Kun tarpeeksi äveriäs ja sillä kurin vaikutusvaltainen henkilö astuu kuvaan mestaripuutarhuri Pukkinen on kuin sulaa voita: "Rahasta ei tule pulaa, vastaan munaaskuillani, ettei byrokratiasta tule estettä..." jne jne, koko asiasta mitään tietämättä!?
Pukkinen ei liene vielä syntynytkään kun kaupunkia järisytti ns. puuprojekti. Kaupungin parhaat suunnittelijat olivat istuneet puhelinluettelon karttojen ääreen ja ideoineet eri puolille kaupunkia valtaisat puuistutukset katunäkymiä parantamaan. Kuinkas sitten kävikään? Asiaa käänneltiin ja kaulittiin perinpohjaisesti ja havaittiin, että suuri osa ehdotetuista istutuspaikoista sattui mikä yksityiselle maalle, mikä viemärin tai muun infran, kuten kaukolämpö- tai sähköjohtoalueiden päälle, mikä muutoin sellaiseen paikkaan mihin istuttaminen ei ollut esim. maankäytöllisistä syistä mahdollista. Muutama puu sentään löysi paikkansa: pääpostin(?) edessä oleva tammi, kirjaston Kauppiaskadun parkkipaikan kaksi lehmusta ja linja-autoasemaa koristavat puut.
Puuntaimien kaivaminen maahan ehdotetulla tavalla "leijonavoimin" ei liene mahdollista kuin kaukana periferiassa, mutta siellähän kauniita puita jo luonnostaan onkin? Keskikaupungilla, missä vihreyttä kaivattaisiin - rakentamiseen annettujen viheralueiden ja kaupunkipuistojen sijaan - puiden istutus onkin jo ihan eri juttu.
Niin kannatettava hanke kuitenkin on, ettei voi muuta kuin toivottaa onnea mestaripuutarhuri Pukkiselle lapion varteen kolmensadan kirsikkapuun sijoitteluun, ja tietenkin rahojen hankkimiseen! Sekin kannattaa laskea, mitä kaupunkilaisten toivomaa ja/tai jo sovittua uudistusta jää yllärinä tulleen menoerän vuoksi toteuttamatta?
Pukkinen ei liene vielä syntynytkään kun kaupunkia järisytti ns. puuprojekti. Kaupungin parhaat suunnittelijat olivat istuneet puhelinluettelon karttojen ääreen ja ideoineet eri puolille kaupunkia valtaisat puuistutukset katunäkymiä parantamaan. Kuinkas sitten kävikään? Asiaa käänneltiin ja kaulittiin perinpohjaisesti ja havaittiin, että suuri osa ehdotetuista istutuspaikoista sattui mikä yksityiselle maalle, mikä viemärin tai muun infran, kuten kaukolämpö- tai sähköjohtoalueiden päälle, mikä muutoin sellaiseen paikkaan mihin istuttaminen ei ollut esim. maankäytöllisistä syistä mahdollista. Muutama puu sentään löysi paikkansa: pääpostin(?) edessä oleva tammi, kirjaston Kauppiaskadun parkkipaikan kaksi lehmusta ja linja-autoasemaa koristavat puut.
Puuntaimien kaivaminen maahan ehdotetulla tavalla "leijonavoimin" ei liene mahdollista kuin kaukana periferiassa, mutta siellähän kauniita puita jo luonnostaan onkin? Keskikaupungilla, missä vihreyttä kaivattaisiin - rakentamiseen annettujen viheralueiden ja kaupunkipuistojen sijaan - puiden istutus onkin jo ihan eri juttu.
Niin kannatettava hanke kuitenkin on, ettei voi muuta kuin toivottaa onnea mestaripuutarhuri Pukkiselle lapion varteen kolmensadan kirsikkapuun sijoitteluun, ja tietenkin rahojen hankkimiseen! Sekin kannattaa laskea, mitä kaupunkilaisten toivomaa ja/tai jo sovittua uudistusta jää yllärinä tulleen menoerän vuoksi toteuttamatta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Josko kirsikka on lainkaan oikea puu vanhan venäläisen Typkyn elikkä Turgun historiaan? Jos joku höyrypää on käynyt Jaappanissa ja päässyt ihastelemaan kirsikankukkia keväimellä, niin pitääkö niitä samantien istuttaa vanhaan venäläiseen kapunkiin?
Muistin virkistämiseksi, Mikko: Carl Ludvig Engel määräsi aikanaan kaavassaan asuintonttien väliselle rajalle istutettavaksi isoja lehtipuita tulipalojen leviämistä ehkäisemään. Korvanneeko, lähes koko vuoden surkean näköinen, kirsikkapensas jättilehmuksen tehtävän tai edes mahtavan ulkonäön? Keskikaupungilla katumaalle istutetut pienet pilvikirsikat ovat ulleet muotiin, koska ne eivät peitä liike-elämälle tärkeitä mainoksia. Mutta ei niiden kirsikoita saa antaa lasten syödä, niin paljon ne ovat itseensä myrkkyjä imeneet. Kukahan sitäkin valvoo?
Melkein kaikki keskikaupungin komeat "palopuut" on kaadettu joko puhtaanapidon helpottamiseksi, umpikorttelirakentamisen tai parkkipaikkojen tieltä - niin pihoilla kuin kadunvarsillakin. Nyt olisikin korkea aika pyrkiä istuttamaan uusia komeita - kaupungin historiaa kunnioittavia - maisemaan sopivia puita, jotta kerkeisivät meidän elinaikana tuoda omalta osaltaan viihtyisyyttä niin julkiseen kaupunkikuvaan kuin asuinpihoillemmekin. Tehokas rakentaminen vaatii vastapainonsa?