Onko joku muu huomannut että ruotsalaisten logiikka, jopa lakimiestasolla, on puutteellista?
Eivät osaa ajatella loogisesti siis.
Ja ovat yleisesti ottaen "tyhmiä". (Ovat kylläkin kilttejä).
No ei tietenkään kaikki, mutta jos vertaa yleiseen suomalaiseen älyyn, niin silloin.
Usein kun selittää jotain vähänkin koukeroisempaa juttua, niin suomalainen heti hoksaa.
Ruotsalainen ei pysy ollenkaan kärryillä.
Eivät osaa ajatella loogisesti siis.
Ja ovat yleisesti ottaen "tyhmiä". (Ovat kylläkin kilttejä).
No ei tietenkään kaikki, mutta jos vertaa yleiseen suomalaiseen älyyn, niin silloin.
Usein kun selittää jotain vähänkin koukeroisempaa juttua, niin suomalainen heti hoksaa.
Ruotsalainen ei pysy ollenkaan kärryillä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun muutin tänne, niin minulla oli ihanteellinen kuva ruotsalaisesta rehellisyydestä. (Suomessa oppikoulussa oli ihannoiva opetus Ruotsista).
Sittemmin on se kuva murentunut.
(Tosin Suomessakin alkaa mennä samaan tyyliin).
Olen nykyisin tyytyväinen, kun ei tarvitse olla niin paljon tekemisissä ruotsalaisten kanssa.
En ymmärrä enää yhtään kaikkea kieroutta ja vilpistelyä ja rikoksia.
Oli jotenkin niin ihanteellinen kasvatus Suomen kouluissa aikoinaan.
Tuttu juttu. Suomessa koin itseni keskinkertaiseksi, melkein vajaaälyiseksi. Ruotsissa ryhmässä hoksaan hommat ensimmäisenä ja otan johdon. Joskus on pokassa pitämistä, kun korkeakoulutetut ruotsalaiset keskustelevat suomalaisella ala-astetasolla.
Yleissivistyskin on ruotsalaisilla onnettoman matala. Oman maan historian tietämys on ohut. Jopa sellaisilla tasoilla, joilla olettaisi tietämystä olevan.
Yksi julkisuuden pöhköjen sammakoista huvittavin oli esimerkiksi entisen pääministerin Göran Perssonin (S) väite, että ruotsinsuomalaisia olisi noin nelisenkymmentä tuhatta, eivätkä he siten tarvitsi minkäänlaisia palveluja yms. Tilastokeskushan on sittemmin selvittänyt ruotsinsuomalaisten määräksi 675 000 ja suomea puhuviksi puoli miljoonaa. Herääkin kysymys millainen sota olisi syttynyt, jos Suomessa pääministeri olisi sanonut suomenruotsalaisia olevan kymmenisen tuhatta... Olisi varmasti entinen pääministeri ennen kuin huomaisikaan.
Näin on tosiaan.
On hyvä keskustella tästä "herkästä" asiasta. Kun on täällä, niin rupeaa epäröimään kovan paineen alla.
(Paitsi että tällä palstalla olemme ruotsinsuomalaisia, ruosuilla on oma palsta)
Mutta mitä tehdä?
Tuntuu tosi turhauttavalta keskustella typerien ruotsalaisten kanssa, kun he eivät ymmärrä alkeellisintakaan älyllistä logiikkaa. Siinä ajattelee, että "häippäsenpä Suomeen" mutta eihän se ole niin helppoa.
Odotan lisää palautetta. Ottakaa kantaa, kertokaa neuvoja yms.
Olen itse tapellut vaikka minkä verran näitten tyhmien ruotsalaisten kanssa, veto alkaa olla lopussa.
Täysin uskomatonta!
On meneillään oikeusjuttu. Olen lähettänyt kirjalliset todisteet ja niistä käy suoraan selville asiat.
Kuitenkin Pääjuristi eräässä suuressa valtiollisessa laitoksessa väittää sittenkin täysin päinvastaista. Vaikka on paperit nenän edessä.
Eikö edes Pääjuristi ole lukutaitoinen?
Eikun taas uudelleen todistelemaan. Pyydän itse Pääjuristia esittämään todisteet väitteelleen...
Ongelma on vain se, että vaikka minkä verran nämä kihot olisivat väärässä, niin heitä silti uskotaan.
Ja sitten kerrotaan, miten tässä valtiossa aina kuullaan toista osapuolta.
Eli pitää lähettää lisää todistusaineistoa. Onneksi olen säästänyt kaiken.
Mutta minkä verran menee aikaa!
Ruotsalaiset, enimmäkseen ovat teeskentelijöitä, jotka eivät osaa ottaa mitään asiaa kunnolla. Puvat paljon ulkomaalaisten integroinnista yhteiskuntaan, mutta harva ja valittu ulkomaalainen on saanut koskaan esim. kutsun ruotsaliseen perheeseen päivälliselle.
Minua yritti eräs kolleega kusettaa, kun kutsui itsensä meille muutaman kerran ilmaiselle aterialle. varsinkin kun vielä tiesi, että viinikellarini oli aika hyvin varustettu, kuteen muukin juomapuoli. Kerran sitten nätisti huomautin asiasta, sen jälkeen ei ole näkynyt. Juuri ja juuri tervehtii, kun tulee vastaan. (emme enää työskentele samassa yrityksessä).
Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. On tosin joitakin hyviä ja mielen ahtaudesta vapautuneita henkilöitä, mutta valitettavasti hyvin harvassa. Hauskoje ruotsalaisten raja tuntuu alkavan Gävlen pohjoipuolelta. Pohjoisessa ei niin niuhoteta. Eikä tämä tule tästä mikikään muuttumaan.
Totta. Pohjois-Ruotsissa on ihan fiksuja ja normaaleja ihmisiä.
Sitten pätee se, että ruotsalainen ei ota ensimmäistä askelta sovintoon. (ei täällä etelä puolella ainakaan).
Aina pitäisi olla suomalaisen se, joka tekee aloitteen.
Ei ole tullut minullekaan kutsuja ruotsalaisten koteihin.
Toinen asia on sanan ja lupausten pitäminen.
Hämmästyn jos joku pitää sanansa.
Totta. Pohjois-Ruotsissa on ihan fiksuja ja normaaleja ihmisiä.
Sitten pätee se, että ruotsalainen ei ota ensimmäistä askelta sovintoon. (ei täällä etelä puolella ainakaan).
Aina pitäisi olla suomalaisen se, joka tekee aloitteen.
Ei ole tullut minullekaan kutsuja ruotsalaisten koteihin.
Toinen asia on sanan ja lupausten pitäminen.
Hämmästyn jos joku pitää sanansa.
No, yksi hyvä puoli tässä on, että näillä surkeilla ruotsalaisilla on niin mahtavat naapurit!
Älykkäät, auttavaiset, fiksut, hyvin koulutetut, hyvin käyttäytyvät, mutta silti vaatimattomat suomalaisethan voivat aina tulla apuun, kun nämä avuttomat ruotsalaiset putoavat kärryiltä.
Aivan! Jos katsoo Ruotsin tiedemaailmaa, niin sitä "hallitsevat" Suomesta muuttaneet. Samoin taitaa olla yritystenkin innovaatioiden laita. Suomalaiset ovat kehittäneet ja valmistaneet teknologian. Tosin ruotsalainen kyllä myy ja kerää kolikot omaan pussiin. Joten kuka tässä on tyhmä?
Vastahan oli isot otsikot kuinka Suomen tieteen taso on Pohjoismaiden heikointa. Ovatko sitten kaikki pätevimmät suomalaiset tiedemiehet muuttaneet leveämmän leivän perään?
Täysin erilainen ajattelutapa.
Täällä vain pitää yrittää pärjätä.
mutta ihmisenä samanlaisia. Ei mielestäni voi yleistää että juuri ruotsalaiset ovat tuollaisia. Olen tavannut ja oppinut tuntemaan ihmisiä eri kansallisuuksista, ja ei se ole Ruotsalaisuudesta kiinni miten ymmärtää asiat.
Suomalaiset ovat mielestäni yhtä lailla "ymmällä" riippuen tietenkin tilanteesta.
On tullut oltua yli 30 vuotta täällä ja alkaa olla jo faktat tiedossa.
Kyllä se vain on kiinni just siitä "ruotsalaisuudesta". Joukossa on tietysti valioyksilöitä, mutta se ei muuta asiaa.
Koulutus ja kasvatus ja entiset asenteet.
Ruotsalaisten logiikka ei pelaa, on yleisesti ottaen erilainen. Tavan suomalainen hoksaa asiat paljon helpommin.
Mutta on tietysti aina näitä puolustajia, sama se. mutta ei se muuta tilannetta.
Olen sitä mieltä että se mitä tahdot tuoda esille on sitä Suomalaisen selkärankaan naputettua vastuuntuntoa ja "kaveria ei jätetä" tunnelmia juuri sodasta johtuen. Se ero on kylläkin meillä että vastuuntunto ja organisointi ei ole yhtä tehokasta ruotsalaisilla kuin suomalaisilla. Kuulun siihen ikäluokkaan että isäni oli sodassa ja sodan jälkeen jälleenrakentamassa Suomea. Perhe jäi toiselle sijalle., eli me lapset ollaan tavallaan oltu ilman isää, vaikkakin isä on ollut(aina töissä että saatiin leipää). Velvollisuudet ennenkaikkea. Lapset saivat nuoresta tehdä töitä yhdessä aikuisten kanssa. Jopa koulusta oltiin pois kun oli työpäiviä kotona, viljanleikkuu ja perunanpoiminta-aikana. Oltiin talkootöissä muutamat kylän talot yhdessä ja autettiin toinen toistamme.
En usko että ruotsalainen koskaan ymmärtää tilannettamme ja sitä että se on tehnyt meistä valppaita ja osaavia työntekijöitä. Ruotsalaiset taas ovat harjaantuneewt tuohon neuvotteluun eri asioista. Joskus tuntuu siltä että työt tulee tehtyä kunhan vain tarpeeksi aikaa keskustelee. En kuitenkaan tarkoita sitä että kaikki ovat sellaisia.
Alkaa olemaan jo niin paljon eri kansallisuuksia ruotsissa, jotka me suomalaiset luullaan ruotsalaisiksi, jos ei ulkonäkö ihan selvästi poikkea skandinaavisesta, että se jota kuvittelin ruotsalaiseksi olikin unkarilainen tai brasilialainen. Sain kurssikaveriksi nuorenmiehen joka oli harjoitellut puhumaan ja käyttämään ruotsinkieltä aivan kuin ruotsalainen ja oli vielä harmaatukkainen nuorimies(entisen vallankaappauksessa valtansa menettäneen poika).
Kyllä oli vilkas ajattelu, täytyy sanoa. En pärjännyt, vaikkakin olen aika hyvä ja nopea ymmärämään missä mennään. Olen siksi sitä mieltä että ahdinko opettaa valppauden taidon joka taas auttaa henkiinjäämistä ja selviytymistä eri ahdingoista.
Olen myös kuullut sanottavan että suomalaisissa on eroa riippuen siitä mistä päin Suomea ovat lähtöisin. Mitkä kokemmukset sinulla on?