Kohti lämpöä

Voisimmeko me erilaiset aina välistä kulkea
hetken päivässä samaa matkaa, vähän tutkia
tosiamme, nuuskia, maistaa ja haistaa, kysyä
vaikka: miltä susta oikeen tuntuu..

Vaikka tulemme eripuolilta, toisenlaisita
pesistä, ollaan isompia ja piemempiä, voisimmeko
kuitenkin antaa toisillemme päivässä jotakin,
muutakin kuin vain mikä niin sattuu..

Sä oot mun ja mä oon sun, ystävyyttä, hyväksymistä,
tovi vaikka silmät kiinni leväten, taikka silmät
sirissä sitten, turvallista olla yhdessä, isompia,
pienempiä, mutta samoja tuntemuksia..

Vaikka eri rotua, minulla pitkä koipeliini, sinulla
lyhyt koipeliini, korvasi lyhyet ja minulla pitkät, minä
hännätön, sinulla tuollainen pitkä, mitä sitten, anna
tassua, minä käpälääni, Rakkauksia..

..pannaankos vähän päätä yhteen ja
otetaankos nokoset..

http://www.youtube.com/watch?v=Rooyt3ptNco&feature=related

Kiitos Runostasi.

Liian harvoin sanotaan, mikä lämmintä on
ja puhalletaan mikä kylmän pois kuljettaa..

Usein kohmettavia sanoja ja itsekkyyttä
huuruavia puhalluksia sydämen viereen..

Ja mikään ei iholle osu niin kuin lämpö
ja palaudu samanlaisena hyvään saattamaan..

Rakkausrunosi oli hyvin taitavan
ja lämpimän käden kirjoittama.

Tässä oli tavattoman hieno sanoma,
kauniiseen muotoon asetettuna.

Pääsin tekstisi sisälle ja riviesi väliin,
koin ja tunsin syvästi.

Upea ja puhtaan hieno Runo.

Hienoa ja iloista päivää Sinulle.

Totuus!