Mikä on teknistaloudellisesti järkevin eristysvastusmittari, jolla pärjää pienurakoinnissa? Siis mittari, jolla pystyy luotettavasti tekemään käyttöönottotarkastuksen eristysvastusmittaukset? Tekeekö halpamittareilla kuten Summit Sait 200 tai Mastech MS5201 mitään oikeissa sähkötöissä. Varsinaiseen asennustesteriin en pysty vielä investoimaan.
Entä halvin käyttökelpoisin vaihejärjestys- / pyörimissuuntamittari?
Kysyn tätä täällä, koska keskustelijoissa näyttää olevan aika paljon asiantuntijoita maallikkojen lisäksi.
Entä halvin käyttökelpoisin vaihejärjestys- / pyörimissuuntamittari?
Kysyn tätä täällä, koska keskustelijoissa näyttää olevan aika paljon asiantuntijoita maallikkojen lisäksi.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Oletko rakentamassa teollisuuteen vai kotitalouksiin... jos teet taloon urakoita, niin pitäisi olla käytössä asennustesteri, jolla mitata vikavirtojen katkaisuajat ja maadoituksen jatkuvuuden... eli käyttöönottotarkastukseen ei riitä mekkeri.
http://www.partco.fi/luettelot/sivut/179.pdf
Meillä on käytössä toi megger.. tosin ei tarkastettuna. Muistaakseni urakoitsijalla täytyy olla tarkastettu meggeri ja yleismittari jonka tarkastus on voimassa... oisko ollu 2 vuoden välein, korjatkaa jos ei ole näin... en tiiä onko halvimmissa kalibrointeja yleensäkään tehty... tosa meggeris oli kyl :)
Ketjun aloittaja kyseli eristysvastusmittaria eikä asennustesteriä vielä, joten pysy aisoissa äläkä tuo esiin enempää tietämättömyyttäsi, mutta saahan tuolta partcoltakin jotain romuja myös.Teollisuudessa mittauskalusto pitää kalibroida vuoden välein, eikä se riipu hinnasta paitsi että halpoja ei saa hyväksyttyä välttämättä.
Teollisuuteen..., koneiden sähköasennuksien testaamiseen tarvitaan testeri joka mittaa isommalla virralla johtavuuden ja tsekkaa vielä jännitealeneman kuormitettuna..., toisin kuin SFS6000 asennuksien piirissä.
Suosittelen satsaamaan kunnon testeriin Unitest ta Fluke. Mutta, jos raht vähissä kannattaa kysyä vaikka Bebekistä onko siellä suhthalpoja testereitä.
eristysmittauksen lisäksi oikosulkuvirrat. Tiedät sen S1-paperin haltijana.
Vaihejärjestykset selviää helpoiten Fluken jännitekoettimella T100/T120/T140 "piipparilla".
No eikös yksi ruudinkeksijä taas väläyttänyt omiaan, oikosulkuvirrat on herran hallussa, vaihejärjestystä EI mainitulla Fluken tuotteella saada selville, pelkkä olettamus, mutta ei oikeaa vaihejärjestystä. Kun noinkin esitteisiin uskovainen olet niin samalla vaivalla voi ottaa asiasta selvyyden ennenkuin menee möläyttämään mitään.
Paperi löytyy mutta se ei välttämättä takaa osaamista.
Oikosulkuvirrat saa yleensä suunnitelmista, kun selvittää verkkoyhtiöltä oikosulkuvirran heidän kaapelin päässään. Moni cad-ojelmakin laskee esim CADS Planner.
Yleensäkään en ymmärrä mitä tarkoitetaan oikosulkuvirran mittaamisella. Eikös se paremminkin lasketa, kun ensin mitataan silmukkaimpedanssi? Kertokaahan ja korjatkaa asian varmemmin osaavat.
Alkuperäiseen ongelmaan. Tekeekö alkuperäisessä viestissäni mainituilla halpamittareilla mitään oikeissa töissä? Vai pitääkö investoida Flukeen, Meggeriin tms. Esim. Fluke 1503 maksaa yli 400 euroa.
Selviääkö Unitest DR100 mittarilla vaihejärjestys ja kiertosuunta mittauksista. Hinta on noin 55 euroa.
Mistä yleensä ostatte mittalaitteet? Onko sähkötukkuri aina edullisin vai löytyykö asiallisia nettikauppoja?
olet työtön, sinulla lienee aikaa perehtyä asioihin paremmin ennen vastauksiasi? Kyllä minä ainakin testaan kentän kiertosuunnan juurikin Fluken T140 piipparilla, samoin se onnistuu Tiezen 1000 V piipparilla, duspolilla jne. toki myös useimmilla asennustestereillä.
on pakko olla ainakin käytettävissäsi asennustesteri, jos ylipäätään mitään aiot tehdä. Jos siihen ei ole varaa investoida, eikä sellaista saa tarvittaessa lainaksi, hommia ei voi aloittaa. Mittalaitteen tai mittalaitteiden on lisäksi oltava SFS-EN 61557 mukaisia.
Miten ihmeessä sinulle on voinut jäädä mielikuva, että pelkkä eristystilan mittaaminen riittäisi? Oikosuluvirrat, suojajohtimien jatkuvuudet, vikavirtasuojien toiminta nimellisvirralla ja tuo aiemmin mainittu kentän kiertosuunta on mittaamalla selvitettävä ja kirjattava muistiin.
STJ on lisäksi nimettävä yritykseen ja rekisteröitävä TUKESissa ennen toiminnan aloittamista.
Pääosin mittalaitteita myyvät sähkötukkurit, vain osa maahantuojista myy suoraan loppukäyttäjälle, kuten esim. Elektrotukku Oy Hki.
itelläni on käytössä T140. myös T120 ollut käytössä, ovat erinomaisia työvälineitä. vaihejärjestys löytyy helposti. Kannattaisi lukea ohjeet ja tarkistuttaa peukalo (jos se onkin peukalosta kiinni...). myös vikavirtasuojat on helppo testata, kun oppii tuntemaan piipparin toimintatavan sitä suorittaessa. T140:llä tulee myös vastukset mitattua.
asennustesterinä on Meggerin MFT1502/2 asennustesteri
näiden asennustestereiden hankinnoissa kannattaa puntaroida, mitä mittauksia on tarkastuksissa tehtävä. ei ole järkeä hommata komero täyteen eri asioita mittaavia laitteita, vaan mieluummin samassa paketissa on monia mittaus toimintoja. vaikka kalliimmalta tuntuu hankkia kerralla kunnon laite, mutta kalliimmaksi tulee hankkia eri mittauksia tekeviä laitteita erikseen...
Muistuttaisin kuitenkin, että vaikka oletkin "ilmeisesti" suorittanut tuon S1 -pätevyyskokeen, niin sinulta silti edellytetään joko 3 tai 2 vuoden työkokemus riippuen oletko käynyt ammattikoulun sähkölinjan (3 vuotta) vai ammattikorkeakoulun sähkölinjan (2 vuotta). Eli kokemusta täytyy olla yhteensä kuusi vuotta. Esim. 3 vuotta ammattikoulua ja kolme vuotta työelämää tai 4 vuotta amk:ta ja 2 vuotta työtä. Jos olisit ollut vaikka tuon 2 vuotta työelämässä, niin en usko että kyselisit tälläisiä ja vielä täältä suomi24:sta. Jos nyt kuitenkin olet ammattilainen, niin unohda tämä sektori kokonaa. Ehtä tästä voisi olla hyötyö edes jollekkin.
Vielä yksi juttu. Ennen kuin voi saada luvat, niin on työtodistukset lähetettävä viranomaisille, jonka jälkeen he voivat myöntää sähköurakointiluvan. Pelkkä turvallisuuskokeen suorittaminen EI riitä.
SP1:stä, kyse lienee kuitenkin pätevyystodistuksesta. Pelkällä turvallisuustutkintotodistuksella TUKES ei kirjaa urakoitsijarekisteriin kyseistä toimijaa, siitä ei ole pelkoa.
Ja eselleen, kyse ei ole enää pitkiin aikoihin ollut urakointiluvasta vaan rekisteröitymisestä TUKESin urakoitsijarekisteriin toiminnan harjoittajana. Viranomainen ei tee rekisterimerkintää, jos asiat eivät ole kunnossa.
Olen ollut Tukesin urakoitsijarekisterissä jo muutaman vuoden. Koulutukseltani olen sähkövoimatekniikan insinööri, mutta en missään tapauksessa uskalla väittää olevani sähköalan asiantuntija, vaikka olen joskus tehnyt hankesuunnittelua mm. 20 kV:n ja 110 kV:n kytkinlaitoksista ja suunnitellut muutaman mökin ja hallin jopa sähköjärjestelmiä laivoihin ja öljynporauslauttoihin. Työuraakin on takana yli 30 v. Se siitä. Minulla on ollut mahdollisuus lainata Fluken testeriä 1651B:ta tarvittaessa. Minusta se on vähän kookas möykky.
Tänää luin läpi SFS 600:sta standardin SFS 6000-6 Tarkastukset. En löydä siitä mainintaa, että mittaukset tulisi tehdä asennustesterillä. Silloin kun rekisteröidyin urakoitsijarekisteriin, keskustelin Tukesin kaverin kanssa (nimeä en nyt muista). Hän sanoi, että usein asentajat ostavat hienoja asennustarkastusmittareita, mutta eivät ymmärrä mistä mittaamisessa on oikein kysymys. On järkevämpää käyttä yksinkertaisia mittareita ja tietää mitä on tekemässä.
Alkuperäiseen ongelmaan. Tekeekö alkuperäisessä viestissäni mainituilla halpamittareilla mitään oikeissa töissä? Vai pitääkö investoida Flukeen, Meggeriin tms. Esim. Fluke 1503 maksaa yli 400 euroa.
Selviääkö Unitest DR100 mittarilla vaihejärjestys ja kiertosuunta mittauksista. Hinta on noin 55 euroa.
Toivon kuulevani kommentteja näistä ja vastaavista erillismittalaitteista.
asia tuli jo aiemmin kerrottua: mittalaitteiden tulee olla tuon mainitsemani standardisarjan SFS-EN 61557 mukaisia, jos niitä käytetään osan 61 mukaisiin mittauksiin. Lähtökohtaisesti tämä rajaa mittalaitevalikoiman asennustestereihin.
Mainitsemallasi Fluke T140 rimpulalla et saa selville oikeata vaihejärjestystä, vain olettamuksen, kiertosuunta sillä saattaa selvitä mutta oikea vaihejärjestys jää edelleen selvittämättä. Sehän ei ole sama asia, luulisi tietävän jos näillä palstoilla peikkoilee.
mikä ero noilla on. Siksipä SFS 6000 tehtäessä osassa 61 pyrittiin muuttamaan kaikki viittaukset vaihejärjestyksestä (kohta 61.3.9 vielä lausuntokierroksella) kentän kiertosuuntaan . Liitteeseen 61l virhe kuitenkin jäi vielä kohtaan 61.3.8, missä numeroinnissakin on virhe.
Mielestäni en tässä viestiketjussa ole väittänytkään kyseessä olevan vaihejärjestyksen selvittäminen.
Kyseisen mittalaitteen laatuun en ota sen enempää kantaa, minun tarpeeni se täyttää hyvin.
Tämähän ei liity nyt juurikaan asiaan mutta oilisin kysynyt sellaista että tarvitseeko käyttöönottotarkastuksessa selvittää vaihejärjestys vai riittääkö esim Fluke T140 "rimpulalla" selvitys että kiertosuunta sailyy, kuten itse olen standardia ymmärävinään?
Näin minäkin tulkitsen SFS 6000:ta. Riittää, että kiertosuunta säilyy piirissä.
61.3.1 Testaus, Yleistä, kohta h) sanoo: "kiertosuunnan mittaus (kohta 61.3.9)"
"61.3.9 Kiertosuunnan tarkistus
Monivaiheisissa piireissä on tarkistettava, että kiertosuunta säilyy."
Mikä sitten on piiri. Muodostaako koko kiinteistö (mökki, tehdashalli, tontti) oman itsenäisen piirinsä vai onko piiri pienempi yksikkö? Itse olisin sitä mieltä, että piste mihin sähkölaitos tuo syöttönsä aloittaa oman piirinsä. Sanokaapa miten te muut tulkitsette asiaa.
Mittalaitteen tulee käytännössä toimia standardisarjan SFS-EN 61557 mukaisesti (SFS 6000-6-61 kohta 61.3.1). Sarjassa on useita osia eri mittaustoimintoja varten. Vaihejärjestyksen sijaan riittää kiertosuunnan määritys, mutta SFS 6000-6-61 vaatii kaikki mittaukset em. standardin mukaan rakennetuilla mittalaitteilla, myös kiertosuunnan (osa 7) osalta. Fluken T140 on valmistettu EN 61010-1 (yleinen mittalaitteille) ja EN 61243-3 (jännitteenkoettimet) mukaisesti. Se ei siis täytä käyttöönottomittausten vaatimuksia, mutta osoittaa kyllä kiertosuunnan. Sopii siis hyvin jokapäiväisiin tarpeisiin, kun ei olla juuri tekemässä käyttöönottomittauksia.
Tällaista peikkoilua tällä kertaa...
SFS-EN 61557-1 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 1: General requirements
SFS-EN 61557-2 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing measuring or monitoring of protective measures. Part 2: Insulation resistance
SFS-EN 61557-3 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c.. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 3: loop impedance
SFS-EN 61557-4 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 4: Resistance of earth connection and equipotential bonding
SFS-EN 61557-5 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 5: Resistance to earth
SFS-EN 61557-6 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 6: Effectiveness of residual current devices (RCD) in TT, TN and IT systems
SFS-EN 61557-7 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 7: Phase sequence
SFS-EN 61557-8 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 8: Insulation monitoring devices for IT systems
SFS-EN 61557-9 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1 000 V a.c. and 1 500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 9: Equipment for insulation fault location in IT systems
SFS-EN 61557-10 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 10: Combined measuring equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures
SFS-EN 61557-11 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 11: Effectiveness of residual current monitors (RCMs) type A and type B in TT, TN and IT systems
SFS-EN 61557-12 Electrical safety in low voltage distribution systems up to 1000 V a.c. and 1500 V d.c. Equipment for testing, measuring or monitoring of protective measures. Part 12: Performance measuring and monitoring devices (PMD)
selvitetään keskuskohtaisesti, kuten standardissa sanotaan.
alkaa asia valjeta, miksi sitä ollaan työttöminä...
Fluke T140 kertoo tasan tarkkaan oikean kiertosuunnan, ei jää koskaan epäselväksi. saattaa olla että työttöman maattopeukalo ei toimi, sillä fluke ei sitten kerro missä mennään, sekä ohjeitakin voi lukea jos älli ei leikkaa ilman.
Fluken T140 ja alemmat versiot eivät ole mitään rimpuloita. Itselläni on myös liivintaskussa luottokaveri T140 ja tulee aina pysymään. Parempaa ei olekkaan.
ehdottomasti kolmivaihepistorasioista, jotta voidaan taata käyttäjän pyörivät laitteet toimivat oikein päin. mm. sirkkelit esim.
Myös olisi hyvä olla vaihejärjestys oikein keskuksissa merkintöjen mukaisesti, vaikkei ole mitään kolmivaihemoottoreita syöttävää lähtöä.
vuoden 2007 uudistuksen myötä? Eli vanhempien asennusten kiertouunnan tarkastukset ovat olleet laillisia esim T140:llä?
se nyt vasta tuli standardiin vaatimuksena.
Laillisuudesta sen verran, etten usko kenenkään edesvastuuseen joutuvan, vaikka kiertosuunta olisikin todettu "vain" Flukella.
Monet urakoitsijat kuitenkin käyttävät vielä pitkään vanhoja asennustestereitään, joista tuo ominaisuus puuttuu kokonaan ja asia on aiemminkin ratkaistu erillismittarilla. Viestiketjun alkupäässä olen asiaan ottanut kantaa lähinnä siinä mielessä, että kysyjältä puuttui kokonaan asennustesteri. Silloin sellainen tulee hankkia ja on syytä hankkia kiertosuuntaominaisuudella varustettu laite.
Sama tilanne on itse asiassa myös A- ja B-typpin vikisten testauksessa. Kaiketi ne tulisi testata (myös) niiden omilla testausvirroilla eikä pelkästään AC_tyypin siniaallolla. Eikä tässä silti ole alettu mittalaitteita ratsaamaan tarkastuksissa. Se, että virtarajat sitten muuttuvat A-tyypilla, kuuluukin jo sinne tosi ammattilaisten tietojen ja taitojen puolelle.
Uuden aiheen paikka, mutta voitko valaista asiaa? Asiahan on varsin ajankohtainen koska vanhat AC-tyypithän ovat virattomia nykyään?
tällä kertaa kommentoimaan enempää. AC-tyyppejä saa toki käyttää vielä korjaustöissä, jos niitä on hyllyyn jäänyt.
Hankkisin kunnollisen testerin heti alkuun. Hintahan noilla testerilla on Suomessa aika kova, mutta jos etsit niitä Englannin verkkokaupoista, niin huomaat että niitä saa puoleen siitä mitä niitä myydään suomessa.
Fluket ovat hyviä mutta kalliita. Yhtä hyviä mutta halvempia ovat Metrelin mittarit. Hankin itse demolaitteena olleen mittarin.
http://cgi.ebay.co.uk/17th-Edition-Metrel-Mi3100-EurotestEasi-ex-demo_W0QQitemZ160375472414QQcmdZViewItemQQptZUK_BOI_Electrical_...
Tuossa on kaikki tarpeelliset toiminnot SFS6000 mukaisiin käyttöönottomittauksiin. Itselläni on myös Telaris 0100 plus ja tämä Metrel on kyllä etevämpi näistä mittareista. On mm. erittäin monipuoliset RCD testit nousevilla ja laskevilla virta-aallonpuoliskoilla, jatkuva jännitemittaus L-N-PE välillä kaikista navoista, testipainikkeellinen mittapää, kiertosuunnan mittaus ja tarvittavien oikosulkuvirtojen/sulakkeiden taulukot suoraan laitteessa. Laite tekee myös eristysvastusmittaukset 1000 v:lla; voi olla hyötyä joissakin vaikeissa paikossa paikallistamaan vika. Mukana tulee myös laturi ja Ni-MH akut; ei tarvitse paristoja vaihdella. Ainoa mitä tässä laitteessa ei ole verrattuna esim. Fluke 1653 on tiedonsiirtomahdollisuus tietokoneelle. Itse en ole tätä toimintoa tarvinnut.
Siis toihan on ihan ilmainen! Täyttääkö mittalaitevaatimukset käyttöönottotarkastuksiin?
IEC/EN 61557, IEC 60364, VDE 0100.. jne.
Tässä sisarmalli, jossa myös mittaustulosten siirto tietokoneelle sekä mahdollisuus hankkia erikseen ylimääräisiä mittapäitä (valaistus, pihtivirta):
http://mittarit.net/shop/?36,asennustarkastusmittari-metrel-mi-3102
huomioi hinta...
Voi olla ettei toi tiedonsiirto-ominaisuus ihan niin tarpeellinen ole :)
Nyt täytyy myydä toi vanha testeri!
Nyt tuli Englannista EurotestEASI MI 3100 testeri. Tilasin nimimerkin "sähkömies_71" antaman linkin kautta. Testeri ollut esittelykäyssä mutta siihen sai takuun ja se on myös kalibroitu 23.11.2009. En ole vielä päässyt kokeilemaan laitetta, mutta ensivaikutelma on tosi myönteinen. Täytyy opiskella ohjeet ensin. Testeri oli mielestäni edullinen, kaikkine kustannuksineen 343,31 euroa. Taisin saada testerin eristysvastusmittarin hinnalla.
Kiitos kaikille asiallisista kommenteista ja mielipiteistä ja erityiskiitos sähkömies_71:lle.
Nyt sitten vaan etsimään asennettavaa, että päästään testaamaan.
Tilasit hyvän mittarin ja ennenkaikkea edulliseen hintaan! Ei ole muuten ainoa asia mikä on rapakon toiselta puolelta hankittuna ylivoimaisen edullinen verrattuna suomalaiseen hintatasoon! Kannattaa katsoa valikoimaa ebay:ssä ja laittaa hakuehdoksi koko maailma niin näkyy myös esim. USA:n toimittajat joilla on lähetys eurooppaan.
Toinen hyvä paikka on amazon.co.uk, sieltäkin voi tehdä edullisia hankintoja.
Mutta tuosta mittarista vielä sen verran että itse olen sitä nyt muutaman viikon käyttänyt ja tutustunut ominaisuuksiin ja hyvältä vaikuttaa. On mukavampi tehdä tällä mittarilla tarkastusmittauksia verrattuna esim. Telarikseen kun tämän voi laittaa roikkumaan kaulalta. Samoin mittapainikkeellinen testipää on ehdoton varuste kun sitä tottuu käyttämään.
t. sähkömies_71 (myös työtön tällä hetkellä.)
Minä ostin joskus venäläisen pyörimissuuntamittarin ja se on minulla käytössä
vieläkin. Siinä on kolme mittausjohtoa ja mittari jossa punainen kiekko pyörii
joko myötä tai vastapäivään. Yksinkertainen esim. 3 vaihepistorasian vaihejär-
jestystä tarkastettaessa. Olen rakentanut itse adapterin 3 vaihepistorasiasta
ja em. mittariin liitettynä on useita pistorasioita testattaessa nopea ja varma.
Myöskin Duspol`illa voi tarkastaa vaihejärjestyksen. Minulla on sellainen ja
siinä syttyy vihreävalo kun vaihejärjestys on oikea punainen taas kun se on väärä.
Pyörimissuuntatesterin voi rakentaa rakennussarjasta jota on myytävänä Yleis-
elektroniikalla ja muitakin löytyy Googlesta. Tane
Olen rakentanut itse adapterin 3 vaihepistorasiasta
siis kolmivaihe pistorasiasta.
kolmivaiherasiat jaetaan pääsäntöisesti 4 ryhmään joissa jokaisessa on oma kaapelikokonsa.
Siis 16 A
32A
63A
ja 125A
näihin jokkaiseen on omat kaapelikokonsa .
saat halvimmalla mittarin kun menet sähkövirmaan töihin ja kadotat ns. testerisi
Muista sitten että on olemassa pelkkiä eristysvastutestereitä ja sitten on olemassa asennustestereitä. Jälkimmäisella pystyy tekemään kaikki vaadittavat mittaukset jotka käyttöönottopöytäkirja vaatii. Voin helpottaa tuskaasi kertomalla että noi kaikki mittarit ovat perseestä. Antaa vääriä arvoja jne, liian hienoja laitteita. Sähköasentajalle täysiä painajaisia kun pitää jonkun olemattoman heiton takia vaihtaa puolet rojuista.
SFS 6000-6 61.3.1 ei velvoita käytäämään EN 61557 mukaista mittalaitetta vaan riittää jos käytettävä mittalaite on ominaisuuksiltaan ja turvallisuudeltaan vähintään samaa luokkaa
"Mittaus-ja tarkastuslaitteet ja menetelmät on valittava EN 61557-standardisarjan asianomaisen osan mukaisesti. Jos käytetään muita mittalaitteita, niiden ominaisuudet ja turvallisuustaso eivät saa olla huononpia."
Ja todistat sitten itse, että on vähintään yhtä hyvä kuin standardin mukaiseksi ilmoitettu malli?