kirjoittelin tuolla jo kun tarjottiin toista työpaikkaa ja otin vastaan sellaisen jossa teen vakituisen henkilön kanssa siten töitä että minä olen puolet kuukaudesta töissä ja tää vakkari on puolet. Työvuorolista laaditaan siten että tuntimäärä kolmessa viikossa pätee sen kun kuuluukin(muistaakseni 3-viikon jakso)no kuitenkin...jäljellä olevat päivät ovat työtön päiviä ellei pyydetä ja halua tulla tekemään lisätöitä. Työkkäri oli sanonut että mahdollisimman paljon lisätöitä pitäisi vaan tarjota. Mietinkin sitä että mitä työsopparissani mahtaa tulla lukemaan niiden päivien osalta jolloin olen työtön. Voiko siinä lukea että esim. olisin velvollinen tekemään lisätöitä tarvitaessa? mutta mutta...entäpä jos mulla onkin muuta meininkiä niillä työtön aikoina (ei voi aina suostua)niin voiko työnantaja ottaa työkkäriin jotenkin yhteyttä että kieltäydyn työstä? tää on mulle vähän uusi juttu tää osa-aikalisän tekeminen ja siihen liittyvät esim. just nää työtön ajat ja jos silloin pyydetään töihin ja vielä siten että pitäisi suurinpiirtein aina olla tuuraamassa jonkun sairauslomaa.
Mitähän tarkalleen työkkäri tarkoitti...
osa-aikalisän tekijä
16590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
eikö kellään olisi asiasta tietoa tai mistä voisin kysyä? liitolta kai voisin kysyä mutta kun olen eri liitossa ja menen eri alan hommiin--
Monet työnantajat harrastavat sadismia eli ilmoittavat työkkäriin jos työntekijä ei ota tarjottua työtä vastaan.
joo näin ajattelen myös mutta kun mulle tehdään työsopimus ja ajattelin että mitä siihen kirjoitetaan. Miten karenssi voidaan antaa kun olen säännöllisesti töissä sen puolet ajan mitä kuuluu!? Miten työkkäri voi valvoa joka kieltäytymistäni esim.? ei siis tarkoituas ole aina kieltäytyä mutta ei aina suostuakkaan. Enkä ala heräämään työttömyysjaksoillani varauksella että jospa soitetaan töihin jonne pitäisi lähteä tunnin sisällä. onko tällainenkaan laillista että on suostuttava,nimittäin asiasta vihjailtiin että jos pääsee "äkkilähdöllä"töihin.
Kokoaikatyöpäivään asti on pakko ottaa lisätöitä vastaan, sillä sinähän saat muuten soviteltua päivärahaa. Työkkäri tietysti pyrkii siihen, ettei soviteltuakaan tarvitsisi maksaa tai ainakin mahdollisimman vähän. Työsopimuksen olemassaolon kanssa asialla ei ole mitään tekoa.
Onpa käynyt niinkin, että kun työtön oli perheensä kanssa lähdössä vappuaattona pitkälle viikonlopulle sukulaisiin. Tuona vuonna vapunaatto sattui perjantaiksi. Työantaja soitti vappuaattona aamulla klo 7 ja vaati tulemaan klo 8:ksi töihin. No, karenssihan siitä tuli. Tosin tuo meni kumoon valitusasteessa. Ei sen vuoksi, että töihinpyyntö tuli viime hetkellä, vaan siksi, että työttömällä oli pieni lapsi, joka olisi tarvinnut päivähoidon, jos äiti lähtee töihin. Työttömälle on lain mukaan järjestettävä kohtuullinen aika lapsen hoidon järjestämiseksi. Käytännössä se taitaa olla max 2 viikkoa.
´Miten työkkäri voi valvoa joka kieltäytymistäni esim.?´
Ei muutoin kuin siten, että työantaja ilmoittaa työkkäriin kieltäytymisestäsi. Saattaa olla, että työkkäri on suorastaan kehottanut työantajaa näin tekemään.
Onko siis niin että minulla on velvollisuus olla aina tavoiteltavissa?? ei perhana...mitä jos mulla on vaikka puhelin kiinni ja pomo on koittanut soittaa että pitäisi lähteä tunnin sisällä töihin..siitäkö karenssi??
Tuskin. Ei siitä, ettei ole puhelimen tavoitettavissa, voi antaa karenssia. Puhelinhan voi olla vaikka katvealueella tai lataus päässyt loppumaan tms.
Eri tilanne on luultavasti sitten, jos puhelin on jatkuvasti kiinni, vaikka tiedetään sinulla sellainen olevan. Työkkärillä kun on niin mainio karenssiperuste kuin että menettelyllään aiheuttanut sen. että,,, Tuo olisi kyllä aikamoista harkintaa, mutta sehän työkkäriltä sujuu.
Jos työantaja on häijy, niin sitten on pidettävä aina mielessä se, että työtön häviää ristiriitatilanteessa. Asiallisen työantajan kanssa tuskin tulee ongelmia.
ai niin mutta mistä ne rahat multa vvietäisiin jos saisin karenssin? nimittäin kun saan palkan ja soviteltua. Vietäiinkö soviteltu päiväraha ranngaistukseksi? en nyt ihan usko...olen vähän hukassa koska en tiedä mitä rahaa ja millä perusteella saisin rangaistuksen!?
Karenssi tarkoittaa sitä, että työttömyyskorvaus keskeytetään maksamasta määrätyksi ajaksi. Tarjotusta työstä kieltäytyminen ilman perusteltua syytä on asia, josta määrätään karenssi. Silloin lähtee työttömyyskorvauksen maksajalle lausunto, että mitään korvausta ei pidä maksaa määrättynä aikana. Eikä makseta, vaikka miten laittaisi hakemusta menemään.
Näinhän se on soviteltukin päivärahan kanssa. Sehän on työttömyyskorvauta sekin, tosin soviteltuu sen sun osa-aikaisen palkan kanssa.
Mitään ei kuitenkaan makseta karenssin aikana, joten pitää tulla toimeen sillä osakuukauden palkalla.
Kaiken järjen mukaan työvoimaviranomaisella ei ole oikeutta keskeyttää työttömyysturvan maksatusta silloin, kun karenssia työvoimatoimikunta ei ole vielä määrännyt.
Mutta miksi työkkärin käytännöissä on niin, että kun työkkärin täti tekee työvoimatoimikuntakyselyn työttömän mahdollisesta väärinkäytöksestä, niin työttömyyspäiväraha katkaistaan heti - kun epäilys työttömän väärinkäytöksestä on syntynyt.
Ei tapostakaan epäiltyä laiteta heti vankilaan. Sitten vasta laitetaan vankilaan, kun asia on tutkittu ja oikeusasteessa tuomittu.
Vaan se onkin niin, että työkkäreissä poljetaan lakia sen kuin ehditään.
Paitsi, että rangaistus pannaan täytäntöön ennen kuin sitä on langetettukaan, niin niitä rangaistuksia lätkitään täysin hulvattomasti:
Vuoden 2007 työllisyyskatsauksen mukaan työttömät saivat n. 81 800 rangaistusta. Näistä karensseja on 45 200 ja rangaistustyövelvoitteita 36 700.
Näin siis vuositasolla. Melkoista tehtailua, vai???
Tähän hulluuteen ei saada muutosta ennen kuin kaikki valittavat. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan menee vuositasolla n. 8 000 valitusta. Jos edes suurin osa sanktion saaneista valittaisi, niin järjestelmä menisi tukkoon ja siihen olisi pakko syventyä, sillä sekä oikeusministeriö että Ihmisoikeustuomioistuin valvovat sitä, etteivät valitusajat pitene kohtuuttomasti.
Vähäisen valitusprosentin takana lienee se, että työttömän valitustie on tehty - kai tarkoituksella - hankalalta näyttäväksi.
Tuosta 81 800 rangaistuksesta puuttuvat he, jotka ovat potkitut tavalla tai toisella ulkopuolelle työttömyysturvan.
Vuonna 2007 virallisen tilaston mukaan työttömiä oli runsaat 180 000. Siis lähes joka toista työtöntä rangaistiin. Oikea työttömien määrähän on ihan jotain muuta kuin mitä virallinen tilasto osoittaa.
Karenssien kestot ovat joko 2 kk tai 3 kk.
Pelkkiä karensseja on siis vuositasolla n. 45 000. Täysimääräistä työmarkkinatukea saava menettää siis 2 kk:n karenssin ajalta n. 1050 e, 3 kk:n karenssin saanut menettää n. 1580 e. Ansiosidonnaista saava tietysti enemmän.
Lievästä pahoinpitelystä tai lievästä rattijuopumuksesta saattaa selvitä 50-60 päiväsakolla. Työttömän päiväsakko on useimmiten 6 e, joten työtön selviäisi em. rikoksista 300-360 eurolla.
Joten kyllä työtön on tehnyt melkoisen rikoksen karenssin saadessaan.
Rangaistustyövelvoitteet kestävät minimissään 3 kk tai 5 kk. Nykyisin taitaa tavallisin rangaistustyövelvoite olla tuo 5 kk. Periaatteessahan rangaistustyövelvoite voi kestää vaikka eläkeikään asti. Se ei vanhene.
Minimissään rangaistustyössäolovelvoitteen saanut siis menettää tuon 1580 e, mutta tavallisimmin minimimenetys on 2600 e (5 kk:n rangaistustyövelvoite). Kattoahan ei ole.
Jos lasketaan karenssien keskimääräiseksi pituudeksi 2,5 kk, niin 45 200 karenssin osalta yhteiskunta säästää työllisyysvaroja n. 59 547 000 euroa, siis yli 59 miljoonaa. Jos tähän vielä lasketaan mukaan rangaistustyövelvoitteet, niin 100 miljoonaa taitaa paukkua rikki kirkkaasti.
Ei siis ihme, että näitä rangaistuksia lätkitään niin kevyellä kädellä kuin tehdään, kysehän on jo fiskaalisesta tavoitteesta.
Kun sitten sossut lisärankaisevat työtöntä vähentämällä perusturvaa 20-40 %, voitaneen puhua jo ihmisoikeusrikoksesta.
Työttömien parissa kuolevuus on muuta väestöä suurempaa, mikä ei ole ihme. Stressi tappaa ja aliravitsemus tappaa. Kaasukammiot eivät ole nykyaikana korrekteja keinoja, mutta käyhän se näinkin.
massapostaus
"liitolta kai voisin kysyä mutta kun olen eri liitossa ja menen eri alan hommiin-- "
Ei haittaa vaikka on eri alan hommia.
Ei liitto kykene tuohon asiaan kantaa ottamaan eikä edes työttömyyskassa. Juttu on täysin työkkärin vallassa. Työkkäri on se, joka määrittelee oikeuden saada päivärahaa, myös sovitellun osalta.
>Jos työantaja on häijy, niin sitten on pidettävä aina mielessä se, että työtön häviää >ristiriitatilanteessa. Asiallisen työantajan kanssa tuskin tulee ongelmia.
Mulla oli tälläinen häijy työnantaja mutta koska kykenin todistamaan aukottomasti sen että en kieltäytynyt töistä, ei karenssiakaan tullut. Työnantaja suuttui siitä koska vaadin sitä noudattamaan tes:siä ja jatkoi lomauttamistani valehdellen työkkäriin että olin kieltäytynyt töistä.
työntekijän yhteystiedot työvoimatoimiston kautta, niin hän tietysti myös tietää tämän olevan kyseisen viraston asiakkaana ja jos työnantajassa häijyhenki pihisee, niin hän kantelee tämän työtarjoustorjunnasta työvoimatoimistoon. Pienillä paikkakunnilla sana varmasti kulkeekin ...? Mutta suurten työvoimatoimistojen alueilla virkailijat tuntevat vain murto-osan asiakkaistaan, joten tiedonkulku työttömän työnhakukäyttäytymisestä jää työnantajaehdokkaiden sekä kenties naapurien ja muiden o.t.o. kyttien varaan.
Tälläkin palstalla liikkuu juttuja siitä, miten hanakasti työnantaja käräyttää työstä kenties perustellustikin kieltäytynyneen työttömän, joka sitten joutuu vastaamaan ns. rikoksestaan työvoimaviranomaiselle - olemattomin todistein, jos hän ei ole tullut äänittäneeksi työnantajan kanssa käymäänsä keskustelua. Näitä tilanteita eliminoimaan on sähkö- tai kustiposti omiaan - neuvotteluistahan jää osapuolille tällöin tositteet. Sitä paitsi ihmiset saattavat ymmärtää niin sopimukset kuin velvoitteet ainakin hieman yksilöllisesti; taltioimattomasta suullisesta sopimuksesta on mahdotonta jälkikäteen selvittää, mitä ja miten todella on sanottu.
Viranomaisen tekemistä päätöksistä on toki mahdollista - ja joskus kuulemma kannattavaakin - valittaa mutta valitustie on aikava. Miten vähävarainen työtön selviytyy velkaantumatta tällaisen vaiheen yli?