NÄIN WINCAPITA PETTI MINUA

Mikä sitten selittää Wincapitan suosion?
Kaustian mukaan omalta vertaispiiriltä kuultu tieto voi murtaa luontaisen epäluulon. Parhaan kaverin antama vinkki on tehokkaampi kuin pankinjohtajan suositus tai tilastotieto.
Juuri näin Wincapita toimi. Sen toimintaan hyväksytyt vip-jäsenet saivat klubin sääntöjen ykköspykälän mukaan suositella jäsenyyttä vain taatusti tuntemalleen henkilölle.
Niinpä isä kutsui mukaan poikansa ja poika isänsä, uskossa oleva uskonveljensä, kyläläinen parhaan naapurinsa ja kuntourheilija lenkkikaverinsa. Uuden jäsenen värvännyt sai 20 prosenttia tulijan sijoitusten tuotosta.
”Vielä vahvempi signaali kuin kavereiden tai tuttujen kokemukset ovat omat kokemukset”,
Henkilökohtaisesti palkitsevat kokemukset olivat sytyke, jonka varassa myös Winclub levisi kuin kulovalkea.
Pyramidihuijauksen oppikirjojen mukaisesti klubi maksoi hurjia tuottoja alkuvaiheen sijoittajille. Poliisi uskoo, että varat olivat peräisin myöhemmin mukaan tulleilta sijoittajilta.
Klubin niin sanotut sponsorit todistivat uusille värvättäville tiliotteen avulla, että homma toimii. Rahasumma tilillä oli riittävä näyttö. Samalla sponsoreiden oma ahneus kasvoi niin, että he sijoittivat mielellään voittonsa takaisin klubiin.
Suosittua huijausaiheista blogia ylläpitävä Mursis sanoo toiminnan levinneen paljolti naapurikateuden varassa. Moni lähti mukaan nähtyään sijoitusta suosittelevan kaverin hummailevan voittorahoillaan ulkomailla.
”Sponsorijäsen saatiin kuvittelemaan, että hän teki ystävälleen palveluksen ottamalla tämän mukaan.”
Konkari haistoi huijauksen
Vanhoja osakekirjoja keräilevä pörssikolumnisti ja entinen pankinjohtaja Pekka Kantanen on nykyisin Kuopiossa toimivan Yrittäjien Eläkekassa Oman toimitusjohtaja.
Wincapita on Kantasen mukaan Suomen suurin kavallus.
Tähän asti suurimmassa pankinjohtaja Nils Idman huijasi vuonna 1912 Yhdyspankin Tampereen konttorista summan, joka olisi nykyrahassa 32 miljoonaa euroa.
Kantanen ennustaa, että Wincapita poikii vielä monta opinnäytetyötä. Siitä tulee pankkitukioikeudenkäynteihin verrattavissa oleva vyyhti, jota selvitellessä vierii vuosi poikineen.
Kantanen sai ensi kerran vihiä Winclubista viime syyskuussa.
”Salaperäisyys pani ihmettelemään. Olen tunnettu sijoittaja Kuopiossa, eikä kukaan lähestynyt minua puolella sanallakaan.”
Googlattuaan lisätietoa ja juteltuaan pankkiammattilaisten kanssa Kantanen vakuuttui, että Winclub oli huijausta. Hän soitti Savon Sanomien toimitukseen ja kehotti varoittamaan lukijoita.
Kantanen tietää lukuisia Winclubiin liittyneitä savolaisia. Heissä on paljon menestyneitä yrittäjiä, joiden finanssiosaaminen on silti heiveröistä. Yhteinen piirre on katkeruus pankkeja kohtaan.
”Wincapitan ylätason kaverit ovat ruokkineet käsitystä, että pankit kusettavat. Kuvio on psykologisesti nerokas. Ei siinä pankkineuvojien liirunlaarumit ja parin kolmen prosentin tuottolupaukset paljon paina, kun serkku tai pelikaveri näyttää saaneensa satojen prosenttien tuotot.”
Vanhan liiton miehenä Kantanen näkee punaista, kun joku mainostaa helppoa tapaa rikastua.
”Hoidan päätyökseni pieniä työeläkevaroja. Eiväthän työeläkeyhtiöt hyvänäkään vuonna ole päässeet yli 10 prosentin tuottoihin. Yksittäinen sijoitus saattaa tuottaa enemmänkin, mutta kukas piru sen etukäteen tietää.”
Miljoonantekokone minulle!
Onko 400 prosentin vuosituotto valuuttakaupassa ylipäätään mahdollinen?
Kyllä on.
Valuuttasijoittaja voi Nordean tutkimusjohtajan Roger Wessmanin mukaan moninkertaistaa pottinsa, jos hän lyö vetoa tietyn valuutan devalvoinnin puolesta silloin, kun muut toimijat pitävät devalvaatiota erittäin epätodennäköisenä.
Kyseessä on uhkapeli, jossa devalvaatio tuo päävoiton. Ellei devalvaatiota tule, sijoitus on mennyttä.
Wessman sanoo, että valuuttakaupassa 10-20 prosentin vuosituotto on ilman vivun käyttöä varsin hyvä. Vipurahastojen kautta on mahdollista päästä 50 prosentin tuottoihin, mutta riskitaso kohoaa tuolloin pelottavan korkeaksi.
Markku Kaustia huomauttaa, että johdannaisilla pystyy tekemään muutamassa päivässä parinsadan prosentin tuottoja. ”Toisaalta varsin helposti saattaa mennä koko pääoma.”
Jos joku todella olisi keksinyt satojen prosenttien tuottoja suoltavan valuuttakaupparobotin, maailma olisi tuossa tuokiossa eldorado. Siitä vaan robotti pelaamaan suomalaisten 125 miljardin euron rahastoiduilla eläkesäästöillä! Vuoden päästä kokonaiseläketurvan rahastoimaton 250 miljardia olisi katettu pelivoitoilla.
Bloginpitäjä Mursis ihmettelee, miksei klubi myynyt rahantekokonettaan pankeille tai pääomasijoittajille. Jos hallussa on taloustieteen Nobelin arvoinen keksintö, miksi kiertää torpasta toiseen keräämässä pappojen ja mummojen pennosia.
6517
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Oman viestini otsikossa on kaikki olennainen. Erinomainen lainaus.

T:Insinööri

Äänestä

Kusetus eteni.
Tyhmiä tunkkeja huijattiin oikein kunnolla.

Äänestä

kuules ,sellanen raharobluutti on olemassa ja ihan finskaäijän tekemä. On parhaillaan Saksan yhdes pankis testissä kiinni ollu yli puol'vuotta ja tehny aika hurjan tuloksen. Tuplannu tilin ja kauppoja muutama kymmene tuhatta. Eikä ole missään yleisessä tiedossa. Vaatii muutaman miljoonan jotta se toimii kunnolla ja pienellä riskillä.

Äänestä
  • Höpönpöpön teidän satujanne. Jos tuollainen olisi olemassa, sinä et siitä mitään tietäisi.

    1Äänestä

........jäsen "4004",sinulla oli aika monta tilipäivää,joten lopeta vollottaminen,sinun pitäisi tietää että olen 100%:sesti oikeassa

Äänestä
  • Tilipäivät muuttavat tilanetta siten, että olet todennäköisesti ennättänyt kerätä rikoksella hankittua varallisuutta enemmän,joten olet huonomassa asemassa kuin myöhemmin ponziin mukaan tullut.

    Mitä enemmän värväsit,sitä heikompi on asemasi tutkinnassa.

    Jäsenet 1-3 ovat jo istumassa,milloin on sinun vuorosi?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jäsen4004 kirjoitti:

Mikä sitten selittää Wincapitan suosion?
Kaustian mukaan omalta vertaispiiriltä kuultu tieto voi murtaa luontaisen epäluulon. Parhaan kaverin antama vinkki on tehokkaampi kuin pankinjohtajan suositus tai tilastotieto.
Juuri näin Wincapita toimi. Sen toimintaan hyväksytyt vip-jäsenet saivat klubin sääntöjen ykköspykälän mukaan suositella jäsenyyttä vain taatusti tuntemalleen henkilölle.
Niinpä isä kutsui mukaan poikansa ja poika isänsä, uskossa oleva uskonveljensä, kyläläinen parhaan naapurinsa ja kuntourheilija lenkkikaverinsa. Uuden jäsenen värvännyt sai 20 prosenttia tulijan sijoitusten tuotosta.
”Vielä vahvempi signaali kuin kavereiden tai tuttujen kokemukset ovat omat kokemukset”,
Henkilökohtaisesti palkitsevat kokemukset olivat sytyke, jonka varassa myös Winclub levisi kuin kulovalkea.
Pyramidihuijauksen oppikirjojen mukaisesti klubi maksoi hurjia tuottoja alkuvaiheen sijoittajille. Poliisi uskoo, että varat olivat peräisin myöhemmin mukaan tulleilta sijoittajilta.
Klubin niin sanotut sponsorit todistivat uusille värvättäville tiliotteen avulla, että homma toimii. Rahasumma tilillä oli riittävä näyttö. Samalla sponsoreiden oma ahneus kasvoi niin, että he sijoittivat mielellään voittonsa takaisin klubiin.
Suosittua huijausaiheista blogia ylläpitävä Mursis sanoo toiminnan levinneen paljolti naapurikateuden varassa. Moni lähti mukaan nähtyään sijoitusta suosittelevan kaverin hummailevan voittorahoillaan ulkomailla.
”Sponsorijäsen saatiin kuvittelemaan, että hän teki ystävälleen palveluksen ottamalla tämän mukaan.”
Konkari haistoi huijauksen
Vanhoja osakekirjoja keräilevä pörssikolumnisti ja entinen pankinjohtaja Pekka Kantanen on nykyisin Kuopiossa toimivan Yrittäjien Eläkekassa Oman toimitusjohtaja.
Wincapita on Kantasen mukaan Suomen suurin kavallus.
Tähän asti suurimmassa pankinjohtaja Nils Idman huijasi vuonna 1912 Yhdyspankin Tampereen konttorista summan, joka olisi nykyrahassa 32 miljoonaa euroa.
Kantanen ennustaa, että Wincapita poikii vielä monta opinnäytetyötä. Siitä tulee pankkitukioikeudenkäynteihin verrattavissa oleva vyyhti, jota selvitellessä vierii vuosi poikineen.
Kantanen sai ensi kerran vihiä Winclubista viime syyskuussa.
”Salaperäisyys pani ihmettelemään. Olen tunnettu sijoittaja Kuopiossa, eikä kukaan lähestynyt minua puolella sanallakaan.”
Googlattuaan lisätietoa ja juteltuaan pankkiammattilaisten kanssa Kantanen vakuuttui, että Winclub oli huijausta. Hän soitti Savon Sanomien toimitukseen ja kehotti varoittamaan lukijoita.
Kantanen tietää lukuisia Winclubiin liittyneitä savolaisia. Heissä on paljon menestyneitä yrittäjiä, joiden finanssiosaaminen on silti heiveröistä. Yhteinen piirre on katkeruus pankkeja kohtaan.
”Wincapitan ylätason kaverit ovat ruokkineet käsitystä, että pankit kusettavat. Kuvio on psykologisesti nerokas. Ei siinä pankkineuvojien liirunlaarumit ja parin kolmen prosentin tuottolupaukset paljon paina, kun serkku tai pelikaveri näyttää saaneensa satojen prosenttien tuotot.”
Vanhan liiton miehenä Kantanen näkee punaista, kun joku mainostaa helppoa tapaa rikastua.
”Hoidan päätyökseni pieniä työeläkevaroja. Eiväthän työeläkeyhtiöt hyvänäkään vuonna ole päässeet yli 10 prosentin tuottoihin. Yksittäinen sijoitus saattaa tuottaa enemmänkin, mutta kukas piru sen etukäteen tietää.”
Miljoonantekokone minulle!
Onko 400 prosentin vuosituotto valuuttakaupassa ylipäätään mahdollinen?
Kyllä on.
Valuuttasijoittaja voi Nordean tutkimusjohtajan Roger Wessmanin mukaan moninkertaistaa pottinsa, jos hän lyö vetoa tietyn valuutan devalvoinnin puolesta silloin, kun muut toimijat pitävät devalvaatiota erittäin epätodennäköisenä.
Kyseessä on uhkapeli, jossa devalvaatio tuo päävoiton. Ellei devalvaatiota tule, sijoitus on mennyttä.
Wessman sanoo, että valuuttakaupassa 10-20 prosentin vuosituotto on ilman vivun käyttöä varsin hyvä. Vipurahastojen kautta on mahdollista päästä 50 prosentin tuottoihin, mutta riskitaso kohoaa tuolloin pelottavan korkeaksi.
Markku Kaustia huomauttaa, että johdannaisilla pystyy tekemään muutamassa päivässä parinsadan prosentin tuottoja. ”Toisaalta varsin helposti saattaa mennä koko pääoma.”
Jos joku todella olisi keksinyt satojen prosenttien tuottoja suoltavan valuuttakaupparobotin, maailma olisi tuossa tuokiossa eldorado. Siitä vaan robotti pelaamaan suomalaisten 125 miljardin euron rahastoiduilla eläkesäästöillä! Vuoden päästä kokonaiseläketurvan rahastoimaton 250 miljardia olisi katettu pelivoitoilla.
Bloginpitäjä Mursis ihmettelee, miksei klubi myynyt rahantekokonettaan pankeille tai pääomasijoittajille. Jos hallussa on taloustieteen Nobelin arvoinen keksintö, miksi kiertää torpasta toiseen keräämässä pappojen ja mummojen pennosia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu