en tiedä miksi kirjoitan tänne. en todellakaan. olen aina ajatellut tämän hieman säälittäväksi. anteeksi jos loukkasin. mutta järjellä ajateltuna, elämän ohjeiden löytäminen keskustelupalstoilta on yhtä todennäköistä kuin lottovoitto. mutta ei se mitään. lottosinhan myös. tosin en voita.
olen ajoittain epävarma. olen epävarma opintojeni suhteen. olen epävarma ihmissuhteideni suhteen. mutta vain ajoittain. ajoittain istun koneella ja mietin minkä ihmeen takia kirjoitan keskustelupalstalle.
asiaan: minut jätettiin. enkä pitänyt sitä huonona asiana. loukkaannuin, mutta en särkenyt sydäntäni. kokosin itseni päivässä ja ajattelin, että tästä mennään vielä eteenpäin. mutta näen häntä päivittäin. ja haluan, että hän haluaa minut takaisin. vaikka en halua takaisin. itsekästä ehkä. miksen voisi vain unohtaa?
syy mikä saa minut kirjoittamaan tänne on seuraava: olen viime aikoina menettänyt uskoni ihmeisiin. rakkaus on ihme. enkä enää usko siihen. enkä halua olla näin kyyninen. mutta miten saan menetetyn uskoni takaisin? haluan nähdä vanhan pariskunnan, joka on aidosti yhä onnellinen yhdessä. jos olet tällaisen pariskunnan toinen puoli, kerro. haluan myös kokea sen itse. haluan tavata miehen, joka vie minulta jalat alta viidenkymmenen vuoden jälkeenkin. mutta en tapaa. koska en enää usko siihen.
tämä ei ole satua. miestä ei ole. en voita lotossa. sen voi hyväksyä, mutta miten saan silloin elämästä mielenkiintoisempaa? haluan olla suomen paras tulevassa ammatissani. haluan olla hyvä ystävä. haluan harrastuksia, joihin minulla ei ole nyt varaa. haluan tämän kaiken kompensoimaan sitä, että elämä ilman rakkautta tuntuu tyhjältä.
olen ajoittain epävarma. olen epävarma opintojeni suhteen. olen epävarma ihmissuhteideni suhteen. mutta vain ajoittain. ajoittain istun koneella ja mietin minkä ihmeen takia kirjoitan keskustelupalstalle.
asiaan: minut jätettiin. enkä pitänyt sitä huonona asiana. loukkaannuin, mutta en särkenyt sydäntäni. kokosin itseni päivässä ja ajattelin, että tästä mennään vielä eteenpäin. mutta näen häntä päivittäin. ja haluan, että hän haluaa minut takaisin. vaikka en halua takaisin. itsekästä ehkä. miksen voisi vain unohtaa?
syy mikä saa minut kirjoittamaan tänne on seuraava: olen viime aikoina menettänyt uskoni ihmeisiin. rakkaus on ihme. enkä enää usko siihen. enkä halua olla näin kyyninen. mutta miten saan menetetyn uskoni takaisin? haluan nähdä vanhan pariskunnan, joka on aidosti yhä onnellinen yhdessä. jos olet tällaisen pariskunnan toinen puoli, kerro. haluan myös kokea sen itse. haluan tavata miehen, joka vie minulta jalat alta viidenkymmenen vuoden jälkeenkin. mutta en tapaa. koska en enää usko siihen.
tämä ei ole satua. miestä ei ole. en voita lotossa. sen voi hyväksyä, mutta miten saan silloin elämästä mielenkiintoisempaa? haluan olla suomen paras tulevassa ammatissani. haluan olla hyvä ystävä. haluan harrastuksia, joihin minulla ei ole nyt varaa. haluan tämän kaiken kompensoimaan sitä, että elämä ilman rakkautta tuntuu tyhjältä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pahoittelen mutta "vie jalat alta" ei liity rakkauteen vaan rakastumiseen ja usein himonsekaiseen ihastumiseen.
Rakkaus jota löydät noilta vanhoilta aviopareilta on kiintymystä sekä ennen kaikkea tahdon asia.
Löydät rakkauden kun ymmärrät että sen ihmeen syntymiseen tarvitaan uskoa ja tahtoa sekä tietoisia tekoja siihen ihmeeseen molemmilta osapuolilta.
Se ei synny automaattisesti. Ehkä se tekee asiasta vähemmän "ihmeen" tai vähemmän mystistä mutta rakkaus on sellaista.
"että elämä ilman rakkautta tuntuu tyhjältä. "
Voin kertoa omasta kokemuksesta että siihen tottuu.
Sitä uskoo kyllä rakkauteen muttei vaan enää omalla kohdalla.