Rakas..

Toisen läsnäolon kaipuusta...

Tykkäsin :))

Ps.Toivottavasti jouluiset villasukat sinua lämmittää kuitenkin,
ettet odottaessasi palelisi...

Harmaata ja punaista..kaipuuta ja intohimoa..
tuli jouluinen fiilis
Kiva runo:)

rakas tuu takas

Ei Rakkaus olisi mitään, vailla
valoa. Ei tunteet näitä ilman
lämmittävää ajatusta. Jotakin,
joka johdattaa, tekee sen mahdolliseksi.

Että valo syttyy valaisemaan. Herättää
Rakkauden ja saa tunteet vyöryyn kuin
veden pyörteisiin. Olisimme vaiĺla sitä,
tyhjiä, pimeillä mailla, hämärän teillä.

Kuin kartanossamme, kymmenissä
huoneissa vailla valon lohtua. vailla
Rakkauden näkemistä. Vain huoneita,
joissa kohtaisimme yksinäisyytemme.

Painajaisemme valottomat hamot.Siksi
Rakkaudessamme valo ja hehku. Kuumuus
ja tulenlieskat. Himomme punahohtoiset
virvavalkeat, Rakkauden lähettiläät.

Ei, mitään ei olisi ellemme syttyisi.
Heräisi kiihkoon ja toisiamme kohti
lihaksin. Huohottaen ja tulessa.
Mitään ei olisi ilman sitä Rakkautta.

Ja valon lieskoja kun on
täyttymys.

http://www.youtube.com/watch?v=icooaXzDMU4&feature=related

Kiitos Runostasi.

Rakkaus on usein se käämy, joka
lämmittää, tunteet täkkinä
ja hyväilyt vuoteena..

Ja kun on aika, Rakastelu yhteisenä
huoneena...ja sielä ei palella..

Mutta liian pian ei pidä edetä..
Rakkauteen...eikä siihen huoneeseen..

On hyvä antaa vain musiikin soida
ja kitaran koettaa..

Paljon kertova ja herkkä
Rakkausrunosi..

Hotain tuoretta ja uutta,
kauniissa ja sujuvassa muodossa..

Pidin kovasti ja tämä oli erittäin
hyvä Runo hienoon loppuun saakka.

Iloa ja nautinto Sinulle
päivääsi.