Nyt olen saanut rakennusluvan espooseen. Suunniteltu on harkkotalo, mutta en tiedä mikä harkko kannattaisi valita. Onko hyviä vinkkejä? Kyseessä on rinnetalo 180m2.
Mistä rakentaisin?
mazs
11723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kävin itse läpi paritaloa varten 2*175m 10 eri ratkaisua: valuaharkkoja, muurattavia harkkoja, elementtejä ja tiiliratkaisu.
Ehdottomasti järkevimmäksi näyttää muodostuvan tiili (Wienerberger runkotiili solueriste ilmarako ja julkisivutiili.
Yksinkertainen rakennusprojekti, ei monia toimittajia, käsittelyn keveys, eri työvaiheita vähän, yksi ja sama (=muurari) resurssi voi tehdä paljon (lisäksi timpuri).
Purin kaikki tarjoukset "atomeiksi" ja tämä on minun johtopäätökseni.
kannattaa kysyä netin keskusteluryhmistä, rakennusalan myyjiltä minkä materiaalin he valitsisivat. Sitten vaan lasket mitä on ehdotettu eniten, niin se on sitten se paras. Ehdottomasti kannattaa valita paras.
Mielestäni tuollaiseen taloon sopii parhaiten papuharkko. Eli tässä yksi ääni.
Voit myös kysyä perusteluja, mutta se tekee valinnasta hieman työläämpää. Papuharkon perusteluksi kävisi vaikka rakentamisen helppous, nopeus ja edullisuus (varmaan myös teknisesti erinomainen tuote).
voisi olla hyvä vaihtoehto. hinta ratkaisee sitten jos teetät talon urakalla, että mistä tuotteesta tulee edullisin. itse jätän pois laskuista siporexin, enkä perustele sen enempää koska se ei kiinnostanut. itse rakennan valuharkosta.
Joo toi papuharkko ja siihen päälle sitten eristys eps tai villa voisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Silloin ei tarvitsisi varmaankaan kovin paksua seinäharkkoa käyttää. Olin tälläista lukevinani joskus. Tietysti maanpainetta varten täytyy olla paksumpaa ja rautaa sekaan.
Mikäli olet rahamiehiä valitset yhden toimittajan tai muuten et halua säästää kustannuksissa.
Jos taas et niin kannativinta omaa työtä on juuri tavaranhankinta monista paikoista etsien ja siivoaminen.
Päivänselvää on että talosta tulisi tehdä mahdollisimman vähän energiaa kuluttava ja suunnitella se energiankulutus luokkaan A.
Kivitalo on silloin oikea valinta, mutta sitä tarvitsee eristää. Jotta rakenteet toimisivat kosteusteknisesti turvallisimmin tulisi eristys olla pääosaltaan ulkopinnassa ja rakenteen ulospäin harveneva.
Valettu runko betonista on yhtenäinen ja mahdollisimman ilmatiivis ja perustuksetkin voi tehdä samoilla materiaaleilla, kuin rungonkin.
Mikäli edelleenkin haluat edullisesti rakentaa tulee rakennusosia olla mahdollisimman vähän ja jos kulutuskin lämmitykseen tulee olla pieni, ei kylmäsiltoja saa olla sisä-, eikä ulkopuolella.
Elementtirakentamisen ongelmia ovat saumat ja muotoilun vaikeus.
joo varmasti hyvä vaihtoehto olisi se eristämättömästä valuharkosta tehty runko ja siihen päälle eriste. Mietityttää vaan sen eristeen esim eps kestävyys ulkopintana ja kaikki kiinnitykset jne. Oliskohan villa parempi ulkopinnassa ja kummalla saisi paremman u-arvon ja millaisilla paksuuksilla?
Lämpörappaus on varsin yleisesti käytetty eristys, sekä rappausmuoto, jolla saadaan toteutettua kylmäsillattomia ja halkeamattomia kivitalon seiniä.
Itse pidän Solupolystyreeniä parempana, mutta se on joteensakin makuasia. Solupolystyreeni on tukevampaa, eikä sen päälle tehtyä silikaatti rappausta ihan helpolla rikota, siihen tarvitaan jo työvälineitä.
Lämmöneristystä ei kannata aivan älyttömiä määriä seiniin laitella, koska niistä tulee järjettömän paksuja hyötyyn verrattuna, sekä rakennettavaksi tulisi lisää kalliita neliöitä ja seinä- ja kattopintaa muun muossa.
Passiivitalon rakentamisen kannattavuus on äkkiä laskettu ja kulutuksen rutistaminen 20 kiloWattitunnin alle on jo melkoisen vaativaa puuhaa. Joka monasti vaatii kalliita erikoisratkaisuja.
Järkevä kulutus omakotitalolle on n. 35-40 kWh lämmitettävälle neliölle vuodessa, jolloin rakentamisen kustannus vielä on mukavasti hanskassa.
15 kWh: ero kulutuksessa on 200 m2:n talossa on 3000 kWh, mikä on rahassa n. 300 € vuodessa. Tällä rahalla maksaa n. 6000 €:n vuotuisen lainan koron.
Seinärakenteen osuus energian kulutuksessa on ainoastaan n. 15 %, joten energia ja rakentamiskulujen säästöä saa monesta kohtaa paljon enemmän.
Eps ja kivivilla ovat eristyskyvyltään suurin piirtein samaa luokkaa ja eristyspaksuudella 250 mm päästään n. U-arvoon 0.13, mikä on aivan riittävä ilmatiiviissä betoniseinässä.
Suosittelen tutustumaan Eps-muottivaluharkkoihin, joissa samassa tulee eristys ja betonirunko yhdellä kertaa, alkavat näköjään yleistyä ripeään tahtiin, itselläkin on ollut kunniana toimia vastaavana mestarina parissa kohteessa.
Kivitalo johon eristevillaa mielen mukaan päälle. Nopea, terveellinen, helppo, varma, höyrysuluton ja myös täysin korjattavissa oleva rakenne.
Saa nykyään tehtailta 3 viikon toimitusajalla, kun on vaan kuvat valmiina (elementtikuvat)
Pystysaika puolituu näin myös hintakin. Ainakin teoriassa, kun elementti asennus on liian vaativaa viron pojille , ei heiltä saa alihintaista tarjousta. Niin kuin harkkotönöjen kohdalla vironpojat tekevät niitä nälissään nykyään lähes ilmaisesksi ja tietysti ilman mitään veroja.
tee puutalo. se on parempi kun kivitalo ja tulee edullisemmaksi.
Täällä useasti hehkutetaan höyrynsuluttoman rakenteen erinomaisuutta. Höyrynsulusta ei tutkitusti ole haittaa missään rakenteessa, ei puussa eikä kivessä. Mutta kepuleilla höyrynsuluttomilla rakenteilla on sitten paljonkin ongelmia. Vielä pahempi jos ilmasulussa alkaa olla vuotoja, koska Konvektio on kaikkein suurin kosteuden kuljettaja. Ilmavuoto on myös erittäin suuri energiahukka.
Kivitalo on puutaloa ilmatiiviimpi ja siksi parempi, lisäksi se antaa pieniä rakennusvirheitä helpommin anteeksi. Kivitalo oikein toteutettuna myöskään ole puutaloa lainkan kalliimpi, kyllä hintaerot kertyvät vasta sisustuksesta ja käytettävän tekniikan laajuudesta. Kannattaa huomioida, että puutalokin käytännössä tarvitsee aina kivimateriaalisen perustuksen.
Eniten lopulliseen hintaan tietysti vaikuttaa rakennettavien neliöiden määrä. Hinta harvemmin kuitenkaan on ainoa kriteeri kun asuntoa hankitaan, myös laadun huomioivia ihmisiä on olemassa.
Mikäli taas keskustellan talon arvon säilymisestä, on kivitalolla pienoinen etu siinä. Tietysti arvon säilymisessä pääosaa esittää sijainti.