Päivitys versiosta 6.10 seuraavaan oli aikoinaan katastrofi. Itse kuuluin siihen porukkaan, jolla päivitys epäonnistui täysin. Totesin myös, että LTS-päivitys 6.06:sta 8.04:ään ei myöskään toteutunut enää 6.06:n tuen loppumetreillä. Se siis oli toiminut 8.04:n tullessa huhtikuussa -08, mutta vuoden -09 kesäkuun lähetessä päivitys ei jostakin syystä enää toiminut. Lataus sujui kyllä, mutta sitten tuli virheilmoitus. No, kone ei mennyt juntturaan ja pystyi palautumaan, vaikka uhkailikin virheviestein mahdollisella jumilla.
Käytännössähän tämä tarkoittaa, että Ubuntussa ei missään tapauksessa ole kolmen vuoden tukea, vaan kahden. On nimittäin melko anteeksiantamatonta, että versiopäivitys sössitään jumiin. Ubuntu Suomen omilta palstoilta on myös saanut lukea äänestyksistä miten huonosti päivitys on sujunut. Valitan, mutta tässä kohden Pentillä on sauma iskeä kipeästi.
Olin jo itse vaihtamassa Ubuntusta pois, mutta silkkaa saamattomuutta se vielä koneelle jäi. Onhan se komea ja toimiva, mutta 2* sama katastrofi - se ei vetele! Centos kyllä houkuttelee pitkän tukensa puolesta, mutta pelkästään jo kotisivunsa kirkuu että mene pois. Se näyttää vieläkin hobby-linuxistien tekeleeltä, joten mielikuva on vahva myös itse käyttöjärjestelmän suhteen. Vaikka tiedän käyttiksen olevan RHEL, niin jotenkin yksinäinen olo tuon Centosin kanssa varmaan tulisi niinä kertoina kun apua tarvitsisi. Ehkä fiilis vain, mutta aika ikävä sellainen.
Pentille voin vielä kertoa, että Win-maailman yhteishenki siitä kuinka kaikki hakkaavat päätänsä seiniin ja tarjoilevat toisillensa workaroundeja selvitäkseen edes jotenkin koneidensa kanssa - nimenomaan sellainen ei kiinnosta. Toivottavaa sen sijaan olisi, että Ubuntulla pitkäaikaistuki tulisi tarkoittamaan mieluummin kahdeksaa kuin kolmea (käytännössä siis kahta) vuotta.
Käytännössähän tämä tarkoittaa, että Ubuntussa ei missään tapauksessa ole kolmen vuoden tukea, vaan kahden. On nimittäin melko anteeksiantamatonta, että versiopäivitys sössitään jumiin. Ubuntu Suomen omilta palstoilta on myös saanut lukea äänestyksistä miten huonosti päivitys on sujunut. Valitan, mutta tässä kohden Pentillä on sauma iskeä kipeästi.
Olin jo itse vaihtamassa Ubuntusta pois, mutta silkkaa saamattomuutta se vielä koneelle jäi. Onhan se komea ja toimiva, mutta 2* sama katastrofi - se ei vetele! Centos kyllä houkuttelee pitkän tukensa puolesta, mutta pelkästään jo kotisivunsa kirkuu että mene pois. Se näyttää vieläkin hobby-linuxistien tekeleeltä, joten mielikuva on vahva myös itse käyttöjärjestelmän suhteen. Vaikka tiedän käyttiksen olevan RHEL, niin jotenkin yksinäinen olo tuon Centosin kanssa varmaan tulisi niinä kertoina kun apua tarvitsisi. Ehkä fiilis vain, mutta aika ikävä sellainen.
Pentille voin vielä kertoa, että Win-maailman yhteishenki siitä kuinka kaikki hakkaavat päätänsä seiniin ja tarjoilevat toisillensa workaroundeja selvitäkseen edes jotenkin koneidensa kanssa - nimenomaan sellainen ei kiinnosta. Toivottavaa sen sijaan olisi, että Ubuntulla pitkäaikaistuki tulisi tarkoittamaan mieluummin kahdeksaa kuin kolmea (käytännössä siis kahta) vuotta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Noh, uutisena voinen kertoa Mandrivan päivityksen menneen loistavasti, joten ehkä sinulla vaan on väärä distro? ;)
Oli tuossa joutilas kone, johon pukkasin loppukesästä Mandrivan. Joka ikisen käynnistyksen jälkeen ruudulle jäi jokin mystinen virheilmoitus. No, onhan Ubuntussakin tämä verkkoilmoitus "... local, joka ei ole suotavaa avahi... kanssa" - mitä lie tarkoittaakaan. Sitä ei pyydetty, eikä tiedetä mitä haittaa siitä on, tai miten siitä pääsisi eroon. Siinähän tuo möllöttää muutaman sekunnin. Mandrivan paketinhallintaohjelma oli järjettömän hidas. Se ei myöskään antanut mitään vihjettä missä vaiheessa lataus menee, kestääkö vielä viisi sekuntia, vai toiset puoli tuntia. Jotenkin en osannut moisesta riemuita saati ilahtua. Pidän kyllä positiivisena, kun sait jotakin onnistumaan Mandrivalla. Kyllähän se oli vaihtoehtona, kun katselin mitä on tarjolla. Sen kanssa olisi voinut elää, mutta alkutuntuma jäi em. syistä lievästi kielteiseksi. Ainakaan se ei tarjonnut mitään mitä muilla ei olisi.
Ehkä minulla on väärä distro, mutta OpenSuse, Vector, Mepis (muistaakseni), Puppy, DS ja Mandriva eivät saaneet jäädä koneelleni.
OpenSuse:
Pettymys joka kerta. Version 10.0 pakettienhallinta ei toiminut. 10.1 - sama juttu. 10.2 - jostakin syystä tuntui kuin joka ikinen käynnistyskerta pitäisi manuaalisesti hakea aivan valtavasti päivityksiä - joita ei sitten asennetakaan. 11.0 vaikutti kelvolliselta, mutta edelleenkin asennus oli hankala verrattuna Ubuntuun. Piti vastata kysymyksiin, joita ei ymmärtänyt niissä ensi kertaa esiin putkahtavien käsitekummajaisten takia.
Vector:
Nopea - Vau! Ihanteellinen vanhalle koneelle - kunnes muuttivat politiikkaansa ja Vectorin systeemivaatimukset kasvoivat. Varsin rajallinen pakettivarasto, eikä kovin suositeltava ensimmäiseksi distroksi. Jättää liikaa konepellin alta näkyviin ja aiheuttaa hämmennystä. Tulee tunne, että tätä ei osaa käyttää, eikä ainakaan ole syytä opetella. Suomi-näppis lakkasi toimimasta jonkin jakelun myötä ja piti keksiä asentaa ruotsi-näppis. Suomi-näppis näkyi varastoissa, mutta ei asentunut, tai jotakin häikkää siinä oli.
Mepis: Taisi toimia huononlaisesti Virtualboxissa, mutta mitäpä sitä suremaan. Distroja riittää.
Puppy: Kiva ja näppärä. Lelux. Pienet pakettivarastot. Kyllä sillä toimeen tulee, mutta mitä iloa siitä on, jos kone vain pyörittää täysveristä ja monipuolista Linux-jakelua?
Damn small linux:
Pitihän sitä kokeilla, mutta minimalistisella distrolla leikkiminen on kuin ostaisi kaktuksen ja vahtaisi sitten kuinka vähällä vedellä se sinnittelee. Ei siitä silti kovin kummoista koristetta saa, saati hyötyä.
Onko kenelläkään Centosista näkemyksiä?
Minä pidän CentOS:sta. Itseasiassa pitäisi asentaa yhteen koneeseen viikonloppuna XP:n tilalle.
Todennäköisesti sinä pitäisit Suse Enterprise Desktop 11:sta. Mahdollisesti Debian 5:sta myös.
Itse suosin openSUSE:a, vaikka kaikkia tulee kokeiltua eikä openSUSE:kaan kaikille sovi, ollen etenkin asennuksessa vähän "vaikea", koska asennussovellus antaa täydet mahdollisuudet muokata koneelle tulevia sovelluksia ja asetuksia jo siinä vaiheessa. "Helpot" asennuksethan mättävät koneelle kaiken mitä hyväksi mieltävät, jättäen loppukäyttäjälle sen perkaamisen jälkeenpäin. Helppo mutta vaivalloinen tapa.
openSUSE ei myöskään automaattisesti päivity seuraavaan versioon, vaan se pitää päivittää käsin. Automaattipäivitys ja paketinhallinta on muuten nykyversiossa aivan eri planeetalta kuin vanhemmissa. Synapticilla ei ole mitään mahdollisuuksia kisailla nopeudessa ja vaivattomuudessa.
Ei ilmaiseksi pysty kehittämään pitkäaikaista tukea työpöydälle. Ubuntulla päivitys, tai asennussykli on todellakin 1.5-2v. Palvelimessa sitten puhutaan jostain 4v syklistä.
Päivitykset on kyllä itsellä mennyt ihan nappiin aina kun luen julkaisumuistion ja en päivitä ihan heti. Käyttöjärjestelmän julkaisupäivitys kyllä on aina iso riski käyttöjärjestelmästä riippumatta, ja se voi mennä munille. Sitten asennetaan uusiksi ja tämä vie Ubuntulla 30min, ja toiset 30min palauttaa tavarat varmistuksista.
Windowsilla sitten kokonaiselinkaari on 10v, mutta sitä särjetään muutamalla service packillä, että se ei ole yhtenäinen. Näillä on riskiä, että asennus menee uusiksi. Nämä tosin tekee pienempiä muutoksia kuin Ubuntun julkaisupäivitykset, että käyttiksen puolesta ei niin paljoa hajoa esimerkiksi laitetukea, mutta toisaalta taas Windowsin päälle kasattu valtavasti softaa että ne hajoilee helpommin ja kone voi mennä juntturaan virustorjuntojen yms. takia.
Windowsin asennus uusiksi vie käytännössä päivän.
Linux distorejen paha puute on juuri tuo lyhyt tukiaika. opensusen ja muiden vastaavien ymmärän,kun halutaan myydä sitä maksullista versiota, mutta esim. ubuntun en ymmärrä miksi tuki ei voi olla esim 7 vuotta.
Meikäläistä ainakin kyrsii kun jakelu yleensä on parhaimmillaan tuen loppupuolella, pitää alkaa taas asentamaan uusiksi ja toivoa että kaikki taas toimii.
Että tavoitteena on kehittyä eikä kangistua kaavoihin ja joutua pitämään paljon enemmän väkeä joka osaa sitten tukea niitä vanhojakin...
Eniten ongelmia minulle on aiheuttaneet Fedora ja mandriva. Ubuntun on ollut kivuttomin. Windowsin asensin aikoinaan useasti uudelleen. Käyttis on käyttis, mikään niistä ei ole täydellinen ja virheettä toimiva... kuten ei mikään ihmisen luoma asia.
Jos haluaatk- ongelmista eroon on parempi luopua koko tietsikasta.
Kun en ole Ubuntua kuin toisella kädellä käyttänyt, niin eipä ole tuollaista havaintoa. Vaan oli nyt päivitys (olikohan se 9.04 -> 9.10? ei oikein muista numeroita, saati niitä ihmenimiä) joka oli viimeksi, niin sehän onnistui ihan alkuryysiksessä kohtalaisesti. Katkesi itse siirto pari ketaa, mutta jatkui siitä mihin oli jäänyt. Näytön asetukset eivät muuttuneet eikä tullut mustaa, pysyvää aloitusruutua.
Jos kuitenkin Vistassa on ärsyttäneet noi jatkuvahtkot päivitykset, niin näyttääpi Ubuntussa tulevan päivitystä vielä tiuhempaan.
Niin tämä 9.10 vaikuttaa kyllä ihan käyttökelpoiselta käyttöjärjestelmältä. Liikkuvaa ja äänekästä kuvaa saa näkyviin ihan kohtuullisesti (YLEn Areenalla oli vaisut äänet) jne. Ulosteväri nyt vähän tuntui jossain Calcissa oudolta, mutta saihan tuonkin vaihdettua.
Jos päivityksiä tulee mielestäsi liian usein, niin laita siten, että se tarkistaa vaikkapa kerran viikossa.
Järjestelmä -> Ylläpito -> Ohjelmalähteet -> Päivitykset
Eipä nuo päivitykset Ubuntussa ole häirinneet, riittää kun naputtelee salasanan ja sitten voikin unohtaa homman. Linuxeissa kun päivitysten takia boottauksia tulee erittäin harvoin. Vistan kohdalla nuo päivitykset ärsyttivät itseäni sentakia että lähes jokakerta kone piti bootata päivityksen lopuksi (ja muutenkin kone tahmasi päivityksen aikana usein häiritsevästi, Ubuntussa en ole moista tahmaamista havainnut). Ja onhan Ubuntussa mahdollisuus laittaa rasti asetuksiin että turvallisuuspäivitykset asennetaan automaattisesti ilman käyttäjän toimia, tuota en tosin ole kokeillut....
Varsinkin turvallisuuspäivitysten kohdalla asennan ne mielummin heti yksittäisinä päivityksinä kun ovat saatavilla kuin arvailen Microsoftin tyyliin (isoina koostepaketteina) että "jokohan tuohon tulisi ensikuussa päivitys".
PS. Päivitystiheyteen vaikuttaa myös se että Ubuntussa tuo päivitys hoitaa kaikki pakettihallinnan kautta asennetut softat, Windowsissa vain käyttöjärjestelmän ja muut pitää sitten päivittää erikseen (suuri osa Windows ohjelmista ei edes tee mitään automaattisia päivityksiä vaan joutuu manuaalisesti kyttäämään että onko ilmennyt jotain aukkoja joiden takia pitäisi tarkistaa mahdolliset päivitykset).
Miksi et laittaisi päivityksiä paitsi latautumaan, myös asentumaan automaattisesti? Taitaa olla varsin pieni vähemmistö, jotka ymmärtävät mitä kummalliset selitykset pakettien yhteydessä tarkoittavat.
kai kertoo se että Jeesusta on ventattu 2000 vuotta eikä vieläkään äijästä näy pieraisuakaan.
liittyy päivityksiin?
Joo, aikasten kaukaa haettu rinnastus, mutta yhteistä molemmille on odotus ja juurikin
KÄRSIVÄLLISYYS:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesuksen_toinen_tuleminen
Luotettavien raamatuntutkijoiden mukaan profetioista ennen Jeesuksen toista tulemista on toteutunut vasta 75 prossaa. Eli ei vielä "julkaisuvalmis" vaikka ollut jo pitkään "upstreamissä" = )
Ne Ubuntun väliversion koneilleen ladanneet, jotka saivat jonkun (lisä)laitteensa solmuun, joutuvat siis odottamaan sitä uutta LTS-päivitystä:
http://www.ubuntu.com/products/whatisubuntu/serveredition/benefits/lifecycle