Hyman Minskyn malli selittää, miten yksityinen velka aiheuttaa säännöllisesti talousromahduksen.
Taloustieteilijät eivät tunnu ymmärtävän miten raha muodostuu. Pankit luovat rahan velan avulla.
Esimerkiksi menet kauppaan ja ostat luotolla tuhannella eurolla tavaraa.Samanaikaisesti kauppiaan tilille kilahtaa vastaava summa ja pankin tilille illmestyy tuhannen velka. Pankki luo kauppiaan tille rahaa ja tekee itselleen vastaavan summan.Velkarahan luonti edeltää aina valtioiden painaman rahan lisäystä taloudessa.Pankit vastaavat lisärahan synnystä eivätkä valtiot !!!!
Ekonomisteilla on lapselliset selitykset, että markkinoilla toimijat tietäisivät, mikä on hyöykkeen arvo tulevaisuudessa ja että markkinat ohjaisivat tasapainotilaan.Todellisuudessa spekulointi ja ponzi ilmiö luo hintakuplia kaikkialle missä vaihtoa tapahtuu.
Kun jokin markkina alkaa tuotaa voittoa, hinnat alkavat nousta ja enemmän sijoittajia ryntää hyötymään noususta. Nousu kiihtyy Suurempia voittoja saadaan velkarahalla . Velka tuottaa pankeille hyvin. Hintakupla kasvaa vaudilla, kun voitoilla ei tunnu olevan rajaa ja velkaa riittää. Näin kävi 90- luvun lamassa ja tulee käymään jatkossakin jollei kokonaisuutta kyetä näkemään.
Taloustieteilijät eivät tunnu ymmärtävän miten raha muodostuu. Pankit luovat rahan velan avulla.
Esimerkiksi menet kauppaan ja ostat luotolla tuhannella eurolla tavaraa.Samanaikaisesti kauppiaan tilille kilahtaa vastaava summa ja pankin tilille illmestyy tuhannen velka. Pankki luo kauppiaan tille rahaa ja tekee itselleen vastaavan summan.Velkarahan luonti edeltää aina valtioiden painaman rahan lisäystä taloudessa.Pankit vastaavat lisärahan synnystä eivätkä valtiot !!!!
Ekonomisteilla on lapselliset selitykset, että markkinoilla toimijat tietäisivät, mikä on hyöykkeen arvo tulevaisuudessa ja että markkinat ohjaisivat tasapainotilaan.Todellisuudessa spekulointi ja ponzi ilmiö luo hintakuplia kaikkialle missä vaihtoa tapahtuu.
Kun jokin markkina alkaa tuotaa voittoa, hinnat alkavat nousta ja enemmän sijoittajia ryntää hyötymään noususta. Nousu kiihtyy Suurempia voittoja saadaan velkarahalla . Velka tuottaa pankeille hyvin. Hintakupla kasvaa vaudilla, kun voitoilla ei tunnu olevan rajaa ja velkaa riittää. Näin kävi 90- luvun lamassa ja tulee käymään jatkossakin jollei kokonaisuutta kyetä näkemään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kerrot kuitenkin puolitotuuksia.
Ensinnäkin, Minskyn malli kuvaa kokonaisia kansantalouksia eli makrokansantaloustiedettä ja koko markkinatalouden toimintaa. Minksyn näkemyksen mukaan markkinataloudessa heilahdellaan jatkuvasti liiallisen varovaisuuden ja liiallisen varomattomuuden välillä. Tämä on tietysti aivan totta. Ongelma on että elämme markkinataloudessa ja ellemme siirry johonkin toiseen kansantaloudelliseen malliin, esimerkiksi sosialismiin, niin tämä on tosi asia mikä pitää hyväksyä. Minskyn malli on siis pikemminkin toteamus kuin jokin rommausvaroitus. Myöskään malli EI ota kantaa mikrokansantaloudellisiin kysymyksiin kuten yksittäisten talouksien lainanottoon. Sen sijaan malli on osuva kun tutkitaan laajemmalla tasolla esimerkiksi kasinotaloutta jossa pelataan suuressa mittakaavassa osakekurssien jatkuvan nousun kanssa.
Toiseksi, Minskyn malli on akateemisesti tarkasteltuna varsin kyseenalainen sillä se ei perustu mihinkään laskelmiin vaan on pikemminkin toteava. Siis samaa luokka Uusiksen visioiden kanssa.
Asuntolainoitus Suomessa perustuu logiikkaan jossa pankille annetaan reaalivakuuksia (yleensä asunto ja mahdollisesti takaajia). Näiden reaalivakuuksien arvoilla ei spekuloida vaan pikemminkin arvotetaan vakuus selkeästi alakanttiin (asunnon arvo lainan vakuutenahan on yleensä noin 60-70%). Näin vältytään asuntolainamarkkinoilla niin sanottujen roskalainojen mahdollisuudelta, jossa asunnon vakuusarvolla on spekuloitu ja uskottu jatkuvaan nousuun. Suomessahan pankit periaatteessa arvioivat että asuntojen arvo rommaa tuon 30-40%. Yhdysvalloissahan kyse on asuntolainamarkkinoilla ollut siitä että asuntojen vakuusarvo ei ole lähtökohtaisestikaan vastannut asunnon nykyarvoa. Esimerkkejä löytyy lähempääkin, Tanskassa esimerkiksi on lähes standardina todella pitkät 50-100 vuoden asuntolainat ja lähinnä siellä maksetaan vain korkoja. Koko homma perustuu siis asunnon arvon nousuun.
Valitettavaa tuhnuille mutta Suomessa pankit ovat olleet kotitalouksien lainamarkkinoilla varovaisia eikä tällaisia ongelmia ole eikä tule. Todella kurjaa tietysti että ei olla perehdytty asuntolainamarkkinoiden logiikkaan ja ollaan menty perstuntumalla. Nyt niitä ilmaisia arvoasuntoja Eirasta ei sitten olekaan tippunut syliin.
mutta se lienee kuitenkin todettu moneen kertaan, että taloudessa eivät "akateemiset totuudet" eli laskelmilla ja kaavoilla osoitetut asiat ole tosia. Laskelmat ja kaavat löytyvät aina muokattuina ja sopivana kulloiseenkin tarpeeseen - eivätkä siis osoita absoluuttista oikeaa tai väärää toimintatavalla luotua kokonaisuutta reaalielämässä.
Oikeassa elämässä myös tiedämme, että pankit ovat myöntäneet lainoja asuntojen odotusarvojen mukaan (nousua vastaan) eli yli niiden todellisten nykyisten arvojen, lainat ovat tietysti erillisiä, mutta yhtä kaikki niissä asuntoa on käytetty panttina yli sen arvon.
Meiniki siis aivan sama kuin jenkeissä.
Koko kirjoituksesi oli vähän samaa sorttia, eli paljon sanoja peräkkäin, ilman minkäänlaista totuuspohjaa reaalielämään, ajatus varmaan hieno (vähän niin kuin akateeminen totuus) mutta tosielämä aivan muuta.