En viitsi tuohon juupas eipäs keskusteluun osallistua, mikä täällä on jo poijuhaoista ja vakuutuksista (enkä kieltämättä jaksanut tuota jauhantaa lukeakaan).
Hakusin kuitenkin tuoda esille asian, että vaikka on olevinaan huolellinen niin varusteet voi pettää. Tuo puhetta herättänyt Vene-lehden jutussa ollut poijuhakahan oli selkeästi ruosteisen näköinen.
Itselläni tuli vastaan mielenkiintoinen tapaus tuossa alkukesästä. Vene (n .10 metrinen) oli ollut peräpoijussa kiinni ja oli jopa tuullut sieltä suunnasta. Seuraavaksi lähdin oppilaiden kanssa vesille ja poijuköyden irroittaja oli hieman hämmästynyt, että mitä hän teki väärin, kun näin tapahtui.
Tässä kuva mitä oikeasti tapahtui. Kyseessä on ihan suht tuore poijuhaka. Tällaisten varassako te pidätte veneitänne? Kannaatta oikeasti miettiä mihin luottaa. Tämä onneksi irtosi liikoksistaan silloin, kun se ei ollut varsinaisesti käytössä.
www.it-apu.fi/poijuhaka.jpg
Hakusin kuitenkin tuoda esille asian, että vaikka on olevinaan huolellinen niin varusteet voi pettää. Tuo puhetta herättänyt Vene-lehden jutussa ollut poijuhakahan oli selkeästi ruosteisen näköinen.
Itselläni tuli vastaan mielenkiintoinen tapaus tuossa alkukesästä. Vene (n .10 metrinen) oli ollut peräpoijussa kiinni ja oli jopa tuullut sieltä suunnasta. Seuraavaksi lähdin oppilaiden kanssa vesille ja poijuköyden irroittaja oli hieman hämmästynyt, että mitä hän teki väärin, kun näin tapahtui.
Tässä kuva mitä oikeasti tapahtui. Kyseessä on ihan suht tuore poijuhaka. Tällaisten varassako te pidätte veneitänne? Kannaatta oikeasti miettiä mihin luottaa. Tämä onneksi irtosi liikoksistaan silloin, kun se ei ollut varsinaisesti käytössä.
www.it-apu.fi/poijuhaka.jpg
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyllä kaikkien tuollaisten välineiden käyttäjien pitäisi itse myös arvioida mitä mikin väline kestää ja ellei tähän pysty niin sitten jollain muulla henkilöllä arvioitettava välineiden kestävyys ja kuhunkin käyttöön sopivuus.
Myyjien ja kauppiaiden puheisiin ei ole luottamista useinkaan.
Hyvänä esimerkkinä on monien suurienkin veneiden kiinnitys narut joina joskus näkee käytettävän 8mm ja jopa 6mm narujakin joita vähänkään kokeneempi ja lujuuslaskentaan perehtynyt ei voi kuin ihmetellä ja usein ne jo pienehkössä tuulessa katkeaakin.
Onneksi meillä ei tuollaista poijuhakaa ole koskaan käytetty. Veneen mukana tuollainen tuli, mutta sen jälkeen se on päätynyt johonkin varaston perälle.
Tuota venettä missä haka hajosi olin vain tilapäisesti kipparoimassa.
Kai köysi oli kuitenkin oikein kiinnitetty tuohon poijuhakaan? Eli siis köysi sidottu suoraan siihen koukkuun eikä sen poijuhaan varren kahvaan. Varren ei ole tarkoituskaan kestää kummoista vetoa. Väärin viritettyjä poijuhakoja näkee valitettavan usein.
maallikon (veneilijän) on vaikea arvioida hitsaussaumojen kestävyttä, kun ei se onnistu aina ammattilaisiltakaan. Ostajan pitää voida luottaa valmistajan tai myyjän sanaan. Mikään ei tietenkään estä tekemästä omia arvioita, jos siihen kykenee.
Narut ja kiinnitysköydet on erotettava toisistaan ja niiden kestävyyden tunteminen kuuluu kyllä jo veneilijän perustietämyksen piiriin.
tuon kuvan perusteella heräsi kysymys, mihin sitä koukkuosassa olevaa tuplasilmukkaa on tarkoitus käyttää. Pikaisella pohtimisella päädyin siihen, että kiinnitysköysi solmitaan siihen lenkkiin ja viedään vaan haan toisen pään silmukan läpi. silloin ei veto kohdistu hitsaussaumaan. tosin tuon koukku vaikutti melko lyhyeltä kestääkseen erisuuntaisia rasituksia - jousitappihan on vain varmistamassa, että haka ei pääse luiskahtamaan pois kiinnityslenkistä köyden mahdollisesti löystyessä
poijuhaan toiminnan oikein, mutta mihin mielestäsi rasitus kohdistuu, jos ei hitsaussaumaan.
Jos köysi on oikein kiinni koukussa ja koukku poijussa, ymmärtää jo edellisestä lauseesta, mihin rasitus kohdistuu. Silti tuossa hakatyypissä se varsi on välttämätön, mutta vain varmistamaan koukun pysyminen poijussa. Sitä kun tuo koukku ei oikein muotonsa puolesta tee.
Tämä poijuhakatyyppi on suorastaan valitettavan yleinen. Se valtaa paljon tilaa poijulenkistä, johon usein on muitakin kiinnittyjiä. Lisäksi se leveytensä takia helposti jää poijulenkin reunaan poikittain ja väännöksiin, kuten Vene-lehdessäkin mainittiin. Ja kuten jo parista esimerkistä olemme nähneet, se ei olekaan ollenkaan niin tukeva kuin miltä näyttää reilusta ainespaksuudesta huolimatta.
1 kuutiosenttimetri kestää suoraa vetoa 1 tonnin, mutta kun se veto tulee vinosti ja jos se on vielä huonosti hitsattu, kuten kuvassa, sen saa käsivoimin rikki. Jotkut haluavat haaskata rahojaan roskaan, jos se on vielä hienon ja teknisen näköinen laite. Vuosikymmenten ajan olen käyttänyt ihan yksinkertaista ja halpaa poijuhakaa, jossa ei ole liikkuvia osia , http://kuvablogi.com/nayta/2362128/ , siihen tarvitaan n. 1,2m , 12mm:n happosta tankoa, jos on papua, sen voi vääntää kylmänäkin, mutta jos kaasupilleillä lämmittää, niin ei tarvita sitäkään. Eikä irtoa poijusta, vaikka ei käyttäisi veneen kiinnityksessä vakuutusyhtiön ohjetta, jonka mukaan venee köydet on laitettava niin tuikkaan, että poiju uppoaa puoliksi veden alle.
Teinpähän minäkin edellisen kaltaisia poijuhakoja aikoinaan.
Justiin samalla tavalla kuin kuvassa on 12mm vedetystä akselista.
Työpaikassani testataan taljoja joissa käytetään painoa jota nostetaan taljalla, tällä "puntilla" kokeilin tekemääni hakaa.
Ensin laitoin 1000 kg koukkuun ja aloin nostamaan nosturilla ko painoa jolloin koukku alkoi suoristumaan, vähensin 500 kiloon ja sen tällaisella haalla sai lattialta nousemaan.
En suosittelisi tällaistakaan hakaa isomman veneen kiinnitykseen.
Itse vahvistin koukun alaosaa hitsaamalla toisen koukun edellämainitun alapuolelle, jolloin koukku vahvistui niin, että ei enää oikene näillä painoilla.
jäi ilmoittamatta, että tällä kuvatulla poijuhaalla pidätellään 2 tn venettä. Noihin nostokokeisiin sen verran, että tuulella aallokon voimalla ei tule koskaan 1000kg vetoa poijuhakaan, vaikka vene painaisi 15 tn.
Ensiksikin "happoteräksiä" on monenlaisia. Myötölujuus voi helposti olla jopa 5-kertainen suurlujuusteräksellä verrattuna perus "happoteräkseen". Tämähän on testattu mm. karbiinihaoilla, joissa paksumpi "halpis" oli paljon heikompi kuin merkkituote: http://www.vesille.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=74&Itemid=95
Aivan varmasti 15 tn vene aiheuttaa reippaassa tuulessa paljon suuremman kuin 1000 kg vedon, jos poiju sen kestää ja joustovaraa ei liiemmin ole. Tiesitkö, että tuon kokoiselle veneelle on helposti muutaman tonnin poijupaino ja silti poiju voi siirtyä?
syytä poijun siirtymiseen, esim liian lyhyt matka painosta veneeseen, sileä pohja. Paljonko esim 100 hv moottorilla on paalunveto kykyä, ei paljoakaan enempää, kuin 1 tn, tuuli tuskin pystyy samaan. Tietysti voi joskus tuulla 30m/sek, mutta jos poiju siirtyy, se voi johtua em tekijöistä. Mulla tuli joskus 15 tn paatin keula päin laituria, eikä silti 12mm poijuhaka oiennut. Poijun paino ei ollut vielä silloin uponnut mutaan.
100 hv koneella ei tyypillisesti saa edes 1 tn vetoa eikä myöskään tasainen tuuli sitä aiheuta. Sivutuuli aiheuttaa "vipuvaikutuksen" eli veto köydessä on moninkertainen sivuvoimaan nähden.
Aallot aiheuttavat äkkinäisiä kuormahuippuja, jotka voivat olla moninkertaisia keskimääräiseen vetoon nähden. Näiden suuruus riippuu paljon myös joustosta. Jos poiju on optimaalinen, sen uppoaminen laimentaa kuormat. Usein vain tilanne on niin, että pahassa kelissä poiju on jo valmiiksi syvällä veden alla.
Hyvälaatuisen 12 mm haan kestävyys on jopa 4 tn: http://www.wichard.com/documents/stainlessSteel.pdf
Minä en ainakaan uskaltaisi 0,5 tn kestävillä haoilla kiinnittää edes 3 tn venettä. Vertailun vuoksi jo 8 mm ankkuriköysi kestää yli tonnin ja 15 tn veneeseen suositellaan 20 mm köyttä, joka kestää 8 tn.
Happoteräs ei ruostu!
Myös AISI316 kärsii korroosiosta. Se on varsinkin suolaisemmilla merillä liikkuvissa veneissä. Stressikorroosion takia jopa happoteräksiset rustit voivat katketa. Olen itse nähnyt monia esimerkkejä.
Tietoa on helppo löytää netistä, jos asia ei ole ennestään tuttu.
Ruostumattomalla teräksellä tarkoitetaan teräslajeja, joilla on erittäin hyvä korroosionkestävyys tavalliseen niukkaseosteiseen teräkseen verrattuna.
Hyvä korroosionkestävyys perustuu ensisijaisesti siihen, että teräkseen lisätään vähintään 11 % kromia. Useimmissa tavallisesti käytettävissä ruostumattomissa teräksissä kromipitoisuus on noin 18 %. Muita merkittäviä seosmetalleja ovat nikkeli ja molybdeeni, jota käytetään niiden erinomaisen korroosionkestävyyden vuoksi. Ruostumattoman teräksen tärkein ominaisuus ja syy sen laajalle käytölle on sen luonnollinen korroosionkestävyys. Nimestään huolimatta ruostumaton teräs voi syöpyä läikikkääksi, jos sitä käytetään väärin.
Ruostuuko täällä Itämeren aalloilla?
pitää olla, kun etsii materiaaleja, jotka tulevat olemaan jatkuvasti meressä, ei passaa laittaa mitävain happoselta näyttävää metallia kosketuksiin todennetun haponkestävän kanssa. Laitoin kerran pohjasihdin hk-ruuveilla kiinni puuveneen pohjaan, syksyllä sihtiin oli syöpynyt koloja. Syy oli se, että ruuvit oli happosia, mutta sihti oli ruostumaton. Jos hakee materiaaleja romukauppiaalta, voi materiaali olla mitävain. Romukauppiaan happoselta näyttävät materiaalit tulevat toimeen keskenään vedenpinnan yläpuolella, syöpyminen tapahtuu galvaanisesti ainakin merivedessä. Kannattaa tehdä hankinnat metallipajan hyllystä, jolloin tunnistevärit ovat tallella, vihreä=haponk, keltainen=ruostumaton, voi olla sininenkin, värit riippuvat kromin ja nikkelin ym. prosenteista.
Mitenkä käytännössä ilmenee "vipuvaikutus" poijuun, mielestäni se on pelkkää vetoa. Jos veneen keula on laiturissa, silloin veto kohdistuu sivutuulessa myös keulaköysiin ja laituriin.
Pelkkään poijuun kiinnittymällä ei mitään vipuvaikutusta synny, mutta ei kai kukaan silloin poijuhakaa käytäkään.
Kiinnityttäessä sekä keulasta, että perästä sivuttainen voima aiheuttaa poijuköyteen (ja keulaköyteen) suuremman voiman kuin sivuttaisvoima. Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten paljon vene liikkuu sivuttain. Oletkos koskaan huomannut, että veneen saa lähemmäksi laituria helpommin vetämällä köydestä sivulle?
olla saivartelija. Jos vene on kahden pisteen välissä tiukasti, niin se ei sen lähemmäs tule vaikka itkisit. Jos se tulee, niin köydet eivät ole olleet tiukassa.
Eihän ollut kyse siitä, tuleeko vene lähemmäs laituria. Vaikka miten pingotat köysiä, vene liikkuu sivusuunnassa pienelläkin voimalla ja vastaavasti veto kiinnitysköysissä lisääntyy moninkertaisesti. Sitä se vipuvoima on.
voi vain poliitikko ymmärtää toisin: "Oletkos koskaan huomannut, että veneen saa lähemmäksi laituria helpommin vetämällä köydestä sivulle? "
Kuvan koukku on mielestäni jäänyt hitsarilta kokonaan hitsaamatta. Näyttäs silloitetulta hitsausta varten. N. 30 vuoden hitsauskokemuksella tuommonen koukku pitäs saada hitsattuu pitemmältä matkalta ja tuo pyöröteräs molemmin puolin kiinni putkeen. Koukun mallia pitäs muuttaa sen verran, että hitsattavassa kohassa olis suoraa pätkää n. 30 mm ja sit se pätkä hitsata molemmin puolin putkeen nin jo vain on hyvä. Tuommonen sentin pätkä hitsiä tuolla tyylillä ei kestä minkäänlaista vääntelyä. Monesti hitsin lopetuskohtaan jää kutistumisonkalo hitsausvirheeksi, mikä on samalla halkeaman alku.
Jokin tuon koukun käytössä on mennyt pieleen, kun ei tuo hitsi joudu kantamaan yhtään vedon aiheuttamaa kuormitusta. Köysi on kiinni tuplasilmukassa ja poijun silmukan vaste on saman osan koukussa.
Tuota poijuhakaa on joku tietämätön käyttänyt siten, että veneen köysi on ollut kiinni toisen pään silmukassa ja kuorma tosiaan ollut heftin varassa, voi voi.