(17) Skvaleeni ja Persian lahden sodan oireyhtymä. Skvalen och Gulf War Syndrome
Vuonna 2000 julkaistiin artikkeli, jossa osoittautui olevan yhteyttä skvaleenivasta-aineisiin ja Persian lahden sodan oireyhtymään, mikä tautitila kohtasi useita amerikkalaisia, jotka olivat olleet mukana Irakin sodassa 1990-1992. Myöhemmässä tutkimuksessa esitettiin tietoja, jotka osoittivat vasta-aineiden ehkä olevan peräisin pernaruttobakteeria ( Anthrax) vastaan kehitetystä rokotteesta, sen skvaleenista. Mutta sitten myöhemmän tutkimukset kumosivat nämä tiedot ja sanottiin, että anthraxinvastaiseen rokotteesen ei oltu lisätty adjuvantiksi skvaleenia ollenkaan. Toisissa tutkimuksissa on osoitettu, että jos rokotetiin yksilöitä influenssaa vastaan sellaisella adjuvantilla kuin MF59, joka sisältää skvaleenia, rokottaminen sinänsä ei lisännyt skvaleeninvastaisia antibodeja. Sitten samainen tutkimus osoitti myös, etä konilla ihmisillä, joita koskaan ei oltu mmunisoitu skvaleenia sisältävillä rokoteilla, myöskin osoittivat matalaia pitoisuuksia skvaleenin vasta-aineita. Ja sitten tuli jälleentutkimus, joka osoitti että Persianlahden sodan oireyhtymällä ja skvaleenivasta-aineilla ei ollut mitään yhteistä nimittäjää.
(18) Myös WHO on selvittänyt skvaleenin ja Persianlahden sodan oireyhtymän välistä korrelatiota: WHO:n johtopäätös rokotteitten skvaleenista on seuraava. Pelot rokotteiden skvaleenin aiheuttamista patologisista anti-skvaleeni-vasta-aineista ovat perusteettomia.
WHO kuitenkin mainitsi, että kokemukset skvaleenia sisältävistä rokoteista perustuu ainoastaan vanhempaan ikäluokkaan ja muihin ikäluokkiin skvaleenia sisältäviä rokotteita tulisi johdattaa varovaisesti ja tilannetta seuraten, jotta voidaan havaita kaikenlaiset rokotteeseen liittyvät haitalliset tapahtumat
WHO har utrett kopplingen mellan skvalen och Gulf War Syndrome. Deras slutsats angående skvalen i vacciner var följande:
“The Committee concurred that fears of squalene in vaccine-inducing pathological anti-squalene antibodies are unfounded. It did note, however, that the experience of squalene-containing vaccines has been primarily in older age-groups and recommended that as squalene-containing vaccines are introduced in other age-groups, careful post-marketing follow up to detect any vaccine-related adverse events needs to be performed.”
Vuonna 2000 julkaistiin artikkeli, jossa osoittautui olevan yhteyttä skvaleenivasta-aineisiin ja Persian lahden sodan oireyhtymään, mikä tautitila kohtasi useita amerikkalaisia, jotka olivat olleet mukana Irakin sodassa 1990-1992. Myöhemmässä tutkimuksessa esitettiin tietoja, jotka osoittivat vasta-aineiden ehkä olevan peräisin pernaruttobakteeria ( Anthrax) vastaan kehitetystä rokotteesta, sen skvaleenista. Mutta sitten myöhemmän tutkimukset kumosivat nämä tiedot ja sanottiin, että anthraxinvastaiseen rokotteesen ei oltu lisätty adjuvantiksi skvaleenia ollenkaan. Toisissa tutkimuksissa on osoitettu, että jos rokotetiin yksilöitä influenssaa vastaan sellaisella adjuvantilla kuin MF59, joka sisältää skvaleenia, rokottaminen sinänsä ei lisännyt skvaleeninvastaisia antibodeja. Sitten samainen tutkimus osoitti myös, etä konilla ihmisillä, joita koskaan ei oltu mmunisoitu skvaleenia sisältävillä rokoteilla, myöskin osoittivat matalaia pitoisuuksia skvaleenin vasta-aineita. Ja sitten tuli jälleentutkimus, joka osoitti että Persianlahden sodan oireyhtymällä ja skvaleenivasta-aineilla ei ollut mitään yhteistä nimittäjää.
(18) Myös WHO on selvittänyt skvaleenin ja Persianlahden sodan oireyhtymän välistä korrelatiota: WHO:n johtopäätös rokotteitten skvaleenista on seuraava. Pelot rokotteiden skvaleenin aiheuttamista patologisista anti-skvaleeni-vasta-aineista ovat perusteettomia.
WHO kuitenkin mainitsi, että kokemukset skvaleenia sisältävistä rokoteista perustuu ainoastaan vanhempaan ikäluokkaan ja muihin ikäluokkiin skvaleenia sisältäviä rokotteita tulisi johdattaa varovaisesti ja tilannetta seuraten, jotta voidaan havaita kaikenlaiset rokotteeseen liittyvät haitalliset tapahtumat
WHO har utrett kopplingen mellan skvalen och Gulf War Syndrome. Deras slutsats angående skvalen i vacciner var följande:
“The Committee concurred that fears of squalene in vaccine-inducing pathological anti-squalene antibodies are unfounded. It did note, however, that the experience of squalene-containing vaccines has been primarily in older age-groups and recommended that as squalene-containing vaccines are introduced in other age-groups, careful post-marketing follow up to detect any vaccine-related adverse events needs to be performed.”
Vastaukset 3
Vanhimmat
Skvaleeni ja autoimmuuninen niveltulehdus_ Skvalen och autoimmun artrit
(19) Adjuvantti-niveltulehdus on kokeellinen (koe-eläin) malli nivelreumaa, mitä on jo pitkään tutkittu. Nimittäin ollaan voitu osoitaa, että Freunds Complete Ajduvans on sellainen vahva adjuvantti, jossa on mykobakteereita ja mineraaliöljyä ja koerotilla se todellakin sai aikaan artriitin ( ihmisen nivelreuman lääkkeitä kehiteltäessä). Sittemmin pystyttiin osoittamaan että erittäin herkällä eläinkannalla (DA-rotta) saatiin indusoitua artriitti heikommallakin adjuvantilla kuten epätäydellisellä Freundisn adjuvantilla jossa oli vain mineraaliöljyä. Sitten keksittiin (1999 julkaistu tieto) että monilla muillakin adjuvanteilla oli moinen kyky, esim. SKVALEENILLA.
(20) Syy miksi nämä adjuvantit aiheuttivat niveltulehduksia ( artriitti) koeeläimissä, oli vahva immuunijärjestelmän aktivoituminen. Ei niin, ettäkö muodostuisi immuunivaste adjuvantin ( kuten skvaleenin) komponenttia kohtaan ( öljymolekyylien katsotaan olevan itsessään mitättömiä immunogeenejä), vaan sen sijaan tämä vahva aktivoituminen aiheuttaa, että kehon lymfosyytit ( =autoreaktiiviset imusolut, osa valkosoluista) , jotka pystyvät tunnistamaan kehon omia rakenteita, aktivoituvat ja sen takia tapahtuu autoimmuunihyökkäys kehon omia kudoksia vastaan. Edellytyksenä on geneettinen rakenne( tietty koe-eläinlaji) sekä epäspesifisen immuuniaktiivisuuden vahvuus. Näissä pienten koe-eläinten tapauksissa käytetty skvaleenin ja adjuvanssiöljyjen määrä eläintä kohden, on ollut 200 ul, mikrolitraa / eläin. Mineraaliöljyllä vesiemulsiona 50/50 oli huomattavasti lievempi artriitti tuloksena. Lisäksi jos asetettiin emulsioon antigeeni ( kuten kokeissa eräs ovoalbumiini) ei kehittynyt artiriittia.
(21) Mitä relevanssia tällaisilla kokeilla on skvaleenia sisältävien adjuvanttien suhteen ihmiskäytössä? Tiedot osoittavat, että skvaleeni sinänsä ei omaa mitään toksikologista aktiivisuutta, vaan kyse on sen adjuvanttisuuskyvyistä (kyvystä vahvistaa immuunivastetta) , mikä taas oli artiriitin kehittymsessä olennainen seikka. Lisäksi niissä (eläin)kokeissa vaadittuun voimakkaaseen inflammatoriseen aktiviteettiin tarvittiin injisoitu puhdas öljy. Kun nyt lisätään ANTIGEENI adjuvanttiin, ei tapahtunut artriitin kehittymistä Tätä relevanssia verrataan rokoteasioihin: sillä rokoteeseen kuuluu olennaisena osana juuri ANTIGEENI, joka voi johdattaa immuunivasteen suuntaa.
(22) Adjuvantin ruiskuttamisesta seuraava vahva inflammatorinen reaktio on aina ollut pääasiallinen turvallisuusongelma adjuvanssin käytössä ihmisillä. Kuten edellä mainittiin, menneisyydessä on käytetty myös mineraaliöljyä ihmisillä adjuvanttina, mutta senkaltaisten tuotteiden käyttö nykyään on hyvin vähäistä, koska siitä seuraa niin vahva paikallisreaktio.
(23) Ne adjuvantit mitä nykyään käytetään, ovat ns. vesiemulsioita, jossa öljyn määrä on merkitsevästi vähäisempi ( 10-20 mg öljyä puolessa millilitrassa (0,5 ml) rokotetta). Tällaisista rokotteista tulee merkitsevästi vähäisempiä paikallisia reaktioita. Yhteenvetona voidaan myös päätellä, että se rokote, mitä ihmisiin käytetään eroaa monessa suhteessa siitä materiaalista, mikä osoittautui aiheuttavan artriittia rotilla ja että sellaisia reaktioita ei sen takia odoteta esiintyvän rokotuksen jälkeen. Tätä vahvistaa myös laaja olemassaoleva kliininen kokemus skvaleenia adjuvanttinä käyttävistä rokotteista.
(24)
Ei voida kuitenkaan täysin sulkea pois sitä riskiä, että rokote-mitä-tyyppiä-tahansa jo geneettisesti edeltäkäsin alttiilla henkilöllä ja menossa olevaa autoimmuunista prosessia potevalla yksilöllä ( jolla vielä ei edes kliininen tauti ole puhjennut), voisi aiheuttaa autoimmuunisen reaktion esiin liipaistumisen. Tämänkaltainen riski voi olla jonkin verran suurempi, jos rokotteet sisältävät adjuvanttia, joka antaa vahvemmanpuoleisen immuunviasteen. Tämä teoreettinen riski- mitä kliinisissä kokeissa ei ole Pandemrix-rokotteella ja sen kaltaisilla rokotteilla vielä saatu osoitettua, on suhteellistettava A (H1N1)v influenssalta suojan saamiseen- Riski todennäköisesti ei eroa normaalin infektion seuraamuksena tulleista vastaavankaltaisista riskeitä.
Suomennosta lähteestä www.lakemedelsverket.se
Artikkelissa on vielä jatkoa...
(25) Suomennos jatkuu.
AS03
Tämän niminen on se adjuvantti, joka on Pandemrix rokoteessa. Sen sisältö on seuraava.
Skvaleenia, 10, 69 mg( milligrammaa)
E-vitamiinia , joka on DK-alfa-tokoferolia 11,86 mg ( milligrammaa)
Polysorbaatti80-nimistä molekyyliä 4,86 mg( milligrammaa)
Siis SKVALEENIN lisäksi on adjuvantissa myös DL-alfa-tokoferolia, mikä on E-vitamiinin toinen nimi. Arvellaan, että E-vitamiinilla on immuunistimuloivia ominaisuuksia ja koe-eläimillä sen on osoitettu vahvistavan immuunivastetta jonkin verran, kun sitä on liitetty vain skvaleenia sisältävään adjuvanttiin. Rokotteeseen lisätty E-vitamiini määrä vastaa suurin piirtein samaa, mikä on normaali ravinnossa saatava päiväannos. Polysorbaatti80 taas on pinta-aktiivi aine, jota käytetään stabilisoimaan adjuvanttiemulsiota. Polysorbaatti80 on käytössä monessa lääkeaineessa, myös sellaisissakin, joita injisoidaan.
(26)
Pandemrix ja AS03 ovat läpikäyneet tavanomaiset toksikologiset tutkimukset eläimissä, eikä ole havaittu muita tomksikologisia löytöjä kuin tulehduksellisia muutoksia injektiokohdassa. Aiemmin ei ole olemassa mitään rokotetta, jossa olisi juuri tämä AS03 adjuvantti hyväksyttynä. Sensijaan on olemassa useita kliinisiä kokeita rokoteilla, joissa on sisältönä AS03. Paitsi Pandemrix-influenssarokoteta niin myös eräs kliinisesti tutkittu malariarokote sisältää AS03.
On olemassa tietue 12 000 ihmisestä, jotka povat saaneet rokotetta, jossa on AS03. Ainoa sivuvaikutus, mikä voitiin yhdistää rokotteeseen oli paikallinen tulehdus ja lyhytaikainen kuumereaktio. Sellaisia reaktioita esiintyy myös laajalti muitten rokotteiden yhteydessä.
( Artikkelissa on vielä jatkoa kausiinfluenssarokotteen adjuvantista)
(26)
Eräässä kausi-influenssarokoteessa on adjuvanttina MF59.
Jos rokoteannos on puoli milliä (o,5 ml), niin siinä on seuraava koostumus adjuvanttia.
Skvaleenia 9,75 mg ( milligrammaa)
Polysorbaatti80:tä 1,175 mg ( milligrammaa)
Sorbitaantrioleaattia 1m175 mg ( milligrammaa).
Tätä MF59 adjuvanttia sisältuu kausi-influenssarokotteeseen nimeltä Fluad, jota on käytetty 1990-luvulta asti. Tämä rokote on tarkoitettu vanhemmille henkilöille, yli 65 vuotiaille, joilla on yleensä huonompi vaste traditionaalisiin influenssarokotteisiin. Kliinisiin kokeiluihin osallistui noin 14 000 yksilöä, joista suurin osa oli täyttänyt 65 vuotta ja heidät rokotettiin tällaisella rokotteella. Ainoat sivuvaikutukset, joita on voitu yhdistää rokottamiseen, ovat olleet paikallisreaktioita. Sen jälkeen kun Fluad tuli hyväksytyksi, yli 40 miljoonaa yksilöä on jo rokotettu sillä. Seurannassa ei ole tullut esiin vakavien sivuvaikutuksten lisääntymistä vertailtaessa ilman adjuvanttia tehtyihin influenssarokotuksiin.
(27) Loppulause_ Slutsats
Pandemrix-rokotetta kehiteltäessä ( H5N1-sisältöisellä prototyyppirokoteella) tutkimuksista on saatu vahvistusta siitä, että rokotteen sisältämä matala influenssa-antigeenimäärä ei olisi riittävä immuunivasteen herättämiseen ilman adjuvanttilisää. Tehdyt kliiniset tutkimukset tällä AS03 adjuvantilla ja eräällä toisella adjuvantilla eivät ole antaneet merkkejä mistään vakavista riskeistä. Kuten sanottu teoreettinen riski Pandemrix-rokoteesta on punnittava influenssa A H1N1 rokotteesta saatavaan hyötyyn verraten. Riskien suuruus ei todennäköisesti eroa siitä riskien määrästä, mikä varsinaisesta taudista seuraa.
Suomennoksen
lähde. www.lakemedelsverket.se