Remontoin olohuonetta ja otin gyprocin pois lisäeristääkseen, mutta huomasin ettei seinässä ollutkaan muovia siis höyrynsulkumuovia. Oli runko ja tuulensuojalevy, onko kokemuksia tästä teillä, meinaan kuitenkin muovin siihen panna?
tarviiko hörysulkua ollenkaan?
kalle,,
5825
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
virallisesti:
-jos eriste hygroskooppisesti sopivaa, tarvii vain ilmansulun (selluvilla, puru ja mitä lie pellavia)
-jos tavan villa niin periaatteessa pitäisi olla h-sulku
Toisaalta jos sisäpinta on tiiviisti pinnoitettu siten että ulkopinta on selvästi "harvempi", rakenne saattaa toimia ihan ok niinkin.
Nyrkkisääntö: sisäpinnan pitäisi olla viisi kertaa tiiviimpi kuin ulkopinnan.
Niin, periaatteessa muovi kuuluu ulkoseinään, sisäverhouslevyn taakse. Jos muovia ei ole, ongelmia voi syntyä talven/kevään aikana, kun lämpötilaerot ovat suuret sisä- ja ulkoilman välillä. Tällöin sisäilman kosteus pääsee vapaasti eristetilaan ja ilman kylmetessä rakenteen ulkopintaa lähestyttäessä tämä kosteus tiivistyy höyrystä nestemäiseksi vedeksi ja kastelee eristetilan. Siitä syystä suosittelen muovia. Toisaalta riittävän paksu lateksikerros ajanee saman asian. Mutta ei muovista ainakaan mitään haittaa ole, kunhan se on rakenteen sisin osa ja rakenne harvenee ulospäin mentäessä.
Kiitos asiallisista ja tietävistä vastauksista. Kysyisin mielipidettänne siitä, miten jos on lto-ilmastointi, joka tietysti on alipaineinen? Tuleeko tällöin villatilavaipan läpi imuilmaa?
Koneellisessa ilmanvaihdossa huoneisto on käytännössä aina hieman alipaineinen, varsinkin silloin kun ainoastaan poistoilma on hoidettu koneella. Tämän vuoksi asunnon höyrynsulun olisi oltava periaatteessa täysin tiivis vaippa ja korvausilmaa pitää johtaa riittävästi sitä varten tehtyjä reittejä pitkin, ei siis vuotavista nurkista tai höyrynsulun läpivienneistä kuten usein on. Korvausilma ei siis saisi tulla rakenteiden läpi, koska se ilma ei ole puhdasta, vaan sisältää erilaisia rakenteista irtoavia epäpuhtauksia. Tämä on kuitenkin usein täysin mahdoton ajatus varsinkin vanhoissa taloissa, joissa höyrynsulku on alkujaankin ollut vuotava. Sinulla on kuitenkin ilmeisesti myös tuloilmakone, jolloin suodattimet riitävän usein putsaamalla saadaan raikasta korvausilmaa sisään riittävästi, eikä ilmaa myöskään pitäisi juuri virrata rakenteiden läpi. Tähän tosin vaikuttaa tietysti ilmanvaihdon tasapaino, eli muista välillä mittauttaa virtaukset ja säädättää venttiilit. Esim. nuohoojat hoitavat tämän asian.
> Kysyisin mielipidettänne siitä, miten jos on lto-ilmastointi, joka tietysti on alipaineinen?
Ei ole aina alipaineinen. Jos talossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, niin tyypillisestihän tuloilmavirta on jotain luokkaa 50 l/s (normaalilla käyttöteholla) ja poistoilmavirta huimat 10 % suurempi eli 55 l/s, joten taloa "alipaineistetaan" 5 l/s ilmavirralla.
...ja sitten kun tiedetään, että uudehkojen talojen ilmavuotoluku on luokkaa 4 ts. taloon vuotaa 4x sen tilavuutta vastaava ilmamäärä, kun talossa ylläpidetään 50 Pa alipainetta. 360 m³ talossa tämä vuotoilmavirta olisi siis 50 Pa alipaineella 400 l/s, minkä perusteella voidaan arvioida, että 5 l/s ilmavirralla saisi samassa talossa aikaiseksi huikean 1,2 Pa alipaineen.
...mikä on ei mitään verrattuna siihen, että sisä- ja ulkoilman lämpötilaerosta johtuva "savupiippuvaikutus" luo kovilla pakkasilla jopa 2 Pa/m paine-eron eli 2 krs talossa voi olla 1 krs lattian tasossa 6 Pa alipaine ulkoilmaan verrattuna ja 2 krs katossa 4 Pa ylipaine - vaikka talo on *keskimäärin* 1 Pa alipaineinen.
...puhumattakaan siitä, että tuuli voi helposti luoda 10 Pa paine-eroja eli voittaa/kääntää paikallisesti & hetkellisesti kaikki koneellisen ilmanvaihdon ja/tai savupiippuvaikutuksen luomat paine-erot ja virtaussuunnat.
Ainoastaan pelkällä koneellisella poistolla varustetussa talossa on jotain toivoa saada myös yläpohja pidettyä alipaineisena .... jos talo on suht. tiivis, mitä vanhemmat = pelkällä kon. poistolla varustetut, puurakenteiset pien- ja rivitalot eivät yleensä ole.
> Tuleeko tällöin villatilavaipan läpi imuilmaa?
Tulee mistä tulee; pistorasioista (villojen läpi/sähköputkitusten kautta), seinän ja lattian liittymistä (...eli mahdollisesti maaperästä/ryömintätilasta lattian alla), lattian ja yläpohjan läpivienneistä ... ihan riippuen siitä, missä & kuin paljon on tiivistyksissä fuskattu.