MYYTÄVÄNÄ HUVILA PELTIKATOLLA
vai
MYYTÄVÄNÄ PELTIKATTOINEN HUVILA
- Kumpi on oikein?
- Entä
SEINÄJOELLA vai SEINÄJOESSA.
kumpi on oikein?
vai
MYYTÄVÄNÄ PELTIKATTOINEN HUVILA
- Kumpi on oikein?
- Entä
SEINÄJOELLA vai SEINÄJOESSA.
kumpi on oikein?
Kielenhuoltoa
Kysyvä *
59614
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Peltikattoinen on oikein ja Seinäjoella on oikein, myös Seinäjoessa on oikein, jos on kesä ja lämmintä ja uiminen maittaa.
menee paljon porukkaa joka ei jää kotimaaseen!
Ja sitähän se melkein on, - joskus vain kuumaakin siellä on kuin helvetissä.
Joku kyseli toisaalla tällaistakin:
Vanha mies istuu kannolla.
Miten vanha mies oli?
Vastaus: istuallaan.
Ymmärtää paremmin, jos kysymys olisi: millä tavalla vanha mies oli.
Aihe voi olla vakavampikin.
"Hän kuoli inhimillisesti katsoen liian varhain!"
Niin, kuka sitä nyt kuollessaan (enää) kovin epäinhimillisesti katsoisi.
voisi kysyä? Missä asennossa vanha mies oli?
Tai sitten: Kuinka vanha mies oli? Jos vastaus on: 80 vuotta.
Summa summarum:
80-vuotias mies oli istuma-asennossa kannon nokalla.
;)
..joka aina särähtää pahasti korvaani. Onneksi on muitakin, joiden korviin se pahasti käy :-)
Suomen kieli on hukassa monelta. Kun takissa on vuori, ja siihen tulee reikä, pitää vuorille tehdä jotain.
Sana taipuu erilailla kuin se vuori, jolle voi vaikka kiivetä. Samoin teitittelyssä tehdään pahoja verbivirheitä. Ai, ai kun korvaan koskee!
koskee radio-, ja TV-toimittajien väärä teitittelytapa, heidänhän pitäisi olla puhetaidon ammattilaisia.
Esim. herra ministeri, oletteko aamulla uineet? Puhutaan ihmisestä monikossa.
Haastateltava, vaikkapa formulakuski, toimittajalle: Kun SÄ vedät siihen eka sikaaniin niin SUN täytyy ---
Olen odottanut jonkun toimittajan vastaavan etten MÄ aja tota sun autoas!
Ja runsaasti vastaavaa.
Onko englannin passiivi (?) siirtynyt meille yksikön ensimmäiseen persoonaan?
on monilla. Varsinkin kirjoittaessa. Joku totesikin, minun kirjoittavan kuin katkokävelyä. Varmaan onkin niin, ja vielä lapsistanikin tein kielipuolipotilaita.
Molemmat vanhempani, olivat äidinkieleltään erikielisiä. Suomea osasivat kylläkin kauniisti puhua, mutta kirjakieli erottui, ja varsinkin mä, sä, sun mun jne, en koskaan kuullut heidän sanovan. Korjasivat heti, jos itse siihen kouluikäisenä syyllistyin.
Vieläkin tuottaa vaikeuksia kirjoittaa niin. No, kun on kolmekielinen koti ollut, annan anteeksi itselleni monet virheet, joita teen, ja tulen tekemään.
Täysin ymmärrettävää.
Eihän suomea äidinkielenään puhuvat Ruotsin Lapin asukkaat, ne jotka tunnen, pysty lukemaan suomalaista tekstiä.
Mutta tuo "kun sä", kyllä "sun pitää", kun "sulla menee" jne. on kyllä syöpynyt hyvin monen umpisuomalaisen, suomea hyvin äidinkielenään puhuvan sanastoo.
Itselleni on, ilmeisesti opiskeluaikojen muistiinpanorutiineista, jäänyt paha tapa lyhennellä lauseita.
Verbit tippuvat helposti pois.
Tuo "sinä-passiivi" on kylläkin kamalaa, varsinkin, jos vielä etusormella osoitellaan.
Eräs mieheni kaveri, joka on sveitsiläinen, harrasti sitä.
Innoissaan selitti.
Paikannimien inessivi tai adessiivi on myös tiedettävä, suurten kaupunkien kohdalla se on usein inessiivi, Helsingissä, Turussa, mutta jo Tampereella ollaan adessiivissa.
Jossain yhteydessä tietenkin Helsingilläkin ja Turulla ... on esim. velvotteita tms.
Jopet show jäi eilen Pressiklubin jälkeenpäälle, ja siellä itlateetä tehdessäni kuului eräskin lause: =Parempi olla kusella kuin kusessa."
Siinä meille adessivi ja inessiivi!
:)
Aikanaan kävin pukuompelijan linjan ammattikoulussa. No me nuoret puhuimme juuri tuolla lailla, että laitetaan vuori takkiin tai leninkiin. Opettaja sanoi tiukkaan sävyyn ettei takkiin laiteta vuorta, vuori on Alpit tai jokin muu vuoristo. Takkiin laitetaan vuari, siis aalla. Eli vuaritetaan. Ja monta muuta samankaltaista asiaa tuli eteen, josta opettaja pääsi oikaisemaan meitä oppijoita.
Mutta, olet oikeassa, Suomessa on melkoisia sanoja, ajatellaanpa sanaa voi. "No voi voi" tai "laitas voi" pöydälle tai "voi että" ja kaikilla aivan eri merkitys.
Vuori vuoren vuorta (esim. Alpit)
Vuori vuorin vuoria (vuoraus esim. takkiin)
Voi voi, mutta voi on aina voi.
Voi vxxxu sanoo usein nykynuoriso. Ennen oli voikirnu.
Mutta, jos voi on pöydällä, se on saattanut sinne unohtua. Kun pöytä katetaan, laitetaan voi pöytään. Taisi muuten opettajasi olla savolainen.
..ope taisi olla jostain Turun puolesta, koska suomen kielessä ei ole sanaa "vuari", se on murretta.
Suomen kielessä on sanalla "vuori" kaksi ihan eri merkitystä:
1. vuori (taivutus: vuoren, vuorta, vuorella, vuoret, vuorien t. vuorten, vuorilla jne. ) ja se on korkea kallioperän kohouma.
2. vuori (taivutus: vuorin, vuoria, vuorilla, vuorit, vuorien, vuoreilla jne.) ja se on vaatekappaleen, kotelon tms. sisusteena oleva t. sisäpintaa peittävä kangas, nahka tms.
Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia..... :-)
Eiväthän suomea äidinkielenään puhu Ruotsin Lapin asukkaat ..., no en minäkään.
Ne jotka tunnen ..., itse olisin saattanut sanoa he. Suomenkielessä kuitenkin joka sanan yhteydessä ihminenkin on se.
Lyhennetyssä tekstissä jätetään usein verbejä pois, se ei ole pahaa tapaa, vaan melko yleinen käytäntö.
En väittänyt Ruotsin lappilaisten puhuvan äidinkielenään suomea vaan NE JOTKA TUNNEN puhuvat sitä.
Esimerkiksi Pajalan pojat kertoivat vasta kansakouluun mennessään joutuneensa puhumaan ruotsia.
Tää on lähtöisin........
...summan ja kollaan päiväkäskyni viimeinen KUSELLA anteeksi Kusessa ollaan.
Tätä miesopettaja käytti aina näissä hommissa ja nauroi itse enemmän kuin me oppilaat.
Kysymys kuuluu: Onko tanssit työväentalossa vai työväentalolla.
En tiedä mistä päin ope oli, mutta sen muistan, kuinka hän takertui sanomaani ja tuo vaatteen vuoritus - vuaritus jäi hyvin elävästi mieleeni, kun kokeessakin laittoi vuori-sanan virheeksi. Toinen oli, kun sanoin "pääaukko", niin ope siihen " se on pääntie", kuten hiha-aukko "kädentie", joten oikeastaan teitähän ne on :)). No, se aika oli -66-69. Tosin, kielessä monet asiat ovat muuttuneet tai sitten selkeytyneet, sen olen huomannut nyt, kun opiskelen aikani kuluksi äidinkieltä. Tuo "kielenhuolto" - sanana kiinnitti huomioni, kun yksi oppikirjani on "kielenhuollon vihko".
..olet ottanut itsellesi, pitää aivot virkeinä. Joudun itsekin välillä kaivelemaan asioita kirjoista, kun
ei enää ole ihan tarkasti muistissa, kuinka jokin asia oikein on. Lähinnä silloin, kun pitää kirjoittaa
virallisempia asiakirjoja. Lapseni ja ystäväni kyllä sietävät kielivirheeni :-).
...Liimaa pääsi viemäriin. Havahduin vähän myöhemmin miettimästä ´Miksi hemmetissä minun pitäisi liimata pääni viemäriin?´
Suomenkieli on hyvä kieli. Ammattimaiset sanankäyttäjät häpäisevät suomenopettajansa joka päivä.
Ongelmasta selviydytään ja humalasta selvitään. Ja muistakin yhdyss anoista.
Usein vaikkapa telkkarin ruokaohjelmassa karskahtaa korvaan, kun kokki lisää salaattiin punakaalta, po. kaalia.
Tosin, ei se ymmärtämistä estä.
Toinen, limeisesti kirjoittajan itsensä huomaamatta jäänyt pikkuseikka on aikoa-verbin taivutus. Aika alkeellista on kirjoittaa 'aijon', po aion. Ei sekään aiheuta informaatiokatkosta, mutta lievästi naurattaa, muutenkin. ;)
''''''''''''
Ompa (onpa) hankalaa. Tuo aion ja aijo sekoittaa taas oppini olenko sialla vai sijalla. Tuntuu, että olen sittenkin kusella. Satuin kuulemaan tuon ohjelman.
Fredi taas antoi hyvän vinkin, jolla pystyy sanomaan asiansa rauhallisesti, eikä huutamalla/kiukutellen.
Pitää laulaa sanottavansa. Pian saamme kuulla suomalaista kotioopperaa.
Kiitos kivasta viestistäsi, kual keitto 17.
"Tulkeepa syömmään munnoo ja soppoo!" huuteli mummo ennen.
"Se ku´ alako huastoo viännätellä, niin sae arvata, että sel loppu eijjou likellä."
Rikasta tämä suomen kieli, kaikkine murteineen. Eikä ihan helppoa.
Minusta on ihan sama miten ihmiset tavallisessa elämässä haastelevat tai tänne kirjoittavat. Huonosti kirjoitetut mainokset, lehtiuutiset, televisiossa huonoa suomea puhuvat toimittajat sun muut esiintyjät karahtavat korvaan.
Arvi Lind, Eeva Polttila ja Urpo Martikainen hallitsevat suomen kielen, joitakin mainitakseni. Heitä on ollut ilo kuunnella.
http://www.lintukoto.net/testit/yhdyssanat
..vaatii suurta keskittymistä. Mielenkiintoista.
???
tämä suomen kieli (vrt. suomenkielinen).
Pääsääntöisesti, kun paikannimen loppuosa on erisnimi ja alkuosana oleva määriteosa rajaa paikannimen maantieteellisesti, kirjoitetaan nimi yhdyssanoiksi, sekä alku- että loppuosa isolla alkukirjaimella Itä-Suomi, Etelä-Ranska). Tämän mukaan voisi Alatornio olla Ala-Tornio (Ala-Torniossa).
Suomessa on kuitenkin paikannimiä, joiden kirjoitusasu on vanhastaan vakiintunut poikkeukselliseksi (Alatornio, Vähäkyrö, Ruotsinpyhtää). Näiden kohdalla kirjoitusvirheisiin puuttuminen on lähinnä saivartelua.
..on kerran Alatorniolta kotoisin, silloin lienee loogista sanoa Alatorniolla.
Jos tajuaa luttavan tekstin, niillä pilkuilla ja pisteillä on merkitystä vain niille jotka niiden kanssa töitä tekee. Normi ihmiselle ihan sama!
Vähän väliin tää on sama snoppailu kirjoitustaidoista, aatelkaa nyt et on hieno saavutus jos on sen verran päässy tietsikan saloihin et uskaltaa jotain kirjoittaa, ja sit tää ensimmäiseksi aletaan provoon kirjoituksen osaamattomuudesta? San etten pidä! :/
Ja iliman muuta soon Seinäjoella, toki mä tuan verran tiärän :DDD
Tuohon toiseen kiinnittäisin itse huomiota eka myynti esitteeseen. Oikein tai ei.
Miksi turhaan tulla moittimaan?
Vain ilkeilyn halustako?
Täällä on paljon muita ketjuja, jos siis pidät "kielisopan" jotenkin mielestäsi pahana,
miksi et jätä väliin?
Vastaan et olen itse sanut kahdenvuoden aikana niin paljon veetuilua yhdyssanojen käyttämisen puutteesta, on ollut pisteet ja pilkut ties missä , vaikka tunnustin etten hallitse kielioppia.
Siksi haluisin et jokainen uskaltaisi tää kirjoitella, vaikkei se oikeinkirjoitus olisikaan mallikelpoista.
Pitäisikö tää kieliopinkirja olla vieressä enneskus uskaltaa mitään kirjoittaa?
Vastasin kyssäreihin , en vain hyväksy et ´elvistellään´kirjoittajille, jotka eivät ole työssään kielioppia tarvinneet ja silti ovat pitkän työuran tehneet!!!
Vastailenhan jatkossakin, jos katson vatsaukseni tarpeelliseksi :DDD
Tässä ketjussa ei ole suhtauduttu tuomiten KENEENKÄÄN, leikitellen ja huumorilla sen sijaan KAIKKI muut kuin sinä!
Nyt on aika omat asenteesi SINUN tarkistaa!
Jos sinua on MUISSA ketjuissa kohdeltu väärin, se ei ole tämän ketjulaisten vika!
Jokainen saa kirjoittaa niin kuin haluttaa, MYÖS me!
Hauska ketju, ja kaikki ovat kevyesti kirjoitelleet,
miksi siis yksi tulee pottuilemaan?
Opettaja ei hyväksynyt sanaa panna, piti sanoa asettaa.
Kerran tunnilla Kalle ei seurannut opetusta, katseli vain ikkunasta pihaan. Opettaja huomasi ja kysyi mitä niin mielenkiintoista siellä pihalla on. "No, katselen vaan kun koira siellä asettaa".
Oppi oli mennyt perille.
Kuusi ja kuusi
Kuusi €, kuuden €:n ostos, kello kuuden aikaan.
Mutta:
Kaunis kuusi, mikä on tuon kuusen hinta?
Eli : ERI merkitys, eri taivutus sijamuodoissa eli kaasuksissa.
Kun lakkaa satamasta, haetaan lakkaa satamasta!
Voita ei mikään voita!
Leikittelyjä kielellä mainoksissa usein.
on hauskaa, kun Suomessa on murteita.Aivan voi arvailla, mistäpäin Suomea puhuja on,koska
tuskin kukaan puhuu puhdasta kirjakieltä.
Isäni oli Pohjanmaalta ja äitini Karjalan kannakselta, itse Savossa kasvanut.On mukava heittää keskustelun sekaan joku sana murteella, se kirvoittaa kommentteja ja jopa yhteisiä tuttujakin löytyy...
Notta käyrähän vaan siun ja miun kanssa tekemään savolaesta sananrieskoo....
vutuksia.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
..hyvästä linkistä, panin suosikkeihin (kaikenuhallakaan en laittanut, kuten Pikku-Kalle) ;-)
ei olekaan, mutta miksi pitäisi olla?
Nykytekniikka, tekstinkäsittelyohjelmat, korjaaa törkeimmät kieli- ja lyöntivirheet, mutta ei siihenkään aina voi luottaa. Ylempänä yhden viestin kohdalla jäi se Alatornio askarruttamaan. Kokeilin kirjoittaa paikannimen Wordilla, joka muutti sen Ala-Tornioksi.
Suomen kieli muuttuu kaiken aikaa. Oliko Wordin virhe, vai ollaanko muuttamassa vanhastaan vakiintuneet paikannimet nykyisen kieliopin mukaisiksi?
...luottaa Wordiin. Tutkin juuri hieman tuota Alatorniota, kun en ole siihen aiemmin törmännyt.
Tulin siihen johtopäätökseen, että jos sanotaan että joku on Alatorniolta kotoisin, hän on ehkä myös syntynyt Alatorniolla. Mene ja tiedä...
..mielenkiintoisen aloituksen, ja hauskankin. Mukavia juttuja ihmiset kirjoitelleet.
vutuksesta.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=380
Jos minulta kysyttäisiin, mutta minultahan ei kysytä, niin todellakin olet mielestäni tehnyt parhaimman aloituksen koko netti kirjoitteluni aikana, joka alkoi v-2005.
Kouluaikoina.. koulu aikoina..niin, nyt se taas tuli? Aikoinaan koulussa sain numeroita 5-6 oikein kirjoituksesta. Nuo yhdys sanat ovat aivan mahdottomia oppia. Minä se olin, joka sain tuon yhdys- sana testin tehtäväksi ja tulos on aina alle 50%. Pirulauta. Sanokaapas, mitä se on, siis tuo pirulauta?
Lapseni tuon testin minulle lähetti, koska häntä ärsyttää ...no taas...kirjoitus virheeni...kirjoitusvirheeni.
Minä otan tämän kyselysi mukavana sikäli, että aloitit sen niin helpoilla tehtävillä/arvauksilla, joten kiitettävästi siihen on osallistuttu.
Haloo! meirikki. Puhutaan myö murteita ja kirjotellaan miten sattuu, mutta jos sitten joskus jotain virallista pitäisi esittää, niin sillon myö tarvitaan parempoo taitoo. Muutehan myö ollaan, kuin ne vanhat kotimaisten elokuvien sentraalisantrat.
Omat kirjoitukseni menevät jo pian murteista sekaisin, koska olen lukenut Päätaloa ja Heikki Turusta vuoroitellen. MITÄS NYT??? Vuori, vuoressa....VUOROITELLEN?????
Eihän tänne voi kirjoitella, jos joka asiaan puututaan. Ymmärryksen puute on silloin, jos jokin sana ei selviä kirjoituksesta ja otetaan huomioon virhe marginaali.
Muistatteko sen Hesarin tekstin (on se ollut muuallakin), joka oli tahallisesti kirjoitettu väärin. Nopeasti lukiessa siinä ei ollut virheitä, mutta sehän oli pelkkää "siansaksaa" muuten (muutoin).
Murteet ja väärin ymmärrykset. Lyhennelmä ja väärin muistettu, koska olen huono vitsin kertoja.
Nuori ornitologi (=mielestäni lintutieteilijä)oli savossa metsällä ystävänsä kanssa.Hän (siis se orni..)yritti ampua jotain lintua, jolloin savolainen ystävä huusi. Älä ammu, se on kaakana. Nuorta opiskelijaa jäi vaivaamaan tuo lintu kaakana, ja ei sitä löytynyt seuraavankaan vuoden opinnoista.
Alku kesästä hän kuitenkin taas tapansa mukaan vieraili savossa ja kuuli laulun;" kukkuu kukkuu, kaakana kukku...". Innoissan hän kertoi opiskelija tovereilleen, että kaakana =käki.
Minusta vitsissä, jonka olen kuullut lukemattomia kertoja aiemmin, oli parasta se, kun se esitettiin ESPOON kahvilassa. Siellä eräs nuori mies sanoi. En minäkään ole sitä tiennyt ennen.
Naurulle ei meinannut (tahtonut tulla) loppua ja edelleen se minua naurattaa, kun muistelen sitä silloista tilannetta.
todella.
Osaan antaa arvoa naurulle, sillä tuntuu olevan hyvä vaikutus.
Lopulta vihdoilla vihdoin.
Vihdoin vihdoin vihdoin.
:)
varsinkin ulkomaisia.
Miten ottaa selvän jostain mustaviinimarjamehusta tai muista saman tapaisista?
Joskus mietin, pitäisikö väliviivoja käyttää enemmän,
nythän väliviiva tulee ainoastaan, jos yhdyssanan alkuosa loppuu samaan vokaaliin,
jotta loppuosa alkaa, esim. syksy-yö, esi-isä, ulko-ovi, liike-elämä, vapaa-aika,
ja näissä tapauksissahan se todella selkeyttää paljon.
Muutenhan vapaa-ajassakin olisi kolme a-vokaalia peräkkäin.
.
viherpeipponaaras tai valkohäntäpeurauros...
taivuttamaan sanaa, jolloin tietää, onko se yhdyssana.
Esim. jos edessä on villi kissa, taivuttaa sitä, villin kissan. Jos taas siinä on villikissa, taivuttaa, näen villikissan.
Myös, minulla on iso äiti, on hieman eri asia, kuin isoäiti.
Isolla äidilläni on Mersu, isoäidilläni on Mersu. :)
Todella: merkitys muuttuu, jos on eri tavalla kirjoitettu!
Esim. Uudenkaupungin tai omantunnon, en nyt muista muita.
On sääntöja, mutta myös poikkeuksia. Lisäksi säännöt eivät yksiselitteisesti kata läheskään kaikkia tapauksia. Usein kirjoittajan on itse ratkaistava, kirjoittako hän sanat yhteen vai erilleen. On itse tarkkailtava oma tekstiään, ettei synny kokonaan uusi käsite.
Onhan yllä oleva iso äiti eri käsite kuin isoäiti. Samoin voisi iso veli olla isokokoinen pikkuveli.
Yhdysmerkeistä on selkeämmät säännöt, mutta poikkeuksiakin on, varsinkin vanhastaan vakiintuneiden paikannimien kohdalla.
Mustaviinimarjamehu on käsitykseni mukaan yhdyssana ilman yhdysmerkkejä, koska alkuosa määrittää jälkiosan. Kun yhdyssanan osat ovat rinnasteisia kirjoitusasu muuttuu (liha-riisi-porkkanalaatikko).
Itse olen aina ihmetellyt, miksi kielten nimet ovat sanaliittoja. Esim. suomen kieli (vrt. suomenkielinen, suomihevonen, äidinkieli). Kielten nimet kirjoitetaan kuitenkin pienellä alkukirjamella. Isolla alkukirjaimella kaksikielisessa maassa Suomen kieli voisi olla suomi tai ruotsi.
Mutta nämä ovat ammattilaisten pulmia. Me maallikot kirjoitamme kieliverheinemme niin kuin ennenkin.
Ainakaan minun korvaan virheet eivät särähdä (paitsi usein omat).
eipä niistä väliä, kyllä ne tunnistaa.
Nyt kun kielipoliiseja tässä ollaan: eikö enää erisnimiä kirjoiteta isolla alkukirjaimella? (Savo, esim.)
Tosiaan tunnistaa näppisvirheet, eikä niistä kai kukaan täällä välitäkään.
Saisko vielä palata tohon vuori-sanaan. Faija, joka oli räätäli, oli aikaisemmin ärsyyntynyt sanan väärästä taivuttamisesta. Meille se sitten opetti, että pitää aina ajatella (ja sanoa) vuorikangas; hameeni tarvitsee vuorin(vuorikankaan), takki oli kylmä, koska siinä ei ollut vuoria(vuorikangasta).
On tosi helppoa.
Mutta vaikeampaa tuntuu olevan sanan viini taivutus. Jestas!
Kaksi ystävätärtäni juhlistavat joskus iltojaan juomalla viintä. Toiselle heistä olen huomauttanut asiasta ja hän aina harmittelee, kun ei muista oikeata muotoa. Toinen suuttuu mulle (pitää niuhottajana kielipoliisina, joka tietysti olenkin)
mutta 'näppisvihreitä' :) sattuu!
Eilen illalla kun tulin tietsikalle, enkä laittanut valoa huoneeseen,
ainoastaan tän koneen valossa kirjoitellen tein tosi paljon virheitä.
Usein t:n paikalle tuli y ynnä muuta mukavaa.
myös kaalta ! Ärsyttävää ja teeskentelevää lisäillä joka paikkaan se, sitä, tuolla, kuten Maija Silvennoinen tv-kokkina. Esim. Se on sitä makua, jota saa tuosta voista.
Nyt lähden tuonne ulos. Tuolla ulkona sataa sitä vettä.