni perspektiiviä silloinkin kun "sijainti ei kuvaajan ja kohteen välillä muutu". Ihmeellisiä ovat nuo optiikan ja okaron lait, mutta onneksi kuvassa näyttää perspektiivi muuttuvan!
"Otapa lyhyellä polttovälillä kuva ja rajaa ja suurenna se vastaamaan pitkällä polttovälillä samasta paikasta otettua kuvaa. Ainoa ero on siinä että osasuurennettu kuva-ala on laadultaan heikompi. Perspektiivi pysyy samana."
Tuota pitää kokeilla heti huomenna ja linkitän kuvat tänne.
Laitan kameran jalustalle ja otan pokkarizoomilla kolme kuvaa (etäisyyttä muuttamatta, samasta kohteesta) kahdella eri polttovälillä, rajaan kuvat niin, että kohve on n. samankokoinen. Sitten uskon tietäväni kaiken tietämisen arvoisen asiasta (ja näytän "tutkimukseni" tulokset muille asiasta kiinnostuneille).
Ja sitten me pojat vasta kinataan! —kai ;—)
Mutta kuvassa on voimakkaampi mittasuhteiden "vääristymä" ennen rajausta laajakulmalla. Se taas johtuu siitä että tele rajaa jo kuvatessa etualalla olevat kohteen pois, myöskin lyhyemmän syväterävyytensä puolesta, kun taas laajis poimii myös ne lähimmät kohteet selvemmin mukaan samalla aukolla. Laajakulmalla siis etualalla olevat kohteet näyttää luonnottoman suurilta verrattuna horisontissa oleviin kohteisiin, kun taas telellä tämä ero kompressoituu.
Tässä esimerkkikuva. Etualan kivet näyttää suuremmilta kuin takana, vaikka ne on kaikki suunnilleen samankokoisia. Jos joku haluaa päästä samaan lopputulokseen pitkällä telellä, nyt kannattaa kokeilla, sillä maksan ensimmäiselle onnistuneelle 1000 euroa riihikuivaa rahaa. Rajaus on sallittu, kuvamanipulaatio ei.
Rajattaessa laajakulman ja telen kuvaamaa kohdetta vaikka horisontissa, kohde on samankokoinen molemmissa kuvissa. Kyse on nyt siitä miltä kuva näyttää ennen rajausta. Jos polttovälillä ei olisi väliä, ei kannattaisi myöskään hankkia kameraansa muita kuin sitä yhtä polttoväliä, kaikki muu on turhaa.
http://www.pbase.com/image/93450288
—aloita aiheesta uuden keskustelun ylläolevalla otsikolla ja linkitän esimerkkikuvat.
Pyydän ystävällisesti, että kaikki tässä perspektiivikeskustelussa kantaa ottaneet katsoisivat linkittämäni kuvat ja kertoisivat miten ne todistavat että juuri sinä olit oikeassa/väärässä.
Tiedän sanomattakin, että kuvat ovat "ihan surkeita räpsyjä" joten sitä tai muuta vastaavaa ei tarvitse erikseen mainita.
Toivon kommentteja vain kysymykseen vaikuttaako polttoväli tai/ja vain kuvausetäisyys perspektiiviin.
Tuo 1000 riihikuivaa —
"Jos joku haluaa päästä samaan lopputulokseen pitkällä telellä, nyt kannattaa kokeilla, sillä maksan ensimmäiselle onnistuneelle 1000 euroa riihikuivaa rahaa. Rajaus on sallittu, kuvamanipulaatio ei."
—on mielestäni vähintäänkin varomaton lupaus, tuplaan vedon (=2000 riihikuivaa) ja otan kuvan jos 110 mm riittää vaatimasi telen pituudeksi etkä aseta uusia rajoituksia (mulla ei ole 110 mm pitempää lasia kameraan).
Onneksesi et luvannut kaikille, nyt olisi jo jona ovella. Eli tuo lupauksesi kannattaa kiiruusti perua ennenkuin kaikki palkkikameran omistajat ovat rahojasi vaatimassa.
.... Tämä kameroiden polttoväliasia on niin poliittisesti tulenarka aihe, että aina näistä tulee tällaisia ketjuja.
Ennen vanhaan kun kuvattiin filmille, niin polttoväin suhde kuvakulmaan eri kokoisilla filmeillä oli helpointa hahmottaa tietämällä kunkin filmikoon normaali polttoväli, joka on se neutraali. Tuo mainitsemasi 50mm on suunnilleen se kinofilmin normaali. Rajauskertoimet ovat yksi tapa hahmottaa tuohon sääntöön muuttujat, mutta ihan yhtä hyvin voi myös todeta, että aps-c koon normaali polttoväli on noin 30mm tai vaikkapa 6x6 koolla normaali on tuommoinen 80mm öbauttiarallaa. Kun tiedät normaalin, niin tiedät sitä pidempien polttovälien olevan tele ja lyhympien wide.
rajauskertoimet ovat ihan yhtä hyviä polttovälien hahmottamiseen kunhan vain tulos on oikea niin mitäpä sillä on väliä miten sen miettii. Kinovastaavuus on taas ainoastaan pokkareissa käytössä ja niissä se on ihan hyvä tapa hahmottaa asiaa koska niissä ei objektiivia vaihdeta eikä kennokoko ole läheskään aina kuvaajan tiedossa eikä aina edes helposti selvitettävissä.
Kinokokoinen kenno on niin kallis ja hieno ominaisuus järkkärissä, että sitä mainostetaan näyttävästi etkä luultavasti "vahingossa" sellaista osta. Jos nyt kummiskin satut olemaan rikas sika joka voi panna silmää räpäyttämättä 2-5k€ runkoon tietämättä mitä ostat, niin saatat pitää 30mm polttoväliä liian laajana. Melkoisen suurella todennäköisyydellä saat haluamasi kuvakulman kun otat rungon mukana 18-70mm tzoomin ja siinä suunnilleen 30millin kohdalla kuvakulma alkanee näyttämään haluamaltasi.
—niillä saa mukavasti hätistettyä kaikenmaailman hörhöt ja teoriafriikit koloistaan.
Minusta näennäinen perspektiivi muuttuu polttovliä muutettaessa, mutta teoreettinen polttoväli ei muutu.
Niinkauan kuin keskustelemme valokuvasta niin siinä tuolla teoreettisella (koko) perspektiivillä ei ole mitään merkitystä se kun ei näy kuvassa. Kuvassa koemme perspektiivinä lähellä ja kaukana olevien kohteiden kokoerot. Siksi on tapana sanoa, että laajakulma näyttää tuottavan voimakkaamman perspektiivin kuvaan (lähellä oleva kohde näyttää peittävän suuremman osan taustaa).
Toisaalta käytämme teleobjektiiveja silloin kun emme pääse niin lähelle kohdetta, että saisimme kuvaan saman perspektiivin kuin lyhyemmällä polttovälillä ja päinvastoin (on erilaisia liikkumisesteitä edessä tai takana jne). Tuo kokemamme perspektiivi tulee siis siitä kuinka suuren osan taustasta kohteemme näyttää peittävän.
On hienoa käydä juupas-eipäs keskustelua siitä toteutuvatko optiikan lait (teoreettinen perspektiivi) käytännön valokuvauksessa, vai käytännön sanelema kuvausetäisyys (näennäinen perspektiivi) ja vielä tärkeämpää on, että ei myönnä erehtyneensä.
Eli siis näennäinen perspektiivi voimistuu polttoväliä lyhennettäessä, mutta teorettinen (optiikan lakien mukainen) mukainen perspektiivi ei muutu vaikka emme sitä kuvassa huomaakaan.
Joku viisas Frangen-klooni osasi joskus sanoa että "terrori ja näytäntö ovat kaksi ihan eri asiaa" olisikohan asia myös niin, että perspektiivi ja perspektiivi ovat kaksi ihan eri asiaa joista ei kannata kiistellä —paitsi jos kilpaillaan kuka meistä on suurin Narri?
keskikoon kameroiden ja isojen palkkikameroiden kinovastaavuudesta ja kroppikertoimista