sinä yönä puhuin
unissani
sinä irrotit itseäsi sielustani
sinä yönä minä jäädyin
sänkyyni
aurinko nousi julmalta taivaalta
muutti hiekaksi kaikki kyyneleeni
en halunnut muistaa
en edes toivoa että olisit jo kaukana
tunnit katosivat päiviin
minuutit olivat pelkkää viivakoodia
.............
minä unohdin jotakin oleellista
rakkauden voiman
tunteen joka tulee jostakin
paljon paljon
korkeammalta
.......
unohdin miltä tuntuu janota
toisen kosketusta
miltä tuntuu kun osaa
lentää ilman siipiä
leijailla kuun valaisemalla
taivaalla
tietää nousevansa
hänen käsiensä varassa
vaikka on jo lähellä putoamista
............
Olin unohtanut jo miltä
tuntuu ovi avata
ja kohdata silmiesi valo puun takana
.....
http://www.youtube.com/watch?v=EX0MG_Kl1lU&feature=related
saahan olla unelmia, saahan?
unissani
sinä irrotit itseäsi sielustani
sinä yönä minä jäädyin
sänkyyni
aurinko nousi julmalta taivaalta
muutti hiekaksi kaikki kyyneleeni
en halunnut muistaa
en edes toivoa että olisit jo kaukana
tunnit katosivat päiviin
minuutit olivat pelkkää viivakoodia
.............
minä unohdin jotakin oleellista
rakkauden voiman
tunteen joka tulee jostakin
paljon paljon
korkeammalta
.......
unohdin miltä tuntuu janota
toisen kosketusta
miltä tuntuu kun osaa
lentää ilman siipiä
leijailla kuun valaisemalla
taivaalla
tietää nousevansa
hänen käsiensä varassa
vaikka on jo lähellä putoamista
............
Olin unohtanut jo miltä
tuntuu ovi avata
ja kohdata silmiesi valo puun takana
.....
http://www.youtube.com/watch?v=EX0MG_Kl1lU&feature=related
saahan olla unelmia, saahan?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tähän tuli nyt vallan väärä otsikko, oikea on:
Sinulle joka tunnet tämän omaksesi:)
Nyt lupaan pyhästi etten vähään aikaan valloita näin paljon palstatilaa vaan keskityn hetkeksi
muihin kirjoittamisoperaatioihin....jne, jne...
Tämä pysyy kasassa, vaikka tässä rikki repii,
oivallus kokoaa ja näin teet runostasi elävän.
Runominä puhuu ja saat siihen henkilökohtaisen tatsin -
lähentää - tulee: tunne! :)
.."Olin unohtanut jo miltä
tuntuu ovi avata"..
...mmm....Ajatuksia... ;)
Köszönöm, Noita, Elä häpiä tätä runoa! Riimaa! :D
Minä halusin kirjoittaa rakkausrunon, sydänverellä rakkausrunon,
muistanko mie edes mitä on tosi rakkaus? Tuskinpa vaan, mutta sama sille, koska tänään minulle
tuli sellainen tunne että tämä minun on kirjoitettava, kirjoitin siis ja jotenkin koen onnistumisen (edes)
suloista euforiaa tästä....
En häpiä mie oon ylpeä:)
Tähän loppuun sinulle yhden lemppariartistini biisi, tämän koen itselleni läheiseksi todella, siinä on kaikki,
koti-ikävä ....sanoitus jolla on minulle suuri merkitys, sydämessä...kuuntele........alusta loppuun...
http://www.youtube.com/watch?v=13Z4AXr2oUc
Täällä tänään syvällinen noita raottaa hiukan naamiotansa ja kiittää Murukulta sinua:)
noita on liekeissä ja kohta runo perässä ;)
runossasi on hieno tatsi kertakaikkiaan ;)
tuli muuten heti mieleen negativen biisi, sanoista ja videon kuvista huolimatta positiivinen biisi ;)
http://www.youtube.com/watch?v=xOKEpZe5bJE
"this all reminds of how in love and lost we are"
...in sadness
you stayed alone in sorrow
so far away where
sunbeams never reach
all alone and lost we are...
You know I have some happy thoughts left:)
http://www.youtube.com/watch?v=gH-wsf2JS34
Well, well thank you:)
saa viedä paljon tilaa ja tämä oli hyvä, mutta kylmäävän surullinen. Mutta eikö silti rakkausruno? Mutta mistäpä minä tiedän, kirjoittaja on asiantuntija sen suhteen.
Tiedätkös, kyllä mie tästä rakkausrunon tein ja itseasiassa olen melko tyytyväinen sulkakynäni jälkeen.Kylmäävän surullinen on varmaan täysin oikea määritelmä.......
Tee, ilahdutit minua vierailullasi, sinua kiitän ihan mahottoman paljon:)))
Hienon hieno runo illan päätteeksi. Kuulosti koetulta.
Pari kohtaa erityisesti miellytti:
- minuutit olivat viivakoodia. hmm... herättää jänniä ajatuksia.. aika on todellakin rahaa..
- minä unohdin jotakin oleellista. Hieno lause minulle sellaisenaan. Kertoo paljon.
- kohdata silmiesi valo puun takana. Hieno loppu runolle. Ja päivälle samalla.. yöpuulle... Toivoo, Miekko
Tuo viivakoodi juttu lumpsahti tuohon kuin itsestään, mihinkäs sitä naiset muuhun hukuttavat sydänsurujaan kuin menemällä shoppailemaan tai ainakin mie teen niin, marssin urheilukauppaan ja ostan uudet vaelluskengät jotta on paljon mukavampaa rämpiä autiotalojen tyhjillä pihoilla etsimässä hiljaisuudelle värejä tai kiivetä ränsistyneille katoille siksi että olisi edes hetken lähempänä taivasta....Hups taisi tää meikäläisen juttu taas rönsyillä miten sattuu, mutta jotakuinkin tällaisista mietteistä lähti viivakoodi liikkeelle....Kaikki runoni eivät lähde omista kokemuksistani mutta olet oikeassa tämä on tullut koettua, ehkä juuri siksi tykkään itsekkin juuri tästä tekeleestäni...
Sinua Miekko kiitän :)
Yö painaa päähäni tumman seppeleen,jotta
en Sinua näkisi ja avaruus huutaa vastaan
että silmiin vajoaa raskas taakka,joka
pimeyteen vajoaa...
... ja nyt pitäisi jotain järkevää sanoa ...
mikä on järki kuin sisäpeili on jäätynyt
galaxsien syövereihin.
Tulin tervehtimään ennen noutajaa
juuri Sinua - sanomalla - että runosi
vaatisi vastavoiman,jotta Hymy säteilisi
yön yli aamuun
ja Elämä on järkeä täynnä kuin
ymmärrettävissä että raukea hengittää
vapaata ilmaa,joka on täynnä unelmia
Sinun varallesi - ja Hymyillen otat tuon
vastaan.
Elämä kaikkineen on Sinulla,älä unelmista
luovu
juovu :Rakkauden hyväilevistä aakkosista !
ps...otan valituksia
vastaan...hymyssä suin - Voi Hyvin - palaa
kuin aika näyttää tietä.
Minä luin tänä aamuna vastarunosi, antaumuksella ja pidin jokaisesta
lukemastani sanasta.....
Minun piti vastata tähän todella pitkästi ja pohdiskellen mutta
tiedätkös
tänä aamuna minä olen aivan sanaton....
Ei siis valituksia luvassa-mutta hymy-sen saat aivan varmasti:)))
Kiitos
Mitä minä olen mennyt tekemään kun en ole vielä
edes vastarunoa ehtinyt tekemään,vaikka tuo kyllä
voinee olla sellainen,sillä ensimakua tuona yönä
yritin jotain tunnelmistani tuoda ... sikkuraisin
silmin että ajatuksin ... no hyvä etten ihan töpännyt.
Olenko ymmärtänyt oikein että olet mukamas täällä
liiaksi kirjoittanut,jotta antaisit nyt tilaa,olemalla
jonkin aikaa muualla ... - sanon nyt " älä sie tollasii
höpäjä,jonnijoutavii turise " :" et sie voit tääl turist
muillekii,etkä mee maailmoje matkoje taa".
Tiedätkö Ystävä Hyvä että kun oikein koetellaan
ja valitetaan,niin täällä tuo itsetunto vaan nousee
eikä ees pulssi nouse ja oppii välittämisen aidon
tunteen nostaen sietotasoa,ei sitä helposti murreta,
tietäen mitä itse todella sisällään kantaa että vie
eteenpäin,minkä on hyäksi kokenut.
Minä Kiitän ja kättelen mutta sikoja en tartuta
että hymyilemisiin.
Onhan sitä pidettävä pientä taukoa jottei
vallan kyllästytä kun meikäläinen valtaa runoillansa koko palstan:)
Olen huomannut itsessäni sellaisen asian että tänne kirjoittaminen
on paljon helpompaa ja avoimempaa ainakin minulle, ei tarvitse miettiä
täyttääkä runoni rakkauden kriteerit vaiko ei, tänne on mahdollista kirjoittaa
paljon laajemmalla skaalalla....
Sinulle Dolan huomenta ja kiitos:)
En usko että kukaan Sinuun kyllästyisi,kun muutoinkin
kirjoitat niin monimuotoisesti ja vielä eri aiheistakin.
Olet palstan mielenkiintoinen värikäs kuin lennokas
että aktiivisuudella varustettu kirjoittaja ja sellaisia
pitääkin olla,ettemme näivettyisi.
Itse en ole niin tarkka koskaan ollut että minne
lokerikkoon omani sijoittuvat kuin muutoinkaan
ole minulle vaikeuksia tuottanut,vaikka koko
palsta olisi yhtä ja samaa : Runopalstaa !
Sinulle hyviä kuutamokelejä,varustettuna
"on meillä korkeat nietokset ja pakkasaurinkoa
tulvii yli maitten,järvien, pirttiin lämpimään".
Että tälläistä Sinulle täältä vuodatan
kuin korpikuusen kyyneleitä ilonposkilla
valutan,joten revitään hyvää mieltä vaikka
sitten mistä.
Liikutuin sanoistasi,
kiitos...
M:)
Pukkasit Kapteenskan sanattomaksi!
Onko se oikein mielestäsi, mitä?
(murjottaa)
*lähtee seilaamaan merelle, sananavigaattori satasella*
Kukas se täällä murjottaa??
Ja hyvä se on että sinunkaltaisesi räpätätikin saadaan edes joskus hiljaiseksi..:))))
...niin että hiljennäs sita sananavigaattorin nopeutta ainaski pualella..
Sinnuu kiittää hiljainen ja vakava noituus:)
Niin upeaa.
Kaihoisaa.
Sydämentykytykseen upottavaa.
Muisteloihin vie että sattuu.
Kaikaa vain.
Sanomattomasti kaipaa vain.
Kun myrskynä lensi.
Kotkani tuulat päin.
Palanneeko koskaan,,,,,,,,,
Kiitos
Minusta on niin mukava saada palautetta sinulta,
osaat valita sanat niin kauniisti ja niin että kirjoittajalle
tulee todella hyvä mieli ja ajatus siitä että on onnistunut kirjoittamassaan runossa, niin nytkin, kiitos sinulle
sydämestäni=)))))
Moi Noita.
Herahti pieni tippa silmäkulmaan , liian hyvä teos.
Parhaat kohdat( sinä yönä minä jäädyin sänkyyni..... aj... unohdin miltä tuntuu janota toisen kosketusta
miltä tuntuu kun osaa lentää ilman siipiä leijailla kuun valaisemalla taivaalla)
Mitä tästä voisi sanoa. Kauniisti aseteltuja sanoja , jossa ajatus mukana. Kerranikin luin moneen kertaan teoksen.
Liikutuksen kyynel sanojen seassa..
Kiitos tästä..
nyyh kobo
Äläs nyt, noita ojentaa sinulle paketillisen nessuja....
Tein tälle runolleni nk jatko-osankin mutta se ei ole läheskään yhtä onnistunut...
voin tuoda sen tänne palstalle lukijoiden arvioitavaksi kunhan kerkeen:)
Sinä ilahdutit minua kovasti vierailullasi, sinulle kaunein kiitokseni ja hyvää
avautuvaa perjantaita:))))
Mitä tähän voisi sanoa, upea runo!
P.s kiitos aamukahvista:)
Ja mitäpä tähän sitten muuta
voisi sanoa kuin että lämmin kiitos:)
Ja oleppa hyvä=)))
niitä olla ja pitääkin olla!
Kun kyyneleet valuu
pitkin poskia lukiessa
tiedät mitä mieltä
mie oon runostas..
kiitos
Sunnuntaiaamun lempeä kiitos
leijailee luoksesi:)))))
Runos on niin koskettavaa
ett kädet ristissä
on tunne sanat ei riitä
Huokaan
Uni tuo
kesänki tuon
tien sillä
se sama tunne
sylis lämpö
Minänoita
Jääpuikkoja kuvaavia
säkkipimeästä illasta lähetän pienen kynttilän valon.
Myös sinua kiitän sunnuntaiaamun
lempeällä kiitoksella...
Täällä on sumua
sankkaa
kuin mannapuuroa
viritin kameran
ja ajettelin usvaan
kohta sukeltaa...
Kivaa sunnuntaita sinulle Liisa:)))