enää mihinkään...?
Kyselee vähän nuorempi nainen...
Kyselee vähän nuorempi nainen...
Onko kuuskymppisestä miehestä
Ihastuneet
39708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
älä kysele joutavia. Valehtelevat kuitenkin, ettei tässä enää mihinkään.
Yleensä ne nuoremmat naiset kyselevät omaisuuden perään. Oletko kenties joutunut pihin papan puolihoidokiksi?
Kuusikymppisenä vielä kaikki naiset,joiden kanssa vehtasin,tulivat kädestä kiittämään,jos eivät olleet tajuttomina. Se on siitä naaraasta kiinni,mihin mies pystyy. " Lahnan" kanssa ei oikein pakkaa synkkaamaan.
siis missä on tämä käsi. Tahdon heti päästä samaan seuraan!!! Hei, ei saa mainostaa jos ei ole puheissa perää.
Ja miksi?
ja siksi.
..muista että vanhassa puussa on kova oksa:)
kun alkoi heti hikoiluttaa tuo oksantynkä ;-DD
Ainakin heinälatoon heinien polkijaksi, jos ei sitten muuta virkaa löydy.:D
Pahus kun heinän polkijan virkoja on niukasti, pyörö paalit on nykyään pop!.
Viinirypäleitä tallaamaan.:) Voisit päästäkkin, onhan jalanliike samanlainen.;)
Milasia "kärpäslätkiä"tarjolla. Vinha vaikutus tehoon.
tiukkaa,tiukkaa treenattua tietysti!!!
Ikää alle 50v ja painoindeksi max. 20.
Lisänä sopiva annos kokemusta ja mielikuvitusta niin 6-kymppiset ukot ovat pitelemättömiä.
Ylipainoiset ja -ikäiset, älkööt vaivautuko!
Aina latingit piipuussa ja sormi liipasimella.
Tietenkään en tiedä muiden asioista, mutta 68v ja kaikki kunnossa niin kuin parikymppisellä.
Eihän se kulli ole kuin lihanpala johon pumpataan verta siitä se sitten paisuu.
Treenaamalla kaikki lihakset ja toiminnot pidetään kunnossa.
-ja varren kanssa!
Hui kamala kun sä olet tuhma.
Minä luulin, että aloittaja tarkoitti enempi tuota tunnepuolta, eikä noin yksinkertaista asiaa?
Ei täältä silloin kysellä!
...Onko ikäeroa 10- 20-30-V....?
RIIPPUU VÄHÄN SIITÄ TAI SITTEN EI...
mistä se roikuu, mutta mitä ihmeen vaikutusta on sillä, onko ikäeroa 10 vai 20 vai 30 vuotta? Jos oikein muistan, aloittaja - nuorempi nainen (ollaan uskovinamme) - kysyi, onko 60 v. miehestä mihinkään. Ei kai ne miehen pystymiset ole naisen iästä, ja vielä 10 vuoden tarkkuudella, kiinni?
Virtuoosi. Tosi nainen kokeilee tossa iässä, eikä kysele!
Siksi arvelinkin jo tuolla aiemmassa mielipiteessäni, että aloittaja tarkoittaa tietenkin sitä henkistä puolta, tunnepuolta. Siellähän se todellinen miehisyys on. Jos on.
niinkuin minäkin (n .60) ota 30-vuotias rakastaja.Siitä löytyy ytyä, eikä eikä lopu puhti kesken.
Niihin asioihin kykenee kyllä enemmistö miesten 60 - ja jopa 70 -ikäluokasta.
On vain niin että' saman ikäluokan naisseura edelläö tarkoitettua alaa ajatellen on jo vähemmän käyttökelpoista ja varsin usein käyttökelvotonta. Siksi miehen on etsittävä nuorempaa (40 on jo sopiva), niin kuin moni mies menetteleekin.
kun Roope epäilee, että ikäisensä nainen olisi peräti käyttökelvoton. Kyllä sen täytyy liittyä jotenkin hirven kaatoon(eikös nyt ole hirvestysaika)! Moniteholinssien takaa olen huomannut osumistarkkuuteni heikommaksi kuin ennen ja siksi olenkin lopettanut metsästyksen. Viimekerrallakin tyydyin nylkemään, mutta se kyllä sujui ihan hyvin vieläkin (isäukko oli kova metsämies ja opetti taidon hyvin). Ei meidän seuran nelikymppisistä ollut ainakaan siinä hommassa vastukseksi. Ampumaan ne ovat kyllä niin hyviä, että varmasti ei hirvestä karvakaan katkea! Jää tämä nyt minua mietityttämään...
Ei liity varmaan niin pätkääkään hirvenmetsästykseen.
Toissapäivänä hankitusta kokemuksesta on pakko sanoa, että kyllä kuusikymppisenkin kanssa asiat hoituvat ja hyvin. Ehkä kyseessä oli kuitenkin poikkeusyksilö.
Kunnolliset verkonsoutajat ovat aina poikkeusyksilöitä! Olisin minäkin osannu.
mihinkään tai siihen mihin luulen tarkoituksesi. On henkilökohtaista kenestä on koska lääkkeet muuttavat monen suunnitelmat.
johon saat varman vastauksen,mulla ikää 73v muija 52v pitkäaikainen suhde ja valitteli ettei pysy vauhdissa mukana ja loppusuoran auetessa häneltä on jo voimat loppu.Jos et usko voin antaa sulle hänen puh.no.
vastausta ei ole. Monet ovat jo kolmekymmppisenä ihmisraunioita, toiset terästä 80 vuotiaina. Itse arvostan iän tuomaa kypsyyttä. Elämänkokemus on opettanut iäkkäämmät miehet arvostamaan naista kokonaisuutena. Usein heillä on ollut mahdollisuus tutustua moneen naiseen ja jokainen on opettanut jotain - jos nyt mies on oppivaa sorttia. Ellei, olkoon yksin. Yksi tuttavani haikailee naisten perään. Ei päästänyt vaimoaan edes marttojen menoihin joten ei tarvitse naista.
Tarkoittaako tuo "iän tuoma kypsyys" sitä, että jos ollaan yhdessä, niin ollaan "vain ystäviä"? Sitähän täällä on aina silloin tällöin peräänkuulutettu. Se periaate taas ei oikein tehoa miehiin.
Olisin valmis sellaiseen suhteeseen, lisäksi tarvittaisiin erilliset asunnot.
Ei innosta enää hikoilu punkassa, nukun tai lueskelen siellä mieluummin.
tekijä, jolla tuollainen ystävyys/tuttavuus voitaisiin määritellä suhteeksi?
Olisi pitänyt kirjoittaa ystävyys eikä suhde.
Jos tapailu on jatkuvaa ja ystävykset touhuavat kaikenlaista yhdessä, mikäli kysymykksessä on mies ja nainen, ainakin ystävien ja kylänmiesten mukaan kyse on suhteesta.
vaan kaikki elämän osa-alueet ovat käytössä. Sitä paitsi ystävät eivät ole vain, erittäin tärkeitä ovat. Minulla on yksi erittäin hyvä miespuolinen ystävä, jolla on vakinainen kuten minulla vakimies. Myös mieskaverit, joiden kanssa muutama sana vaihdetaan tavattaessa, rikastuttavat elämää.
tuota omaa on kertynyt niin paljon, että en itsekään halua luopua omasta asunnostani. Eipä taitaisi miesystäväni ottaakaan minua vakiasukiksi. Niin hienolta tuntuu, kun tavataan.
eikö voi elää vain tätä hetkeä? Seurustelimme kauan tulevan mieheni kanssa ja sopimus oli, että jos parempi löytyy, niin onhan tällainen mahdollisuus käytettävä. Nykytilanteessa emme miesystäväni kanssa vahdi toistemme tekemisiä. Kun tapaamme, elämme niitä hetkiä ja muuten sallimme toisillemme muutakin elämää. Yhdessä ollen keskitymme vain toisiimme ellei sosiaalinen tilanne muuta vaadi. Molemmilla on jälkikasvua, joka kuuluu elämäämme.
minulla on voimakas tarve saada rakastaa ja olla rakastettu, tuntea toisen läheisyys fyysisesti ja henkisesti.
Ja koska olen aina elänyt vahvasti ja täysillä kuluvaa hetkeä, tunnen myös koko ajan voimakasta kaipausta ollessani erossa rakkauteni kohteesta. Koskaan en ole vahtinut tai rajoittanut tai ollut sallimatta kumppanilleni muuta elämää, päinvastoin, olen suorastaan usuttanut. Hänen onnensa on minun onneni, mutta kaikkea en halua tietää.
Yhdessä asuminen ei ole välttämätöntä ja kestän kyllä ikävää ja kaipaustakin, sehän on tavallaan suloinen tunne. Pitäisi vain olla tunne ja tieto siitä, että jos ikävä ja kaipaus (ja halukin) tuntuu kestämättömältä, voin koska tahansa mennä hänen luokseen tai hän tulee minun luokseni. Haluan myös olevan itsestään selvää, että vietämme pyhät ja lomat ym. yhdessä, olenhan vielä työelämässä ja ne ovat minulle tavallaan tärkeitä. Tietenkin yhdessä sopien ja neuvotellen, tilanteen mukaan molempien suvut huomioiden (ehkä vähän yhdistäenkin, jos luontevaa), mutta lähtökohtana yhteiset lomat ja juhlat. Paremman puutteessa kelpaava en oikein pysty olemaan, se ei olisi minulle hyväksi. Ei siksi, että olisin mustasukkainen tai omistava, vaan koska olen voimakkaasti tunteva ja rakastava.
Jos kerran on ystävyys, niin antaa sen vain liukua suhteeksi. Tässä iässä mahdollisuudet ovat tuolla alalla vähäiset ja alamäessä ei kannata jarrutella.
puita kantaa sisälle vielä, lämmittää saunaakin ja joskus vie maitotölkin jääkaappiin..
etteikö mukaa oisi..
Meillä vielä pureskelee ja nielee ruokansa. On kyllä lähempänä kahdeksaakymmentä kuin seitsemääkymmentä.
Mutta näin on ollut jo kymmenisen vuotta.
Ei se ikää katso jos terveys menee, silloin on arjesta selviytyminenkin tärkeää.
Haaveita on minullakin, aika vaatimattomia, mutta kuitenkin. Varsinkin kun näkee pariskuntia harrastamassa yhdessä ja matkustelemassa.
elämää, - kummallekin..voimia Sinulle.