Mikäli taloustilanne jatkuu vielä samanlaisena, tulee minustakin työtön - jos kortistoon edes pääsen.
Olen näetsen tällä hetkellä yrittäjä.
Kysymys kuuluu, että kun olemattomia töitä lähdetään hakemaan, niin mikäköhän mahtaa olla ammattini työnhaussa näin yrittäjyyden jäljiltä?
Ennen yrittäjyyttä toimin teollisuudessa erilaisissa johtotehtävissä ja yrittäjänä tarjosin samaa osaamista asiantuntijana, jota tosin kukaan ei näin laman aikana tarvitse. Tai no, tarvitsisi, vaan ei tahdo maksaa sellaisesta.
Itse olen ajatellut hakea noita entisentyyppisiä hommiani, mutta muuttaako yrittäjyys asiassa jotakin?
Voisin vallan hyvin kuvitella, että työkkkärin mielestähän se varmaankin antaa pätevyyden kaikkeen mahdolliseen karjakosta metsuriin ja siivoajasta logistiikajohtajaan.
Olen näetsen tällä hetkellä yrittäjä.
Kysymys kuuluu, että kun olemattomia töitä lähdetään hakemaan, niin mikäköhän mahtaa olla ammattini työnhaussa näin yrittäjyyden jäljiltä?
Ennen yrittäjyyttä toimin teollisuudessa erilaisissa johtotehtävissä ja yrittäjänä tarjosin samaa osaamista asiantuntijana, jota tosin kukaan ei näin laman aikana tarvitse. Tai no, tarvitsisi, vaan ei tahdo maksaa sellaisesta.
Itse olen ajatellut hakea noita entisentyyppisiä hommiani, mutta muuttaako yrittäjyys asiassa jotakin?
Voisin vallan hyvin kuvitella, että työkkkärin mielestähän se varmaankin antaa pätevyyden kaikkeen mahdolliseen karjakosta metsuriin ja siivoajasta logistiikajohtajaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Asenteet ovat poliittisesti jo muuttumassa yrittäjämyönteiseksi, kansa ja virkamiehet tulevat perässä. Itsellä on vähän sen tyylinen mutu, että pienyrittäjä ei palkkaa entistä yrittäjää; kokee tämän jotenkin uhkaksi, mutta suurissa yrityksissä siitä voi olla etuakin. Virkamiehinä tiedän pari entistä yrittäjää ja jotkut ovat kouluttajia, siis muutakin kuin työttömien kouluttajia.
Ammatin tilalle voi laittaa varmaan koulutuksen, vaikka se ei varsinaisesti ammatti olekaan. Ammatin voi myös jättää pois, esim. verotiedoista.
...Tällä ammatilla tarkoitan lähinnnä sitä mikä työkkäri katsoo ammattini olevan ja sitä kautta mitä töitä sieltä patistellaan ajan saatossa hakemaan.
Itse toki haen aktiivisesti kaikkea minkä katson hallitsevani ja olen aikaisemminkin tehnyt, mutta tosiasia kun on se, että nuo aikaisemminkin tekemäni johtotehtävien paikat ovat kiven alla ulkopuolisille.
Tänä päivänä työhistorian ja haettavan tehtävän tulee osua lähes täysin 1:1, että olisi lähelläkään työnsaantia. Senkin jälkeen ratkaisevat vielä henkilökohtaiset ominaisuudet, ja mm. nopeat aikaisemmat ylenemiseni ja kunnanhimoni ovat aikaisemminkin torpanneet hommia altani ("Motivaatio ei tule riittämään..."), vaikka olenkin sinänsä pätevin kandidaatti ollutkin.
Veikkaan siis, että tulen kortistoon joutuessani olemaan siellä ja pitkään. Kuten sanoit,e entinen yrittäjä ja/tai muuten vaan kunnianhimoinen kaveri ei oikein tunnu kellekään kelpaavan.
Väitöskirjaakaan ei ole varaa alkaa tekemään.
Tuskin sinulla on mitään hätää siinä mielessä, että sen perusteella sinua työkkärin puolesta patistettaisiin hakemaan töitä.
Kunnianhimoinen, osaava, hyvin koulutettu, vaativissa tehtävissä ollut yli nelikymppinen työttömäksi jäänyt henkilö saa töitä vain poikkeustapauksissa, sanoivatpa ministerit työuran jatkamisesta ihan mitä tahansa. Kannattaa kuitenkin hakea sellaisia hommia, joihin katsoo olevansa pätevä.
Ammattisuoja on 3kk. Sen jälkeen on ihan sama, mitä työtä sanoo hakevansa tai minkä hakuammatin/hakuammatit on tallentanut työkkärin järjestelmään, kun joka tapauksessa on haettava ja otettava vastaan ihan mitä tahansa työtä.
Käy selaamassa mol.fi:n tiedoista ammatteja. Siellä ne on kaikki numeroilla koodattuna ja jokaiselle joku numero kohdalle osuu/arvotaan...
Hakuammatti pitäisi kaiken järjen mukaan olla se ammatti, mitä viimeksi tai pisimpään on tehnyt. Tosin korkeakoulutetut tykkää laittaa usein ammatinkin kohdalle esim Fil.maist. vaikkei se oikeesti mikään ammatti olekaan.
Olen aika paljon pitänyt yhteyttä vanhoihin kollegoihin ja näyttää tuo tilanne tosiaankin olevan niin, että koulutuksesta ja kokemuksesta huolimatta (tai siitä johtuen?) hyvin harva on irtisanomisten jälkeen työllistynyt yhtään minnekään. Yllättävää sinänsä, kovan luokan teollisuusosaajia johtotehtävissä kaikki. Muutama harva on, mutta aivan selkeästi ns. "suhteilla".
Siksi yritän tilanteeseen vähän varautuakin. Tai mitä siihen mitään varautua voi muuta kuin henkisesti, hyvä jos isommitta veloitta selviän yrityskuvioista ulos, kotona työtön vaimo, lapsia ja omaisuus syöty laman aikana.
Loppuikä taitaakin mennä kortistossa, orjatöissä , karensseissa ja niin edelleen. Kunnes palaa pinna.