A ja B ovat aviossa ja heillä on viisi aikuista lasta. A:lla on varallisuutta ja hän lahjoittaa lapsilleen monenlaista omaisuutta ilman että se paljoakaan pienentää pottia.
A kuolee ja testamentin kautta jäljelle jäänyt omaisuus tulee leskelle lasten lakiosien erottamisen jälkeen. Leski saa siis puolet ja perilliset kukin puolesta viidenneksen. Perukirjassa ei ole minkäänlaista mainintaa niistä lajoituksista jotka A teki eläessään.
Kun B sai omaisuuden jatkoi hän samaan tahtiin kuin A mutta B:llä oli suosikkiperillisiä jotka sai enemmän kuin muut.
Kun B kuoli halusivat vähemmälle jääneet perilliset nyt enemmän, mutta suosikkiperillinen
meinasi että B oli lahjan antanut ja että hän sai antaa kenelle hyvänsä ja miten paljon hyvansä omaa omaisuuttaan.
Miten on? Saako leski jakaa ilman, että lahjoitukset otetaan huomioon lopullisessa perinnönjaossa. Missään niissä lajoituksissa ei lukenut että ne eivät ole ennakkoperintöä. Miten tämä tulkitaan?
A kuolee ja testamentin kautta jäljelle jäänyt omaisuus tulee leskelle lasten lakiosien erottamisen jälkeen. Leski saa siis puolet ja perilliset kukin puolesta viidenneksen. Perukirjassa ei ole minkäänlaista mainintaa niistä lajoituksista jotka A teki eläessään.
Kun B sai omaisuuden jatkoi hän samaan tahtiin kuin A mutta B:llä oli suosikkiperillisiä jotka sai enemmän kuin muut.
Kun B kuoli halusivat vähemmälle jääneet perilliset nyt enemmän, mutta suosikkiperillinen
meinasi että B oli lahjan antanut ja että hän sai antaa kenelle hyvänsä ja miten paljon hyvansä omaa omaisuuttaan.
Miten on? Saako leski jakaa ilman, että lahjoitukset otetaan huomioon lopullisessa perinnönjaossa. Missään niissä lajoituksissa ei lukenut että ne eivät ole ennakkoperintöä. Miten tämä tulkitaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos on lahjakirjat ja niissä ei ole mainintaan "ei ole ennakkoperintöä", ne huomioidaan perinnönjaossa ja lahjat tulee olla perukirjassa eriteltynä kutka ovat saaneet ja minkä verran. - Näin normaalisti.
Kertomasi tapaus ja kysymys on erikoinen, joten oottele jos joku juristi vastaisi kysymykseesi.
Siis apua! Onko niin, että jos lahjoitan=annan lapselleni rahaa, omaisuutta ja siitä tehdään verotoimistolle ilmoitus, niin minun pitäisi johonkin kirjoittaa, että ei ole ennakkoperintö. Entäs jos lahjoitan naapurin pojalle jotain ja hän ei ole edes perillinen. Olen aina kuvitellut, että lahja on lahja ja siitä maksetaan lahjavero ja perintö on perintö ja siitä maksetaan perintövero. Pitääkö nyt mennä verotoimistoon lisäämään lausekkeita?
ja kelle vaan. Kuka sitä kieltää. Mutta sitten perinnönjaossa voivat ainakin jotkut lahjat tulla huomioonotetuksi niiden perillisten hyväksi jotka eivät ole lahjoja saaneet.
Pitää olla tietenkin tositteita että asia voidaan näyttää toteen että näin on. Jos antaa käteistä rahaa eikä sano muille, niin sitä ei näy missään. Mutta jos lahjoittaa kiinteistö tai asunnon niin sitä pitää tehdä julkiset asiakirjat.
Nyt menee vähän mutu tuntumaan mutta muistelen että tällä palstalla olisi joku aikaisemmin sanonut jotain seuraavanlaista noista lahjonen ennakkoperintöluonteesta.
Jos lahjoittaa rintaperillisille elinaikanaan niin lahja katsotaan ennakkoperinnöksi jos sitä ei ole lahjakirjassa nimenomaan kiistetty. Jos lahjan antaa muille kuin rintaperillisille niin lahja on ennakkoperintöä vain siinä tapauksessa että lahjakirjassa niin mainitaan.
Laissa tuskin on näin selkeästi sanottu mutta lienee oikeus ja verotuskäytännösä näin on linjattu. Poikkeuksia varmaan aina löytyy ja ehkäpä tuon rintaperillisillen tilalle kelpaa myös leski tai selkäperilliset mikäli he ainakin lahjoituksen ajankohtana olivat tulevia perillisiä (siis ei ollut rintaperillisiä)
Mutta kuten sanoin en ole tarkastanut tätä laista enkä etsinyt oikeuskäytäntö tai muuta vaan siteeraan sitä mitä täällä palstalla muistan asiasta sanotun jonkin aikaa sitten.
Ne rintaperilliset, jotka eivät saa ennakkoon mitään, joutuvat sitten ehkä maksamaan luovutusvoittoveroa, olen nähnyt täällä sivuilla. Eikö se pitäisi myöskin ottaa huomioon perinnönjaossa kun saa epäedullisemman aseman muiden sumplittua paremmin.
Onkohan ne pesänjakajatkaan oikein fiksuja typpejä? Voikohan niihinkään luottaa?
"Ne rintaperilliset, jotka eivät saa ennakkoon mitään, joutuvat sitten ehkä maksamaan luovutusvoittoveroa, olen nähnyt täällä sivuilla. Eikö se pitäisi myöskin ottaa huomioon perinnönjaossa kun saa epäedullisemman aseman muiden sumplittua paremmin."
Väite ei pidä paikkaansa. Hankintahinta on joko verottajan hyväksymä perintöverotusarvo tai lahjaverotusarvo. Luovutusvoitto on myyntihinnan ja hankintahinnan erotus vähennettynä myynnistä aiheutuneilla kuluilla. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hankintamenno-olettamaa.
Siis luovutusvoittoveron todellakin joutuu maksamaan sitten kun myy omaan piikkiinsä. Perintöverotuksessa ei myyntikuluja verottaja hyväksy. Kiva kikkailla disinformaatiolla.
"Siis luovutusvoittoveron todellakin joutuu maksamaan sitten kun myy omaan piikkiinsä."
Luovutusvoittovero määrätään myyjälle, oli tämä sitten yksityinen henkilö tai vaikkapa jakamaton kuolinpesä. Veron määräytymisperusteet ovat samat. Mikäli jakamaton kuolinpesä on myyjänä, vastaa se myös luovutuksesta syntyvästä verosta.
Mikäli joku on saanut ennakkoperintönä omaisuutta, muodostaa verottajan (lahjoitushetkellä) määrittämä lahjan arvo myytävän omaisuuden hankintahinnan, josta vero määritetään.
"Perintöverotuksessa ei myyntikuluja verottaja hyväksy." Kommentoija ei nyt tunnu olevan tarkemmin selvillä perintöverotuksen ja luovutusvoittoverotuksen määräytymisperusteista.
"A kuolee ja testamentin kautta jäljelle jäänyt omaisuus tulee leskelle lasten lakiosien erottamisen jälkeen. Leski saa siis puolet ja perilliset kukin puolesta viidenneksen. Tässä määritetty on rintaperillisten perintöosuus. Lakiosa on puolet perintöosasta.
"Miten on? Saako leski jakaa ilman, että lahjoitukset otetaan huomioon lopullisessa perinnönjaossa. Missään niissä lajoituksissa ei lukenut että ne eivät ole ennakkoperintöä. Miten tämä tulkitaan?" Mikäli lahjakirjassa ei ole mainintaa, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä, otetaan annettu lahja ennakkoperintönä huomioon.
Lahjanantaja voi kuitenkin edellä olevasta poiketen sitovasti määrätä testamentissaan, että jotain lahjaa ei olekaan pidettävä ennekkoperintönä.
Mikäli lahjoittaja suosii jotain yksittäistä perillistä niin, että tämä estää muita saamasta lakiosaansa, voidaan tämä korjata lakiosan taädennyskanteella.