Ihan käsittämätöntä. Olen aina inhonnut syksyä, koska kuten The Rain laulaa: "Taas talvi syksyn valjastaa, ajamaan kuolon vaunujaan." Ylensä näihin aikoihin masennun, juon entistä enemmän, en ole kiinnostunut mistään ja muutun täysin toiseksi ihmiseksi. Kaamos-Pörröpääksi.
Ensimmäistä kertaa talvesta taitaa tulla hymyilemisen arvoinen. Taidan olla ihastunut, ja mikä parempaa, lämpö on ihan molemminpuolista.
Pelkään ihastua, turpaan on tullut monesti. Ja täytyy se myöntää että välillä on iho suorastaan kananlihalla tämänkin naisen kanssa - tosin en tiedä johtuuko se alitajuisesta pelosta vai kaula- ja niskasuudelmista :D
Hyvää syksyä!
Ensimmäistä kertaa talvesta taitaa tulla hymyilemisen arvoinen. Taidan olla ihastunut, ja mikä parempaa, lämpö on ihan molemminpuolista.
Pelkään ihastua, turpaan on tullut monesti. Ja täytyy se myöntää että välillä on iho suorastaan kananlihalla tämänkin naisen kanssa - tosin en tiedä johtuuko se alitajuisesta pelosta vai kaula- ja niskasuudelmista :D
Hyvää syksyä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi p.....ei vaan upeeta!Mutta miksi "TAIDAN olla ihastunut"? Eksää olekkaa varma?
Onneks en ehtinyt pistää sulle mitään typerää ;P Kerro pelkos ihastukselles,ni vaikkei teijjän rakkaustarina eteniskään,niin se osaa olla lempee sulle.Vaikkei missään tapauksessa kannata etukäteen ajatella sellaista tapahtuvan ...:) Rohkeutta pörröpää!
Syksyn pimeyteen ja talven kaamokseen on lääkkeitä!Ne pitää vain jokaisen yksilöllisesti löytää itselleen.
Ite oon koonnut tälläisen reseptin:Lähialueen naiset kokos iltalenkki-teamin,johon joukkoon liityin.Kiva porukassa hölkätä ja pulista,sitten illalla kynttilöin helliä oloa rentoa ja unista(siis kynttilöitä poltellaan tietenkin;)
Sitten aloitin ohjatun salitreenin ja uimassakin käyn silloin tällöin.Siis kaikkee tuommoista joka lisää vireystasoa ja luo hyvää oloa kroppaan ja siten myös hyvän mielen.
Dokaamisen oon minimoinut,sitä harrastetaan sitten taas kun terassikausi alkaa:) ja kauniit naiset vähentää vaatteitaan wow!
Saa mulle viestiä aina laitella silti toki :) Ihan mukavassa mielessä :) Mut näin on tainnut pörrikselle vahingos käydä... Mikäään ei oo koskaan varmaa ;) Ohan tässä nyt hetki jo tapailtu... :)
Ja omat reseptit menee lähinnä citalopramin, mirtazapinin ja cymbaltan puolelle :D
Minä taas olen aina rakastanut syksyä! Sinkkuna tai pariutuneena, aina yhtä hienoa aikaa.
Syksyssä on dramatiikkaa, salaperäisyyttä, haikeaa melankoliaa, vielä kesän muistoissa lämpöistä, maata pitkin heittäytyvää valoa, pitkiä varjoja ja - väriä!! Se on värikkäin, leiskuvin vuodenaika tässä maassa. Ensin totaalista tykitystä, sitten värit taittuvat vähitellen valkoiseen, lopulta tulevat kaikki harmaan ja ruskean sävyt, valkoinen ja musta ennen talvea. Pidän myös preussinsinisestä, kirkkaasta, tähtiä tulvivasta yötaivaasta, joka on aivan upea joka syksy. Linnunrata tulee näkyviin. Viileistä öistä, kun lehdet rapisevat askelissa. Huurteesta alastomissa puissa ja maan pinnalla.
Mutta ihastuminen on ihanaa. Mihin vuodenaikaan tahansa. Lämmöllä muistelen kaikkia niitä hetkiä, suloisia niskasuudelmia ja sitä reidelle painettua kättä Helsingin rautatieasemalla eräänä hyvin varhaisena aamuna .. Oi niitä aikoja.
Todellisuudessa syksy on kuitenkin kusen keltainen ja ****** ruskea(ainakin tänä syksynä,missä se ruska oli??)
Likaista ja märkää,vettä sataa ja tuulee inhottavasti korviin.Sitte tulee marraskuu ja tulee vieläkin rumempaa.Mustaa,mustaa,mustaa ja kylmää,kylmää,kylmää.Lunta sataa siks,että kerkee ilahtuu puhtaan valkosesta maisemasta,jos kerkee(aamulla jos nukkuu pitkään,nii voi lukee uutisista et aha,luntakin ollu?).Sitte se jo sulaakin pois,vettä sataa....Loskassa kiva talsii,kengätki päästää sukat märiks.
Taivas on harmaa päivällä,pilvessä yöllä(pimee),harmaa aamulla.
Kohta ei näe valoa ollenkaan.Aamulla pimeessä töihin,iltapäivällä pimeessä pois.Ai,oli vai pari tuntii valoisaakin.Hikisissä sisähommissa sitäkään näe.
Mutta niskasuudelmat on ihanii!!!!!
Harmi kun ei taivu suutelee niskaansa:(
Eikä ole. Vaan se on se, miten sen kaiken kokee ja mitä ympärillään näkee!
No, täytyy sanoa, että aika monta kertaa olen huomannut olevani ainoa, joka hymyilee siinä aamuisessa pimeässä matkalla töihin.
Mutta romantikko? Joo, sitäkin. Tunnustan.
Ja mulla on kasa lämpimiä villasukkia sekä ihanat kumisaappaat. Sekä niitä pusuja, joka päivä.
Mulle kasa lämpimiä villasukkia ja kumisaappaat.Pusujakin joka päivä!!!!! Voi kiitos!
Haha:D Joo,vitsi vitsi.Oot onnekas.Saan mäkin villasukkia ja kumisaappaat kaupasta,mutta voi:( Mutta saisinpa niitä pusuja,jotka lämmittäis paremmin kuin kasa villasukkia.....
Asennekysymys jep jep!Nimittäin tänään oli harmaa tuulinen päivä,mutta mutta..Minkähän takia naapurin täti näytti tänään jopa ihan siedettävältä.Ei,se ei johtunut hänen hauskasta hatusta(seon niin sellainen "pekkapuupää" tapainen huopahattu:D ja miksi kylmätuuli ei pistänyt suupieliä alaspäin,vaikka aamu-unisena taapertaessa töihin normaalisti olisi v****tanut....
No tietenkin se on tuo ihastumisena oleminen,paras kaamoslamppu ikinä.
Ai niin,oon kans semmoinen tuuliviiri mielialani kanssa että jos joku tuntematon mulle aamulla työmatkalla hymyilee,niin päiväni se kyllä hyvinkin valaisee:)