Olen pian 20 täyttävä kasvava aikuinen. Olen lukenut paljon näitä teiniäiti ja -isä palstan kiihkoiluja. Se on saanut minut jokseenkin surulliseksi. En edes tiedä lasketaanko minua enään teiniksi mutta mielummin minä täältä haluaisin uusia tuttavia joiden kanssa vaihtaa kokemuksia kuin muilta osastoilta joissa äidit ja isät tekevät esikoisensa 35vuotiaana. Mikäs siinä aikansa kullakin.
Viimeaikoina oman lapsen hankinta on ollut paljon mielessä, minua vaivaa siis jonkin asteen vauvakuume :) Ensimmäiset kerrat huomasin vakavasti miettiväni asiaa vuoden alussa. Toukokuussa minulle sitten todettiin endometrioosi. Arvasin sen jo sitä olevan viime vuoden puolella kun lääkäri ehdotti että mitäs jos tehtäisiin laproskopia. Sieltähän se sitten löytyi kipujen syy. Heti leikkauksen jälkeen lääkäri sanoi että lapsen hankinta mahdollisimman nopeasti olisi järkevintä. Sairaus on yksi suurimmista lapsettomuuden aiheuttajista naisilla (jos joku ei tiennyt vielä). Se myös monesti minulle kertoman mukaan saattaa saada endon leviämisen hidastumaan/pysähtymään kokonaan tai moniksi vuosiksi.
Minulla on siis halu saada lapsi lähitulevaisuudessa ja syy miksi kiirehtiä ja olla odottamatta jotta olisin muiden mielestä tarpeeksi vanha. Onko siis kauhea virhe jos hankin lapsen nyt kun en sitä tulevaisuudessa voi välttämättä enään saada.
Mielelläni keskustelisin myös muiden nuorten kanssa jotka harkitsevat lasten hankkimista ja vielä parempi jos sairastaisit myös endometrioosia, mutta pääasiassa nurten kanssa jotka harkitsevat lasta lähitulevaisuudessa :)
HUOM! asiallisia yhteydenottaja kiitos.
Viimeaikoina oman lapsen hankinta on ollut paljon mielessä, minua vaivaa siis jonkin asteen vauvakuume :) Ensimmäiset kerrat huomasin vakavasti miettiväni asiaa vuoden alussa. Toukokuussa minulle sitten todettiin endometrioosi. Arvasin sen jo sitä olevan viime vuoden puolella kun lääkäri ehdotti että mitäs jos tehtäisiin laproskopia. Sieltähän se sitten löytyi kipujen syy. Heti leikkauksen jälkeen lääkäri sanoi että lapsen hankinta mahdollisimman nopeasti olisi järkevintä. Sairaus on yksi suurimmista lapsettomuuden aiheuttajista naisilla (jos joku ei tiennyt vielä). Se myös monesti minulle kertoman mukaan saattaa saada endon leviämisen hidastumaan/pysähtymään kokonaan tai moniksi vuosiksi.
Minulla on siis halu saada lapsi lähitulevaisuudessa ja syy miksi kiirehtiä ja olla odottamatta jotta olisin muiden mielestä tarpeeksi vanha. Onko siis kauhea virhe jos hankin lapsen nyt kun en sitä tulevaisuudessa voi välttämättä enään saada.
Mielelläni keskustelisin myös muiden nuorten kanssa jotka harkitsevat lasten hankkimista ja vielä parempi jos sairastaisit myös endometrioosia, mutta pääasiassa nurten kanssa jotka harkitsevat lasta lähitulevaisuudessa :)
HUOM! asiallisia yhteydenottaja kiitos.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Parikymppinen ei taida täyttää teiniraskauden tunnusmerkkejä, mutta ymmärrän kyllä halusi jutella myös nuorempien kanssa. Meilläpäin ihan normaalia, että opiskellaan ja hankitaan lapsen siinä parinkympin alkupuolella.
Mikä on endometrioosia? Miten se ilmenee?
Minä myös täytä juuri kohta 20 ja odotan esikoistani rv 12 6
Endometrioosi on kohdun limakalvon pesäkesirottuma sairaus. Muistaakseni sitä esiintyy joka 5llä naisella eli aika yleinen mutta huonosti tunnettu. Se on kroonin sairaus joka aiheuttaa kipua, kudosvaurioita ja lapsettomuutta. Sairaus ei parane mutta sitä voidaan hoitaa lääkkeillä ja leikkauksilla.
Eli suomeksi samaa limakalvoa mitä kohdussa on ilmestyy jotenkin kohdun ulkopuolelle. Limakalvo käyttäytyy samalla tavalla kuin kohdun sisäinen limakalvo. Tavallisimmat paikat on munasarjat, munajohtimet, virtsarakon, suoliston ja kohdun pinnat (ilmeisesti tarkoitetaan kohdun ulkopintaa). Pesäkkeet reakoivat siis kuukautiskierron mukaan ja kun veri ei pääse vuotamaan pois joten se aiheuttaa ärsytystä vatsaontelossa ja tulehduttaa viereisiä kudoksia. Tästä voi seurauksena muodostua arpikudosta ja elimiä toisiinsa liimaavia kiinikkeitä.
Ainut tapa pitkään on ollut todeta sairaus varmasti laproskopiassa. Nykyään olen kuullut huhua että myös kohdun pinnalta otettavasta näytteestä saataisiin sama tieto (tästä en todellakaan ole varma sillä lääkäriltä en ole kysynyt).
OIREET:
- runsaat ja/tai kivuliaat kuukautiset
- kipu ja/tai tiputteluvuoto ennen kuukautisia
- välivuodot
- krooninen kipu alavatsan, sukupuolielinten ja/tai lantion alueella
- yhdyntäkipu tai kipu välittömästi yhdynnän jälkeen
- tärinäkipu
- selkäkipu
- iskiaskipu
- tihentynyt virtsaamistarve ja/tai kipua virtsatessa
- suolen toiminnan häiriöitä ja/tai kipua ulostaessa
- pahoinvointi
- hiivatulehdukset
- krooninen väsymys
- lapsettomuus
Sen verran että itselläni tällä hetkellä hoitoon käytetään e-pillereitä joita syön aina kolme levyä putken ja sitten tauko sekä tulehduskipulääkkeet. Tutkimuksen yhteydessä myös poistettiin näkyvät kiinikkeet ja pesäkkeet tai mitä ovatkaan. Se auttoi joksikin aikaa etteivät kivut olleet niin pahat :)
Raskautta suositellaan sillä se todellakin saa endometrioosin lähes poikkeuksetta nukkumis tilaan sillä eihän kohdun limakalvo vuoda raskauden aikana. Lääkärini jaksaa myös muistuttaa lapsen teon ajankohtaisuutta senkin takia että sairaus siis aiheuttaa tuota lapsettomuutta. Joillakkin se on myös ainut oire. Eli kaikille ei tule tuota kipua laisinkaan mutta kun lasta ei ala kuulua ja tutkitaan niin monesti taustalta sitten löytyy syyksi endo löydös :(
Itselläni nuo kivut johtivat tutkimukseen. Ei siinä jos kuukautisten aikana olisin tuskissani (uskokaa pois itken ja välillä jopa huudan kipu aallon hyökätessä menkkojen aikana ) mutta minulla on kipuja myös ympäri kiertoa.. Olenkin oppinut kuljettamaan särkylääkkeitä mukana minne ikinä menenkään.
Lisää tietoa löytyy yhdistyksen sivuilta http://www.endometrioosiyhdistys.fi/
sekä hakukenttään kirjoittamalla endometrioosi.
Hei! Piristävää lukea kun joku kirjoittaa kerrankin fiksusti tällä palstalla :). Itse olin juuri täyttänyt 19 kun sain lapseni, eli tyttöni on nyt reilu 2 vuotias ja itse olen 21. Erosin lapseni isästä jo raskauden aikana, eli olen hoitanut lapseni yksin. Missään vaiheessa en ole tuntenut ns. epätoivoa tai katumusta lapseni takia, vaikka hän ei suunniteltu ollutkaan. Lapsen saanti on oikeastaan ehdottomasti parasta mitä minulle on sattunut.
Onko sinulla tukiverkkoja ympärilläsi kehen voisit turvautua kun tarvitset lepoa ja omaa aikaa? Itse pääsen ulkoilemaan tyttöporukassa pari kertaa kuussa ja se on mielestäni ihan sopivaa. Jatkoin opiskeluja kun tyttöni täytti vuoden ja kaikki on aivan mallikkaasti :) rahaongelmiakaan ei oikeastaan ole, riippuu tietenkin mihin on tottunut.
Mut juu :) pointti oli se, että jos sinulla on todettu tuollainen ikävä sairaus niin minä ainakin sinun tapauksessa tekisin lapsen vaikka heti :) itse ainakaan en osaisi elää ilman lastani ja vihdoin tuntuu että elämässä on jokin merkitys, ja huonon päivän sattuessa mikään ei ole niin lohduttavaa kuin nähdä kun tyttäreni katsoo minua silmiin ja näen puhdasta rakkautta ja luottamusta
Huoh,
Olisikin heti mahdollinen olisin heti puuhassa mukana, mutta olen vasta päätynyt eroon vakavasta suhteestani. Aivoissa alkoikin eron jälkeen käydä kauhea hälytys huuto: Apua aika loppuu eikä oikeaa löydy! :(
Tietenkinhän lapsen saanti pelottaisi vaikka sitä haluan kovasti. Jotenkin se on vaan niin iso vastuu. Mutta tiedän että selviän siitä. Minulla on suu kysyä kun en tiedä ja nöyryys pyytää apua jos sitä tarvitsen :)
Aloin miettimään tukiverkostoani...Onkohan se tarpeeksi hyvä. En tiedä voiko sitä tietää etukäteen? Noh en tiedä onko pohtimisessakaan järkeä. Lapsen teosta puuttuu toinen puoli, ja sen seuraavan varteen otettavan ehdokkaan löytymiseen menee aikaa :( Olen monesti sortunut kyyneliin koska tunnen elämän hieman epäreiluksi. Sairaus on antanut minulle tiukemman aikataulun löytää sen oikean kumppanin jonka kanssa uutta elämää voisi tehdä maailmaa. Myös äitini serkulla on tämä sairaus ja hän on saanut vain yhden lapsen. Lapsen hän sai 24-25 vuotiaana ja sen jälkeen parin vuoden tauko eikä mitään enään kuulunut vaikka yrittivät puolisonsa kanssa. Olen siis huolestunut.. toiveissa kun kuitenkin olisi se kaksi lasta vähintään :(
Kysymyksiä on varmaan yksi miljoona :) mutta mitään ei tule mieleen juuri nyt, ehkä sitten kun sitä lasta pääsee yrittämään niin siinä vaiheessa varmaan kaikki tärkeät kysymykset putkahtaa mieleen :)
Käytkö töissä vai oletko vielä kotona hoitamassa? Tai en edes tiedä minkä ikäisenä lapset normaalisti hoitoon menevät.. edellisellä mies ystävälläni pikku tyttö oli 1,5 ja aloitti tarhan minusta se tuntui todella nuorelta.. Heih niin onko jotain hyviä vauva kirjoja tai yleensäkkin lapsikirjoja mistä voisi oppia kaikkea lasten hoitoa yms.. kasvatusta. Tietämään kaikkea lapsista koska ehkä tässä kun on aikaa ennen sitä miehen löytymistä ja oikeaa hetkeä sen jälkeen niin alkaa lukemaan ja opiskelemaan. Eihän sitä kirjoista kaikkea voi oppia mutta on vähän sellainen olo etten paljoakaan tiedä lapsista.. Tulipas sekava viesti :)
Elämä tuppaa kieltämättä olemaan aika epäreilua, minulla on siitä omiakin kokemuksia koita en viitsi edes näin yleiselle palstalle kirjoittaa :( . Itse opiskelen tällä hetkellä, minunkin lapseni meni nuorena hoitoon, hän oli reilun vuoden vanha. Mutta ei ainakaan vielä ole mitenkään ilmennyt että se olisin ollut haitallista :) päinvastoin, neiti puhua pälpättää taitavasti jo kaikennäköstä, ja on myös erittäin sosiaalinen luonne :).
Olen varma että ennen kun huomaatkaan, putkahtaa elämääsi uusi isäehdokas ja kaikki näyttää valoisammalta :) . Neuvoja vauvanhoitoon saat aikanaan neuvolasta, kaikenlaisten vihkojen ja oppaiden muodossa :) sitä ennen voit toki tutkia mitä kaikkea löytää jo netistä :) eli eikun googlettamaan :) tsemppiä sinulle!
itse varmaan tuossa tilanteessa ajattelisin niinkuin sinä, että hankkisin lapsen. Olen 20-vuotias ja raskausviikkoja on nyt 31 takana :)
Kiitos kaikille asiallisista vastauksista :)
Nyt pitää vain ruveta metsästämään sopivaa isäehdokasta, kuulostaa mahdottomalta tehtävältä :D Mutta kyllä se nyt tuntuu vain oikealta vaihtoehdolta, lapsi elämään. En halua ottaa riskiä että jäisin paitsi siitä elämän osasta.
Täällä kans epäillään endoa, olen 20-vuotias nuori nainen. Ei suhdetta tällä hetkellä, mutta pitkiä semmoisia takana. :P
Mulla on nyt vuodenvaihteessa ultra, enkä oikeen tiedä onko se oikea tapa huomata tämä. Lääkäri kyllä sanoi, että tärkein eli tärinäkipu puuttuu, mutta tutkitaan silti.
Olisi kiva oikeasti jutella sellaisten ihmisten kanssa jotka ymmärtää, nimittäin perheeni ja ystäväni eivät ymmärrä suurta huolta lapsettomuudesta. He vaan sanovat, että kyllä sä saat lapsia tai että tiedän ihminen joka blääblääblää. Niin.
Mutta mahdollisuuksien mukaan, mikäli löytyy kunnollinen mies, taloudellinen ja muut osastot on kunnossa.
Jos vielä siis luet tätä, niin olisi kiva keskustella ja saada oikeasti jonkun kanssa vaihdettua mielipiteitä, jolla on jo tämä sairaus todettu! Nimittäin tuleivaisuus pelottaa... ja lapsettomuus..
Itsekin haluaisin vähintään neljä lasta, mutta saa nähdä toteutuuko haluni. :)
Ei todellakaan tarvitese olla kaikkia oireita! mitähän ihmettä lääkärisi on selittänyt sillä itsellänikään ei ole ollut tutkimuspäätöstä tehdessä kuin tuo kipu alavatsassa kuukautisten aikana ja myös ympäri kuukautis kiertoa ja nämä kovat kivut olivat pelkästään syy että tulisi tutkia. Tutkimus ultralla on täys virhe sillä ainoastaan suuret ja näkyvät endot joskus havaitaan näin.. ainut tapa on tähän asti varmasti pois sulkea tai todeta endo niin tuo lapraskopia. olen kuullut huhua myös että tutkimus tulosten mukaan kohdusta otettavalla näyttellä voitaisiin todeta endo yhtä varmasti kuin laproskopialla mutta tästä en itse ole saanut ainakaan vahvistusta lääkäriltä.
Eli jos oireet vois täsmätä endoon ja tuossa ultrassa mitään ei näy niin suosittelen vaatimaan laproskopiaa. Se on helppo toimenpide joka tehdään nukutuksessa. Itselleni tehtiin kolme 1cm kokoista viiltoa eri kohtiin vatsaan (napaan, ja molemmille puolille vatsaa pikinirajan kohdalle) ja näistä laitetaan sitten instrumentit sisään joilla vatsa tutkitaan ja mahdolliset löydökset poistetaa.
Suosittelen jäämään yöksi sairaalaan jos mahdollista tuon toimenpiteen jälkeen. Ainakin itse koin sen erittäin hyväksi valinnaksi.
Ymmärrän mitä tarkoitat perheen ja ystävien ymmärtämättömyydellä sillä samaa olen kokenut itse. Myös parisuhteissa endo tuo valitettavasti painetta ja pistää kyllä koetukselle. Onko toinen valmis hankkimaan lapset nuorena ja yms.. Ja itsellä on vähän semmonen paniikki löytää se oikea :D
Jos tulee lisää kysyttävää tai haluat enemmänkin jutella niin laita ihmeessä sähköposti osoitteesi =)
Muutenpa toivottelen Hyvää Joulua kaikille!