Apua! Omainen ei jaksa.

Älä turhaan tunne syyllisyyttä siitä, että voimasi ovat loppuneet, etkä jaksa enää yhdessäeloa bipolaarin kanssa. Olen itse bipolaari ja tiedän kokemuksesta, että vakavasti oireilevan bipon kanssa eläminen voi sairastuttaa läheisen. Ei keneltäkään voida vaatia oman terveyden vaarantamista asumalla yhdessä bipon kanssa. Sinun velvollisuutesi on ensisijaisesti huolehtia itsestäsi. Ja voithan muuttaa asumaan itseksesi sanoen avokillesi, että asiaan voidaan palata, kun bipo ja alkoholiongelma ovat paremmassa hoidossa. Muuttosi voi jopa motivoida avokkisi hoitamaan terveysongelmiaan paremmin.

Täällä myös bibon omainen. Mieheni sairaus todettiin puolitoista vuotta sitten. Omaa jaksamista mietin useasti, enkä pysty siihen sinulle ohjeita antamaan. Itse vielä prossessoin miehen sairauteen liittynyttä pettämistä. Vaikka tiedän, sen johtuneen sairaudesta, se ei poista teon loukkaavuutta.Olen saanut keskusteluapua ja olen lukenut kaiken mahdollisen sairaudesta. Alko ei meillä näyttele suurtakaan osaa, onneksi. Samaa mieltä olen siinä, että tärkeintä nyt on pitää itsestäsi huolta ja saada miehen alkon käyttö lopetettua. Hajalla olen itsekkin, mutta hyvät hetket auttavat jaksamaan. Mieheni on aivan ihana, mutta tämä sairaus muttaa itsekkääksi, tunnekylmäksi aivan vieraaksi, kuin toiseksi mieheksi. Itse en aio luovuttaa. Toivon sinulle paljon voimia.

vastaavassa tilanteessa kun voimat ei enää riittäneet. Muutin asumaan erilleen yhteisten vuosien jälkeen mutta lupasin pysyä myös mieheni elämässä edelleen omien voimieni mukaan. Meilläkin oli alkoholiongelmaa, joka taitaa olla jokseenkin yleinen bipojen keskuudessa (johtunee siitä että se on yksi tapa lievittää pahaa oloa).

Voin vain todeta että tuo erilleen muutto oli yksi elämäni viisaimmista päätöksistä sillä sitä menoa en olisi kauaa jaksanut. Tai ehkä olisin mutta mikään ei silti olisi muuttunut enkä minä halunnut elää niin. Oikeasti, täällä eletään vain kerran! Joten mieti tarkkaan mitä elämältäsi haluat ja tee kaikkesi sen eteen. Sinun kuuluu ensisijaisesti huolehtia omasta onnellisuudestasi ja terveydestäsi, sitten vasta tulee muiden asiat ja ihmissuhteet. On helpottavaa kun parisuhdetta vaivaaviin ongelmiin saa hieman fyysistä etäisyyttä, se auttaa näkemään ne hieman eri valossa ja toisaalta myös jaksamaan paremmin olla tukena toiselle. Sitäkään en pidä huonona vaihtoehtona vaikka laittaisit kokonaan välit poikki mieheesi mutta minä en siihen pystynyt. Tai asettaisit ehtoja että voit harkita yhteisen elämän jatkamista jos alkoholi poistuu kuvioista ja muutenkin elämä tasoittuu. Hevillä älä silti takaisin yhteen muuta sillä silloin bipo menettää äkkiä pyrkimyksensä noudattaa antamiasi ehtoja.

Joku saattaa kyseenalaistaa tuon, onko kumppanilla oikeus asettaa toiselle ns. ehtoja yhteisen elämän varalle mutta minä olen sitä mieltä että ehdottomasti on. Jokaisella meistä on oikeus päättää siitä millaista elämämme on. Jos se ei tyydytä meitä voimme muuttaa haluamamme asiat mikäli se vain on mahdollista. Onnen saattaa löytää yllättäen ihan jostain muualta jos huonon suhteen kykenee jättämään taakseen. Tai sitten onnen voi löytää ennen huonosta suhteesta jos suhteen eteen tekee töitä ja saa sen rakennettua uudestaan. Tässä tapauksessa on kuitenkin saatava toinen motivoitua tekemään yhtä lujasti töitä suhteen eteen ja bipot eivät tunnetusti ole siinä kaikkein vahvimmilla... Siksi erilleen muutto saattaa saada miehesi ajattelemaan asioita uudestaan ja näkemään mikä elämässä on tärkeää.

Älä kuitenkaan kerro miehellesi muutosta kovin paljoa etukäteen. Etsi asunto, järjestä muutto ja vasta sen jälkeen kerro miten asiat ovat koska muuten hän tulee kyllä takuulla tekemään kaikkensa ettet pääse minnekään. He ovat niin taitavia saamaan omaiset tuntemaan vastuuta kaikesta ja uskomaan etteivät he selviä ilman toista ja että kaikki on aina sen toisen vika! Ainakin minun tapauksessani... Onneksi nyt on toisin ja meidän suhteemmekin ihan hyvällä mallilla!

Toivotan sinulla kaikkea hyvää, päätitpä kummin tahansa!

Mikä olisi paras tukipuhelin mihin soittaa samanlaisesta asiasta? Olen aivan finaalissa ja ku on nämä pienet tytötkin tässä keitä täy
tyy ajatella.

Lukaisepas toinen viestiketju: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10123691. Siellä on paljon erilaisia tarinoita, myös sellaisia mihin liittyy lapsia. Muistakaa ensin oma jaksamisenne, jotta jaksatte olla puolisonne tukena!

voimia!

Ajatteli jos mies/nainen ei olisi bipolääri vain hänellä olisi syöpää. Kirjoita sitten miten sinä et jaksa elää tämän kanssa. Ajatelle vähän miten raskasta on olla sairas.