Työtilanne johtotehtävissä

Olen pitkän linjan teollisuusammattilainen - takana on nopeasti noussut ura alkaen asianatuntijainsinööritehtävistä, erilaista päällikkötehtävistä johtitehtäviin laajalla skaalla. Olen johtanut tuotantoa, tuotekehitystä, yleishallintoa...

Ikää karvan verran vajaa 50 vuotta ja työttömänä 5 vuotta.

Koulutukseltani olen insinööri ja päätin myös menestyksellä diplomi-insinööriopintoni muutama vuosi sitten. Opiskelen myös edelleen jatkuvasti ja omatoimisesti lisää pääosan vuorokautta.

CV:ni osoittaa erittäin vaativia tehtäviä, nopeaa nousua ja kaikki aikoinaan tunnetuimmissa suomalaisissa yrityksissä, osin kansainvälisissä tehtävissä.

Töitä sen sijaan ei löydy mistään. Haen jatkuvasti paikkoihin, joihin mielestäni osaaminen riittää hyvinkin, osiin jopa liikaakin. Ei etene. Aiemmin pääsin usein haastatteluihinkin asti, vaan siihen tökkää.

Osaamistani ja kokemustani on kiitelty, mutta lopputulemana on aina ollut "kiitos ei".

Viimeksi olin haastattelussa pienen yrityksen toimitusjohtajan tehtävään. En tullut valituksi, koska motivaationi ei kuulemma riiittäisi, kun olin aikaisemmin ollut enemmänkin vartijana. Eräässä jokin aika sitten paljon esillä olleessa teollisuusjohtopaikassa olin muutaman kandidaatin kanssa loppusuoralla ohittaen kuulemma tunnettujakin nimiä, joiden katsottiin ilmeisesti hakevan jonkinlaista "säilytyspaikkaa" ja tulleen siksi hylätyksi. Taas "kiitos ei". Tosin jo pääsy loppususoralle tuossa joukossa oli kova suoritus.

Lisäksi olen hakenut pitkän listan erilaisia johtajan ja päällikön paikkoja läheltä ja kaukaa, ei onnea.


Tilanne näyttää olevan seuraava:
- Paikkoihin on niin paljon hakijoita, että etenkin pitkän uran tehneiden profiilit eivät enää hyvällä onnellakaan tunnu osuvan siihen mitä haetaan. Vaikka kokemusta on useimmiten rutkasti enemmän kuin halutaan, aina jokin osa-alue puuttuu. Vaikka itse olen huomattavan laaja-alainen.
- Niihin paikkoihin, jossa kokemus voisi olla enemmän kohdallaan, ei pääse edes haastatteluihin
- Jos muuten menee laajuus kohdalleen, toimiala on väärä. Se toimiala, jolla on työtäni yleisimmin tehnyt, on tosin poistumassa/poistunut maasta. Vanhoista suhteistakaan ei ole apua, kun olen maantieteellisesti jämähtänyt hiukan itselleni oudolle alueelle ja vanhat kollegatkin roikkuvat itsekin henkensä hädässä omissa vähenevissä työpaikoissaan.
- Sopivan tuntuisia paikkoja aukeaa ehkä muutama vuodessa. Kuten sanottu, mielestäni osaminen monesti riittää mainiosti muihinkin, mutta ei ole koskaan exact match.
- Perheellisen on turha hakea kauempaa, vaikka työpaikan perässä muuttamisesta puhutaankin. Sitä ei tunnu kukaan uskovan, että useampilapsinen perhe mihinkään enää muuttaisi, vaikka kuinka vakuuttelisi.
- Olen jopa kokeillut muutamaa lähellä ollutta perustoimihehenkilöpaikkaa ja niistä ei kuulunut mitään. Kun soitin perään ja kysyin, änkytettiin, että olitko tosissasi....

Mitä tässä pitäisi tehdä ? Osaamiseni päivitin DI-tutkinnossa nimenomaan teollisuustaloudessa ja johtamisessa ja joka toimii laajemmaltikin.

Eipä tässä muuten mitään, mutta säästöt on syöty, vaimo työtön ja lapset alaikäisiä. Työkkäri tyrkyttää joutavaa ilmaistyötä ja vielä joutavampaa kurssitusta ja ehdottelee alanvaihdosta.

Mihin ? Lähihoitajaksi ?

Ei kiitos. Olen analyyttisesti arvioiden huomattavasti kokeneempi ja osaavampi kuin iso osa hakemieni paikkojen esimiehistäkin ja niistä joita hakemiini paikkoihin on valittu, joten en niele sitä, että vika olisi minussa ja pitäisi muka aloittaa tyystin alusta alalla joka ei tippaakaan kiinnosta. Varsinkin kun minulla on CV:ssäni vahvat näytöt osaamisestani korkeammistakin positioista sellaisillakin aloilla, joihin on osallistumissani haussa valittu itseäni kokemattomampiakin tais joissa olen päässyt loppusuorallekin.

Olen persoona joka ei vähistä hätkähdä ja paineensietokykäkin on vaikka muille jakaa. Ei ole alkoholi- tai muitakaan ongelmia, en tupakoikaan. Minuun ei masennus tartu ja kunto on kohdallaan. Pitkäjänteisyyttä riittää vuosien vääntöihin, mutta alkaa ihmetyttää että oliko työura tässä ? Ei taida ollakaa vitsi tuo luonnehdinta minkä lehdestä luin ? Sen mukaan nykypäivän ura sisältää 20 vuotta koulutusta, sen jälkeen 5 vuotta pätkä-, silppu- ja muuta roskaa, sitten 3-kymppisenä työputkeen jossa väännetään 10 vuodessa 20 vuoden työt. 4-kymppisenä yritysjärjestelyiden yhteydessä kortistoon ja sitten onkin loppuikä työttömyyttä, karensseja, 8 euron orjatyötä ja joutavaa kurssitusta ?

Mitä sanoo guru ?

Miksi muuten edustamiltasi rekry-yrityksiltä ei saa juuri koskaan palautetta hausta, vaikka sitä pyytää useampaan otteeseen ? Soittaessa suorastaan näkee kuinka toisessa päässä kiemurrellaan.