UusiSuomi 17.11.2009
Toista päivää lakkoilevien Finnairin lentäjien palkkoja on taivasteltu jo pitkään. Mutta kuinka kovasti lentäjät joutuvat palkkansa eteen rehkimään? Ei kovin paljoa, jos asiaa kysyy työnantaja Finnairin edustajalta, johtaja Taneli Hassiselta.
Hassisen mukaan Finnairin pilottien palkkahaitari on todella suuri. Lentäjien ja perämiesten palkkojen laskennallinen keskiarvo on 11 600 euroa kuukaudessa. Pitkään talossa olleet kaukoliikenteen kipparit tienaavat keskimäärin 200 000 euroa vuodessa eli vajaat 20 000 euroa kuussa.
– Nää kahdensadantonnin jätkät tekee ehkä semmoiset 2–3 reissua kuukaudessa esimerkiksi Aasiaan. Ei siinä montaa työpäivää tule kuukautta kohti, Hassinen sanoo.
Paikan päällä matkakohteessa lentäjät viettävät yhdestä kolmeen yötä. Esimerkiksi Koreassa, jonne lennetään kolme kertaa viikossa yöpymiset saattavat olla pidempiäkin. Sitten tullaan takaisin Suomeen ja on lepopäiviä ennen uutta reissua.
Keskimäärin 200 000 euroa vuodessa tienaavan kaukoliikenteen kipparin tuntiliksa lennoilla on näin laskettuna 333 euroa.
– Joskus laskin, että [palkka on] noin kolme tonnia per lento.
Vuosittain Finnairin kaukoliikenteen lentäjillä lentotunteja on alle 600. Viranomaisen asettama maksimimäärä olisi 900 tuntia. Keskimäärin 200 000 euroa vuodessa tienaavan kaukoliikenteen kipparin tuntiliksa lennoilla on näin laskettuna 333 euroa.
– Työnantajan näkökulmastahan kaveri tuottaa vain silloin kun se tekee töitä, Hassinen toteaa.
Nämä laskelmat eivät koske kaikkia lentäjiä. Osa kaukoliikenteen piloteista lentää sekä kaukoliikenteen laajarunko-Airbuseja että Euroopan kapearunkoisia Airbuseja. Heillä lentomäärät ovat korkeampia.
Finnair on Hassisen mukaan pyrkinyt siihen, että Airbusit ovat käytössä sekä kaukoliikenteessä että Euroopan liikenteessä. Tällöin samoja pilotteja voidaan käyttää kummassakin liikennetyypissä, ja tuottavuus nousee.
Osa piloteista on lentänyt vain kaukoliikenteen MD-11:ta, ja he tulevat Hassisen mukaan jatkamaan lentämistä vain kaukoliikenteen Airbusilla.
Toista päivää lakkoilevien Finnairin lentäjien palkkoja on taivasteltu jo pitkään. Mutta kuinka kovasti lentäjät joutuvat palkkansa eteen rehkimään? Ei kovin paljoa, jos asiaa kysyy työnantaja Finnairin edustajalta, johtaja Taneli Hassiselta.
Hassisen mukaan Finnairin pilottien palkkahaitari on todella suuri. Lentäjien ja perämiesten palkkojen laskennallinen keskiarvo on 11 600 euroa kuukaudessa. Pitkään talossa olleet kaukoliikenteen kipparit tienaavat keskimäärin 200 000 euroa vuodessa eli vajaat 20 000 euroa kuussa.
– Nää kahdensadantonnin jätkät tekee ehkä semmoiset 2–3 reissua kuukaudessa esimerkiksi Aasiaan. Ei siinä montaa työpäivää tule kuukautta kohti, Hassinen sanoo.
Paikan päällä matkakohteessa lentäjät viettävät yhdestä kolmeen yötä. Esimerkiksi Koreassa, jonne lennetään kolme kertaa viikossa yöpymiset saattavat olla pidempiäkin. Sitten tullaan takaisin Suomeen ja on lepopäiviä ennen uutta reissua.
Keskimäärin 200 000 euroa vuodessa tienaavan kaukoliikenteen kipparin tuntiliksa lennoilla on näin laskettuna 333 euroa.
– Joskus laskin, että [palkka on] noin kolme tonnia per lento.
Vuosittain Finnairin kaukoliikenteen lentäjillä lentotunteja on alle 600. Viranomaisen asettama maksimimäärä olisi 900 tuntia. Keskimäärin 200 000 euroa vuodessa tienaavan kaukoliikenteen kipparin tuntiliksa lennoilla on näin laskettuna 333 euroa.
– Työnantajan näkökulmastahan kaveri tuottaa vain silloin kun se tekee töitä, Hassinen toteaa.
Nämä laskelmat eivät koske kaikkia lentäjiä. Osa kaukoliikenteen piloteista lentää sekä kaukoliikenteen laajarunko-Airbuseja että Euroopan kapearunkoisia Airbuseja. Heillä lentomäärät ovat korkeampia.
Finnair on Hassisen mukaan pyrkinyt siihen, että Airbusit ovat käytössä sekä kaukoliikenteessä että Euroopan liikenteessä. Tällöin samoja pilotteja voidaan käyttää kummassakin liikennetyypissä, ja tuottavuus nousee.
Osa piloteista on lentänyt vain kaukoliikenteen MD-11:ta, ja he tulevat Hassisen mukaan jatkamaan lentämistä vain kaukoliikenteen Airbusilla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielenkiintoinen koulutustausta Finnairin kovapalkkaisella taloustiedotuksesta vastaavalla. Katso:
http://www.sana.fi/ihmiset/haastattelut/taneli_hassinen_vaihtoi_haalarit_liituraitaan/
Muutenhan Finnairin välijohdosta löytyy jopa Iteronomia, restonomia ja jopa Hum. kandikin. Lentäjissä vain DI, ekonomi, oik.kand jne.
että bisnekset menee mäkeen. Voi hyvä Sylvi.
Paljonkohan on tämän seurakuntasihteerin koulutuksen saaneen Johtaja Taneli Hassisen liksa? Omista kommenteista päätellen hän elää pyhällä hengellä..
"– Omaa ahneutta vastaan on taisteltava. On parempi taistella omaa ahneutta vastaan kuin toisten."
Eiköhän kirkon miehen ensimmäisiä arvoja olisi rehellisyys. Jokainen tietää, että toi 3000 euroa lento, 333e/h ei pidä paikkansa! En ymmärrä, mitä Finnairin johto saavuttaa henkilöstönsä mustamaalaamisella ja suoranaisella valehtelulla.
KOLUMNI Sinivalkoinen siipirikko
12.08.2009 4:00
Suomalainen peltilintu Finnair on ukkosmyrskyssä kuten suomalainen metsäteollisuus. Rakennemuutos jyllää ja ympäristötekijät ovat pudottaneet yhtiön syvään ilmakuoppaan, jossa sinivalkoiset siivet ovat tyhjän päällä.
Toimitusjohtaja Jukka Hienonen ilmoitti dramaattisesti erostaan ja haukkui lentoyhtiön työntekijät ja erityisesti lentäjät. Samalla hän sanoi, että yhtiöllä on 6-12 kuukautta aikaa halssin vaihtoon. Hienonen käytti purjehdustermiä, joka tarkoittaa uuden kurssin ottamista. Jos puhuu purjehduksen kielellä, olisi hyvä samalla sanoa, ettei purjehtien pääse vastatuuleen. Eteenpäin mennään vain luovien, koko ajan halsseja vaihtaen. Hienonen on yrittänyt täyttä vauhtia päin tuulta. Kun se ei ole onnistunut, hän on syyttänyt muita: henkilöstöä, polttoaineen hintaa, taantumaa, sikaflunssaa ja ties mitä.
Metsäyhtiö Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen toimi Hienosen tavalla uransa alussa. Julkisuus runttasi hänet ja hyvät aikomukset jäivät vaille yleistä arvostusta. Nyt Karvinen luovii ja yrityksen johtaminen on helpottunut.
Kun Hienonen aloitti neljä vuotta sitten, hän uskoi, että valtio-omistajan poliittinen tuki riittää suurten muutosten toteuttamiseen. Finnair on kuitenkin ay-politiikan, yhteiskuntapolitiikan, kuljetuspolitiikan, kansainvälisen kilpailun ja taloudellisten tosiasioiden spagetti. Monitahoisen kriisiorganisaation johtaminen ei onnistu pakottamisella. Henkilöstö ei marssi tulilinjaan ja irtisanottaviksi käskemällä. Johtaminen on suostuttelua, jolla ihmiset saadaan tekemään itselleen epämukavia asioita, jotka ovat yrityksen etu.
Finnairin henkilöstö on tosipaikan edessä. Kulusäästöt on toteutettava tai yhtiö joutuu rahapulassaan perumaan uusien polttoainetta säästävien lentokoneiden hankinnat. Se merkitsisi nokan kääntämistä syöksykierteeseen, johon on jo joutunut sata muuta lentoyhtiötä ympäri maailman.
Täytyy toivoa, että Hienonen erosi oman turhautumisensa vuoksi, eikä siksi että Finnair tekee jo pakkolaskua.
Joo, oli kyllä täällä varastossa ollessaankin yksi laiskimpia duunareita ja hallitsi vedättämisen.