Kouluverkko selvitykseen osallistunut, hyvin luovutustilaisuuteen puketunut valtuutettu hehkuttelee saannoksiaan median välityksellä.
Kävikö tässä nyt niin, että Eerolan oma Jäppilän koulu säilytetään Langinkosken kustannuksella.
Langinkosken lukion opettajien mielestä kouluverkkoselvitys on tehty lukioiden osalta huteralta pohjalta. Eija Anttila
KOTKA. Langinkosken lukion opettajat ihmettelevät suuresti kesällä julkistettua Kotkan kouluverkkoselvitystä. Tänään kaupunginhallituksessa esillä olevan selvityksen loppuraportissa esitetään muun muassa siirtymistä kahden lukion malliin, jolloin Langinkosken lukio lakkautettaisiin.
Langinkosken lukion opettajien Jukka Pitkäsen ja Hannele Ambrusinin mielestä päättäjät joutuvat tekemään päätöksensä huteralta pohjalta, sillä selvityksestä puuttuvat heidän mielestään kaikki faktat ja perustelut.
- Päädytään sitten mihin tahansa, päätöksenteon pohjana pitäisi olla täsmällistä tietoa.
- Hävettää lukea tällaista tekelettä! paukauttaa Jukka Pitkänen, joka on sanojensa mukaan lukenut viidentoista vuoden aikana parin kolmen vuoden välein kouluverkkoselvityksiä, mutta tällaista en vielä koskaan.
- Kaikki faktat on korvattu mutu-tiedolla ja mielipiteillä.
Pitkänen ja Ambrusin korostavat, että he eivät ole tunnesyistä runttaamassa selvitystä. Hehän ovat vain opettajia, jotka voivat opettaa missä tahansa. Mutta puutteellisten tietojen varassa päätöksiä ei heidän mielestään pitäisi tehdä. Jos euroista puhutaan, eurot olisi tuotava esiin.
Opettajat kysyvät, kuinka paljon lyseon remonttiin on saatu valtionapua ja onko remontin budjetissa sekä valtionavussa otettu huomioon koulun henkilöstö- ja opiskelijamäärän mahdollinen kaksinkertaistuminen. Minne kaikki survotaan?
Ja edelleen, mikä on todellinen verovarojen säästö? Ja mitkä ovat ympäristövaikutukset (esimerkiksi hiilijalanjälki/opiskelija), kun opiskelijoiden joukkoliikekannallepano Kotkansaarelle tehdään?
Pitkäsen ja Ambrusinin mielestä Langinkosken lukion lopettamista ei voida myöskään perustella Langinkosken koulun remonttitarpeella. Remontti pitäisi joka tapauksessa tehdä ja tarve syntyy siitä, että 6. luokat nivelletään osaksi yläkouluja.
Langinkosken lukion opettajat kysyvät, onko selvitystyöryhmä paneutunut lainkaan Karhulan lukion entisen rehtorin Yrjö Tiuran hyvin perusteelliseen vuosiksi 2002-2010 tekemään lukioverkkoselvitykseen, jossa on tarkasti esitelty tuntikehyksiä, rahasummia, todellisia kuluja ja muuta olennaista.
- Missä ovat uuden selvityksen tarkasti eritellyt luvut? opettajat kysyvät.
Suunnitelma ei heidän mielestään näytä asianmukaiselta siksikään, että ammatillisella puolella käytössä olevat koulutuskuntayhtymät näyttävät olevan tulevaisuuden linjaus myös lukiopuolella.
- Lukio-opetus ei ole pakollista, joten se voidaan järjestää hyvin monella tavalla.
Langinkosken lukion lakkauttamista vastaan puhuu opettajien mielestä sekin, että Kotkan kaavoitusratkaisut siirtävät asutuksen painopistettä kaupungin läntisiin osiin. Lapsiperheet muuttavat sinne, missä on tontteja omakotitaloille.
- Pyhtää ja Kotka ovat käytännössä kasvamassa yhteen raja-alueen kaavan myötä. Langinkosken lukioon on hakeutunut viime vuosina eniten lukion aloittajia Kotkassa.
Kävikö tässä nyt niin, että Eerolan oma Jäppilän koulu säilytetään Langinkosken kustannuksella.
Langinkosken lukion opettajien mielestä kouluverkkoselvitys on tehty lukioiden osalta huteralta pohjalta. Eija Anttila
KOTKA. Langinkosken lukion opettajat ihmettelevät suuresti kesällä julkistettua Kotkan kouluverkkoselvitystä. Tänään kaupunginhallituksessa esillä olevan selvityksen loppuraportissa esitetään muun muassa siirtymistä kahden lukion malliin, jolloin Langinkosken lukio lakkautettaisiin.
Langinkosken lukion opettajien Jukka Pitkäsen ja Hannele Ambrusinin mielestä päättäjät joutuvat tekemään päätöksensä huteralta pohjalta, sillä selvityksestä puuttuvat heidän mielestään kaikki faktat ja perustelut.
- Päädytään sitten mihin tahansa, päätöksenteon pohjana pitäisi olla täsmällistä tietoa.
- Hävettää lukea tällaista tekelettä! paukauttaa Jukka Pitkänen, joka on sanojensa mukaan lukenut viidentoista vuoden aikana parin kolmen vuoden välein kouluverkkoselvityksiä, mutta tällaista en vielä koskaan.
- Kaikki faktat on korvattu mutu-tiedolla ja mielipiteillä.
Pitkänen ja Ambrusin korostavat, että he eivät ole tunnesyistä runttaamassa selvitystä. Hehän ovat vain opettajia, jotka voivat opettaa missä tahansa. Mutta puutteellisten tietojen varassa päätöksiä ei heidän mielestään pitäisi tehdä. Jos euroista puhutaan, eurot olisi tuotava esiin.
Opettajat kysyvät, kuinka paljon lyseon remonttiin on saatu valtionapua ja onko remontin budjetissa sekä valtionavussa otettu huomioon koulun henkilöstö- ja opiskelijamäärän mahdollinen kaksinkertaistuminen. Minne kaikki survotaan?
Ja edelleen, mikä on todellinen verovarojen säästö? Ja mitkä ovat ympäristövaikutukset (esimerkiksi hiilijalanjälki/opiskelija), kun opiskelijoiden joukkoliikekannallepano Kotkansaarelle tehdään?
Pitkäsen ja Ambrusinin mielestä Langinkosken lukion lopettamista ei voida myöskään perustella Langinkosken koulun remonttitarpeella. Remontti pitäisi joka tapauksessa tehdä ja tarve syntyy siitä, että 6. luokat nivelletään osaksi yläkouluja.
Langinkosken lukion opettajat kysyvät, onko selvitystyöryhmä paneutunut lainkaan Karhulan lukion entisen rehtorin Yrjö Tiuran hyvin perusteelliseen vuosiksi 2002-2010 tekemään lukioverkkoselvitykseen, jossa on tarkasti esitelty tuntikehyksiä, rahasummia, todellisia kuluja ja muuta olennaista.
- Missä ovat uuden selvityksen tarkasti eritellyt luvut? opettajat kysyvät.
Suunnitelma ei heidän mielestään näytä asianmukaiselta siksikään, että ammatillisella puolella käytössä olevat koulutuskuntayhtymät näyttävät olevan tulevaisuuden linjaus myös lukiopuolella.
- Lukio-opetus ei ole pakollista, joten se voidaan järjestää hyvin monella tavalla.
Langinkosken lukion lakkauttamista vastaan puhuu opettajien mielestä sekin, että Kotkan kaavoitusratkaisut siirtävät asutuksen painopistettä kaupungin läntisiin osiin. Lapsiperheet muuttavat sinne, missä on tontteja omakotitaloille.
- Pyhtää ja Kotka ovat käytännössä kasvamassa yhteen raja-alueen kaavan myötä. Langinkosken lukioon on hakeutunut viime vuosina eniten lukion aloittajia Kotkassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En ole lapsena käynyt Jäppilän, vaan Pernoon koulua. Sen lopetti aiempi valtuusto 2000-luvun alussa, jolloin päätin kääriä hihani ja lähteä mukaan politiikkaan. Pernoon koulupiirin alueen lapset käyvät nykyisin joko Jäppilän, tai Korkeakosken koulua. Nykyisin asun alle kilometrin päässä Lankkarin koulusta.
Eivät Jäppilän koulu ja Langinkosken lukio ole mitään vaihtoehtoja! http://www.suomenlahikoulut.info/julkaisut/070110_kylakoulu_maaseudun_vetovoimatekijaksi.html
Verrattuna uuden suur-kouvolan tekemiin rajuihin kouluverkko saneerauksiin. Peräti 18:sta koulua lopettaa toimintansa.
Kurjimpaan asemaan joutuu mm. pienet alakoululaiset joiden koulumatkan pituus = 2 x 30 km = 60 km/per,päivä ,miettikääpä kyseistä asetelmaa ja päivän pituutta ko. lasten kohdalla.
ps. sattuneesta syystä en tule koskaan kannattamaan minkäänlaisia kuntaliitoksia, on se hyvä kun tääl rannall nähdään kaikki pohjosen tekemät ryssimiset.
on erittäin helppo yhtyä. Ei kuntaliitosta.
Kymistä on kuntaliitoksen jälkeen loppunut miltei kaikki palvelut. (1977) Saman suuruinen Pyhtää porskuttaa paremmin kunnes pakotetaan Kotkaan.
Kun ajattelen Pyhtään tilannetta, niin en oikein osaa nähdä mitä etua pyhtääläisille koituisi Kotkaan liittymisestä? Tosiasia on se, että sairaan- ja terveydenhoito tulee hallintokulujen minimoimiseksi yhdistää!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sairaanhoitopiiri
Sairaanhoitopiiri on Suomen erikoissairaanhoitolaissa määritelty hallinnollinen yksikkö, jonka tehtävänä on tarjota jäsenkuntiensa asukkaille erikoissairaanhoidon palveluja. Lain mukaan jokaisen Suomen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirit antavat alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, joita ei kannata tuottaa terveyskeskuksissa. Lisäksi sairaanhoitopiirien vastuulla ovat tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta sekä tietojärjestelmien yhteen sovittaminen.
Erikoissairaanhoitolain (1.12.1989/1062) 3 §:n mukaan
Kunnan, joka on kotikuntalain (201/1994) mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että henkilö saa 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun tarpeellisen erikoissairaanhoidon tämän lain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. (23.12.1998/1127)
Vaikka tämä laki olisi tullut voimaan vasta 1 päivänä maaliskuuta 1991, niin kyllä tuon asian olisi ehtinyt hyvin tähän päivään mennessä pistää kuntoon! Ei kai mikään olisi estänyt kehittämästä samaa ajattelua myös perusterveyshuollossa ts. terveyskeskusten välillä.
Onhan noita koulutuskuntayhtymiäkin ollut jo vaikka kuinka kauan, joten koulutuspalvelujakin olisi hyvin ehtinyt suunnittelemaan.
Sen sijaan tasan tarkkaan on tiedossa se, miten pyhtääläisten palvelut kehittyisivät Kotkaan liittymisen jälkeen? Kyllä Pyhtäällä jatkossakin on oltava itsenäistä päätösvaltaa muun muassa maankäyttöä koskevissa asioissa!