Tuttini meinaa risteyttää lyhytkarvaista mäyräkoiraa whippetin kanssa. Haluaa itselleen sellaisen rotusekoituksen ja pistää loput myyntiin. Nuo whippet ja mäykky ovat molemmat terveitä, kilttejä, metsästysviettisiä ja rekisteröityjä, joten sanoi, ettei myy niitä millään parilla sataa, vaan vähintään 500 eurolla. Vaikuttaako mielestänne liian kalliilta laadukseen? Whippet on niistä uros ja iältään 7 vuotta, mäykky on narttu ja iältään 2 vuotta. Taidan itsekin ottaa siitä pentueesta yhden koiran, mutta saan kuulemma vaikka kaksi yhden hinnalla.
Erikoinen aikomus tutullani
pitkänokka
8361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jösses. Onkohan tässä yhdistelmässä ajateltu lainkaan rakenne- ja kokoeroa? Pennut kun perivät osia molemmista vanhemmista, ovat whippeturoksen jälkeläiset helpostikin liian isoja mäyräkoiranartun vatsaan :(. Sen synnytys voi käydä hengenvaaralliseksi.
unohtamaan tuollaisen pelleilyn. Jos pennut joutuu kovasti kärsimään synnytyksessä niin siitähän voi tulla vaikka kuinka pehmeäpäinen tahansa, jos synnytyksestä selviytyy. Vammautumisen riski liian iso.
Minä tunnen whippetin ja dobermannin sekoituksen, jonka vanhemmista dobermanni on isä. Synnytys niillä ei kuulemma tuottanut hankaluuksia. Ja tapasin kerran pitkäkarvaisen mäyräkoiran ja kultaisennoutajan sekoituksen. Niistäkin kultainennoutaja oli ollut isä. Eikä niilläkään omistajan mukaan ollut ongelmia synnytyksessä. En kumminkaan kannata itse näin suuria kokoeroja koirien kasvatuksessa (tosin kuulin niiden molempien olevan vahinkoja), mutta whippetin ja normaalikokoisen mäyräkoiran kokoerot eivät ole vielä suuret. On niitä rotukoiriakin, joidenka urokset voivat olla melkein kaksi kertaa narttuja painamampia.
Ja kaikki ruumiinosansa sekarotuiset perivät sekä isältään että äidiltää. Seropeita voi verrata vaikka mutantteihin, jotka ovat kaikin tavoin sekä että. Tässäkin on esimerkkinä basset houndin ja siperianhuskyn sekoitus; http://www.poodlecam.com/friends/DukeonDeck3_Vga.jpg Kummalta näyttääkään enemmän... Ei näytä ehkä kummaltakaan enemmän, vaan joka suunnasta yhtä lailla molemmilta.
Luonto tekee tehtävänsä.
tietää varmasti että valtavat riskit? Lisäksi pennuilla tod näk paljon erilaisia luustovikoja, johtuen vanhempien valtavista rakenne-eroista. Lääkärikäyntejä siis paljon tiedossa, sisäelinsairauksia myös. Emä voi kuolla tai kaikki syntyä kuolleina, kannattaako pelleillä?
Mistä tullut tuollainen halhaluulo ihmisille, että sekarotuiset rakentuvet miten sattuu?
Kyllä sekarotuisen luustokin kehittyy vallan vanhempiensa luuston välimuotoiseksi. Jos mäykyn ja vipukan sekoituksen luusto on niin kauhistuttavan rasittava, niin kuinka sitten puhdas mäykky tai vipukka pystyvät elämään niin terveelliseti ilman luuston rasituksia?
Minä en ymmärrä näitä ihmisten harhaan jotavia käsityksiä, että sekarotuiset olisivat rakenteeltaankin täysin arvaamattomia. Itse olen tavannutt kymmeniä seropeita ja kaikki ovat olleet täysin vanhempiensa rotujen risteytyksen näköisiä, vallan terveitä.
Miksette saman tien valita korkeimmassa hallitooikeudessa bulldoggien jalostajista, jotka kiduttavat koiriaan pelkillä keisarinleikkauksilla! Onko silti niin kaunista kaiken maailman sairaat piirteet rodunjalostuksen tavoittessa, kuten lyttynokat, löysät nahat ja ulkonevat silmät?
Jotkut tosiaan tuntuvat ajattelevan, että sekarotuinen voisi periä chihuahua-isältään kaksi jalkaa ja toiset kaksi tanskandoggiemältään. :)
Anyway, jos kovin eri kokoisia rotuja yhdistellään, on varmasti viisasta valita emoksi se isompi rotu, jotta synnytys sujuisi mahdollisimman tuskattomasti. Samaten pitää tutustua tarkoin molempien rotujen terveydentilaan, luonteeseen ja käyttöominaisuuksiin ja miettiä, olisiko yhdistelmässä muuta hyvää kuin jännä ulkonäkö. Maalaisjärjen käyttö on siis sallittua.
Kyllä ne luonteet yhdistyvät yleensä samoin kuin ulkonäötkin. Jos tietää koiran vanhempien luonteista, niin voi jo päätellä, millaiset luonteenpiirteet pennut saavat veriinsä. Esimerkiksi tuolla mainitsemallani tuntemallani whippetin ja dobermannin sekoituksella erottuu luonteessa ja käyttäytymisessä molemmat rodut puoliksi. Se pinkaisee jänisten ja muun riistan perään ne nähtyään, mutta palaa saaliin hävitettyään nopeasti takaisin. Se tottelee hyvin ja on kohtuullisen temperamenttinen: temepramenttisempi kuin whippet muttei yhtä temperamenttinen kuin dobermanni. Se ei myöskään hauku paljoa vahtiessaan: whippet haukkuu tuskin lainkaan ja dobermanni melko herkästi. Se on kooltaan ja ulkonäöltäänkin aivan dobberin ja vipukan sekoitus: 100-prosenttisesti dobermannin ja whippetin sekoitus. Se painaa 24 kg ja on uros, eli vipukkaa selvästi painavampi mutta dobberiurosta selvästi kevyempi. Luonto teki työnsä täydellisesti.
Ja aloittajahan mainitsi myös kasvatuksessa käyttämiensä koirien olevan terveitä.
Luonto huolehtii kyllä siitäkin, että sikiöt kehyttyvät siten, ettei synnytys tuota hankaluuksia emälle eikä pennuiille, ellei vanhemmat sitten tosiaan ole liian sairastelevia tai vanhoja lisääntymään terveesti. Tosin kyllä joo se kokorajakin jossain vaiheessa pettää. Mutta se on jo erittäin törkeää, että monista roduista jalostetaan tarkoituksella niin suuripäisiä, että pennut eivät voi syntyä luonnollisella tavalla. Aivan järkyttävää!
"Kyllä sekarotuisen luustokin kehittyy vallan vanhempiensa luuston välimuotoiseksi."
Tähän vastaisin että opiskele genetiikkaa. Pentu, ei rotukoira eikä sekarotuinen - eikä ihminenkään eikä mikään muukaan, ole koskaan vanhempiensa välimuoto. Geenit eivät toimi näin.