laborantista laboratorioanalyytikoksi

Itse en ole laborantti, mutta aloittelin laboratorioanalyytikon opintoja. Suurin osa kirjoista on englannin kielisiä yliopistotason kirjoja. Muistiinpanot tehdään kyllä suomeksi. Ainakin aluksi on ihan hirveästi teoriaa ja eteenpäin mennään kauhealla vauhdilla. Toinen vuosi kuulemma vietetään kokonaan labrassa.

Itseltä tämä ei onnistunut, kun ei ole edes lukiota käytynä. Eikä se kuintenkaan mua niin paljon kiinnosta, että kaiket illat ja viikonloput lukisin näitä perusjuttuja, että pysyisin edes jotenkin mukana. Yhtenä vaihtoehtona olen ajatellut, että hakisin amikseen laborantiksi. Jos kertoisit laborantiksi opiskelusta? :)

Matematiikkaa on vähemmän kuin insinööritutkinnossa. Tilastomatematiikkaa opetellaan kohtuu määrät, se on sen verran hyödyllistäkin kemiassa ja muissa luonnontieteissä. Teoriaa ja käytäntöä on aika lailla yhtä paljon molempia ja kyllä tässä opettelemista riittää. Englanninkielen taito on todella hyödyksi, jos tuntuu heikolta niin vapaavalintaisena voi AMKssa ottaa lisää englannin kursseja sen pakollisen lisäksi.

Hyväksilukuja saat varsinkin työkursseista, teoriapuolella mennään sen verran eteenpäin että varmaan joudut niitä suorittelemaan normaalisti aika paljon.

Kemistiksi voi jatkaa aika sujuvasti koska nykyään yliopistoissa on ns. täydennyskoulutus mistä saa hyvin hyvityksiä, kandin jutut (lähinnä sivuaineet eli matematiikka ja fysiikka yleensä) pitää tietenkin tehdä.

Kahdessa vuodessa labra-analyytikosta (AMK) kemistiksi???
Hmmm... vastatakseen pitäisi ensin tietää, mitä tarkoitat kemistillä. Filosofian maisteri (kemia) ja diplomi-insinööri (kemian tekniikka) ainakin ovat kemistejä - niitäkö tarkoitit?

Se, kauanko jatkokouluttautuminen labra-analyytikkopohjalta kestää, riippuu (sekä itsestäsi että) yliopistosta. Jos vielä AMK:n jälkeen on haluja jatkaa, niin sitten kannattaa tarkistaa haluamasi yliopiston tai teknillisen yliopiston hyväksiluentamahdollisuudet. Lähtökohta, josta ei tingitä, on se, että ennen ylemmän (akateemisen) korkeakoulututkinnon suorittamista pitää suorittaa kandin tutkinto (siis yliopistossa, AMK:n "bachelor"-tutkinnot eivät ole kandin tutkintoja). Vasta kandin eli alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan voi saada oikeuden suorittaa ylempää eli maisterin/DI:n tutkintoa. Ja juuri siinä kandin kohdalla onkin sitten suuria eroja yliopistojen ja jopa saman yliopiston eri tiedekuntien välillä (yliopistojen tiedekunnilla on itsemääräämisoikeus hyväksiluentojen suhteen). Jotkut yliopistot eivät hyväksy käytännössä mitään AMK:n suorituksia osaksi kandin tutkintoa, jotkut vaativat vain vuoden mittaiset siltaopinnot labra-analyytikko (AMK) -tutkinnon päivittämiseksi luonnontieteiden kandin (LuK) tutkinnoksi. Eli suunnilleen vuosi menee siihen, että saat kandin suoritetuksi - ja sitten vasta saat ruveta suorittamaan varsinaista kemistin tutkintoa eli ylempää tutkintoa. Oikealla yliopistovalinnalla, oikein AMK:ssa valituilla kursseilla, hyvällä tuurilla yliopiston kurssiaikataulun suhteen ja ahkeruudella saatat kyllä selvitä lyhemmässäkin ajassa.
Saatuasi kandin kasaan voit ruveta suorittamaan maisterin papereita. Silloin aikataulu on itsestäsi kiinni. Yliopistoissa ei talo suunnittele ja aikatauluta opintojasi puolestasi senkään vertaa kuin AMK:ssa, vaan olet itse vastuussa opintojesi ja niiden aikataulun suunnittelusta. Vastuu tarkoittaa myös täydellistä vapautta suunnitella aikataulusi oman elämäntilanteesi mukaan. Laki velvoittaa yliopistot järjestämään opetuksen (eli aikatauluttamaan kurssit) siten, että ylempi korkeakoulututkinto on MAHDOLLISTA suorittaa kahdessa vuodessa kandin jälkeen, mutta mikään "paperit kahdessa vuodessa" -automaattiputki se ei ole. On täysin opiskelijasta itsestään kiinni hyödyntääkö hän tuon mahdollisuuden. Siis sekä haluaako hyödyntää että pystyykö hyödyntämään - syventävät kurssit eivät aina ole mitään läpihuutojuttuja, niihin kannattaa varata aikaa niin paljon, että jaksaa ja ehtii ne myös tehdä. Ahkera ja lahjakas saa toki maisterin paperit kahdessa vuodessa kandin päälle, ei siinä mitään. Mutta voi siihen mennä neljäkin... Paperit eivät tule automaattisesti kaksi vuotta yliopistossa istumalla, vaan sinun on itse huolehdittava siitä, että otat kaikki tarpeelliset kurssit ja suoritat ne, ja kirjoitat gradun tai dippatyön.

Sanoisin, että jos jaksat puurtaa, niin todennäköisimmin sinulta menee labra-analyytikko (AMK) -pohjalta kolmisen vuotta kemistiksi (jos esim. FM (kemia) oli tarkoittamasi "kemistin" tutkinto) - ensin vuosi kandiksi ja siitä kaksi vuotta maisteriksi. Mutta niin paljon riippuu omista valinnoistasi ja siitä paljonko viitsit ottaa asioista selvää etukäteen - sekä tietenkin myös ahkeruudestasi - että vaikea ruveta tässä vaiheessa antamaan mitään ennusteita saati vedenpitäviä tietoja. Itsestäsi se on kiinni.

Eikun onnea matkaan! :)