Katto on korkealla ja seiniä ei missään...
Regnbågsmässa
Schlagermässa fyllde Gustav Vasa Kyrka
Vad är Regnbågsmässan?
Vi är många som tillsammans firar mässa i Gustaf Vasa kyrka varje månad. Tillsammans hämtar vi inspiration i gemenskapen och ger varandra stöd och kraft till att vara dem vi är i vardagslivet.
Vår förhoppning är att alla skall känna sig välkomna oavsett om man är van att gå i kyrkan eller inte.
Mässorna vänder sig i första hand till homosamhället, men alla andra är givetvis också välkomna!
Du är varmt välkommen till Regnbågsmässan i Gustaf Vasa kyrka!
Ulf Lidman, präst
Regnbågsmässan är en verksamhet inom Stockholms stift i Svenska kyrkan.
Laestadianska Gudstjänster i Stockholm enligt följande tider:
Fredag 19 mars klockan 19.00 i Gustav Vasa församlingssal Västmannagatan 63
Lördag 20 mars klockan 12.00 och klockan 17.00 i Stefanskyrkan
Söndag 21 mars klockan 14.00 i Stefanskyrkan
Predikanter är Evald Larsson och Gunnar Persäter
Alla välkomna för att höra Guds ord
Regnbågsmässa
Schlagermässa fyllde Gustav Vasa Kyrka
Vad är Regnbågsmässan?
Vi är många som tillsammans firar mässa i Gustaf Vasa kyrka varje månad. Tillsammans hämtar vi inspiration i gemenskapen och ger varandra stöd och kraft till att vara dem vi är i vardagslivet.
Vår förhoppning är att alla skall känna sig välkomna oavsett om man är van att gå i kyrkan eller inte.
Mässorna vänder sig i första hand till homosamhället, men alla andra är givetvis också välkomna!
Du är varmt välkommen till Regnbågsmässan i Gustaf Vasa kyrka!
Ulf Lidman, präst
Regnbågsmässan är en verksamhet inom Stockholms stift i Svenska kyrkan.
Laestadianska Gudstjänster i Stockholm enligt följande tider:
Fredag 19 mars klockan 19.00 i Gustav Vasa församlingssal Västmannagatan 63
Lördag 20 mars klockan 12.00 och klockan 17.00 i Stefanskyrkan
Söndag 21 mars klockan 14.00 i Stefanskyrkan
Predikanter är Evald Larsson och Gunnar Persäter
Alla välkomna för att höra Guds ord
Vastaukset 11
Vanhimmat
.........
Tämä saattaa hetken päästä kelvata myös meidän "kirkollistuneelle tuhatkuussatasille". Ei mene kauaakaan kun tuo sateenkaari kristillisyys saavuttaa suomen rannat ja lakeudet.
Onneksi on niin paljon evankelisuuteen ja vanhoillislestadiolaisiin lukeutuvia kirkonmiehiä täällä, ettei tarvitse sateenkaariakaan pelätä.
Pelkääminen on aika vahva verbi ko. asiassa. Ja oikeastaan turha.
Olipas myrkylliseen sävyyn kirjoitettu... Kuulun niihin mainitsemiisi "tuhatkuussatasiin", proud of it! Mutta ihan näin tiedoksi, etten aio hyväksyä tulevaisuudessakaan mitään "sateenkaarimessuja", ja pidän varsin epätodennäköisenä, että kukaan muukaan.
Pysyttäisiin nyt ystävät rakkaat Juhani Raattamaan viitoittamalla tiellä. Hän näki ja koki kristillisyyden yhtenä kokonaisuutena, vaikka erovuuksia oli ikävässäkin mitassa. Paimenen luonto hyvässä mitassa ! Kaikki nimeäminen lyö kiilaa.
Suomessakin on jo pitkään ollut valituille kohderyhmille suunnattuja kirkonmenoja ym tilaisuuksia. Mukulamessu. Omaisensa menettäneiden jumalanpalvelus. Piirejä: äitilapsipiiri, isäpoikapiiri, ompeluseura.
Onko tämä eriyttäminen yleensäkään oikein ? Jumalan sanahan on kokonaisuus, jossa on aina jokaiselle jotakin.
Hyväksyn homokirkonmenot kyllä, jos niihin sisältyy "aikuisten " asiaa, eli saarnataan syntiä vastaan niin että ruma sana sanotaan niinkuin se on, ja jota pienten lasten korvat ei olisi sopivat kuuleen.
Sama juttu oli Tromssassa muutamia vuosia sitten kun siellä ei ollut vielä es.lest. rukoushuonetta. Seurat pidettiin useimmiten erään paikallisen hyvin liberaalina tunnetun Norjan luterilaiseen kirkkoon kuuluvan seurakunnan kirkossa, jossa järjestettiin muun muassa "sateenkaarijuttuja". Kerran oli päivällä kirkossa "sateenkaariväki" päästänyt kirkon katon täyteen erivärisiä ilmapalloja ja sitten illalla oli el-seurat. Pallot olivat alkaneet menettää kaasuaan ja vähitellen laskeutua alas katosta, ja seurojen kuluessa sitten koko arsenaali valui vähitellen alas saarnaajien ja seuraväen niskaan. Eräs pikkutyttö otti asiakseen pelastaa saarnaajat pahimmalta sateenkaari-ilmapallosateelta ja juoksi aina vetämään pallon mukanaan narusta kun näki sen uhkaavan laskeutua saarnaajien päälle. Aika huvittavat seurat, vaikeuksia keskittyä yhdellä jos toisella... :)
Tuli vielä mieleen yksi toinen kummallisuus kyseisestä kirkosta Tromssassa. Kuulemani mukaan eräs kirkkovieras oli saanut siellä ehtoollisella omenamehua ja marie-keksejä...
Mutta tasapuolisuuden nimissä mainittakoon, että Tromssan viiteen seurakuntaan mahtuu kyllä hyvin konservatiisiakin. Tromssan konservatiisimmassa seurakunnassa, joka on vahvasti lyngenlestadiolaisten talutusnuorassa, keskustelu kulkee esim. siinä voiko kirkossa olla joulukuusi ja saako kirkossa järjestää kirkkokonsertteja. Joten ääripäitä löytyy.
Kiitos el kirahwi näistä maininnoista esimerkiksi lyngenlestadiolaisista. Lueskelin joskus takaisinpäin ketjuja, ja jossakin ihmettelit mahtaako esimerkiksi lyngeninlestadiolaisuudesta joku täällä olla kiinnostunut, mutta et saanut oikein vastauksia.. minä ainakin olen niin utelias, että tämä palsta, käytännössä siis sinun kirjoituksesi, toimii hyvin mielenkiintoisena kurkistusikkunana tämän päivän ei-vanhoilliseen lestadiolaisuuteen.
Onko sinulla tietoa joidenkin lestadiolaispiirien (Rauhan Sana ja vastaavat amerikkalaiset?) harjoittaman laajan lähetystyön seurauksena syntyneistä seurakunnista esimerkiksi Intiassa? Makkerin sivuilla näitä jonkin verran käsitellään, mutta siellä on niin valtava tietomassa kokonaisuutena, että yksityiskohtaisia artikkeleita ei voi kaikesta odottaakaan. (Kiitos vain Makkerille!)
Mistä tulee tämä "tuhatkuusisatainen", johon viittaatte aiemmin tässä ketjussa?
En tiedä juuri sen enempää niistä Intian seurakunnista kuin, mitä Makkerin sivuilta voi lukea. Lisäksi jotain muistelen lukeneeni myös Apostolic Lutheran Churchin (vastaa Suomen Rauhan Sanaa ja LFF:ää) sivuilta: http://www.apostolic-lutheran.org. Joten voi kannattaa katsoa myös sieltä. Siellä on linkkejä kyseisen kirkon julkaisemiin lehtiin ja niissä saattaa löytyä myös lähetysraportteja yms.
"Tuhatkuussataset" tarkoittaa erästä esikoislestadiolaisten saarnaajilleen kirjoittamaa kirjettä, jolla on reilu 1600 allekirjoittajaa. Kyseisessä kirjeessä ilmaistaan kanta, että tahdotaan edelleenkin kuulua Suomen ev.lut. kirkkoon ja nauttia sakramentit siellä. Jotkut ovat vetäneet siitä kyseisestä kirjeestä jostain syystä "herneet nenään".