Lennä vain mukaani !

Niin helppoa asettua viereesi, tulla mukaasi,
jättää taakse, mikä on ollut, istuutua vain
tuulen kyytiin, takertua myrskyn selkään,
sormet Sinun sormissa kiinni..

Ennen katsoin riehuvaa tuulta ja rikkinäisiä
pilviä ja pelkäsin, silloin ajattelin kaikki
eheää, järjestyksessä, paikallaan, tuuli
kohtuullinen, vapaus rajallinen..

Painauduin aina myrskyn silmää piiloon ja
ääntä pakoon, poistuin kun äänet yltyivät
japuiden rungot taipuivat, jonnekkin
omaan hämärääni, hukuttauduin..

Näin Sinut tulllen tyvessä ja riensin luo,
samaan lentoon kaiken epämääräisen
keskelle, irroneen viereen, väliin,
tykösi, maa alla viisti koettamatta..

..sekaisin kaikki, viimeinkin, lentäen..

http://www.youtube.com/watch?v=TDaalBrbbXY&feature=related

Kiitos Runostasi.

Ikävä pyyhkiytyy, kun tajuaa tuulen,
lähtee ja liikuu, kulkee..

Ei järjestystä, logiikkaa, sopusointua,
liimattuja kuvioita pinnalla, epäjärjestystä
ja rauhattomuutta..

Kanssasi ja hiuksesi kutittamassa kasvojani
kuin tuulessa suuntimena liehuen..

Ei siipiä, mutta vapaus kuin kannattelevat
tasot, maan yllä varjona liukuen..

Sympaattinen ja persoonallinen
Rakkausrunosi.

Tämä teksti tuli ja valoitti välittömästi..

Jotain Sinusta tulevaa omaa ja
rohkeaa kerronnassasi..

Arvostan suuresti tällaista uskallusta omanlaiseen
ja itsestä vapaasti tulevaan Runoon.

Pidin ja tämä oli kovasti hyvä Runosi.

Iloa ja voimia Sinulle koko päivääsi.