Järki karkaa asuntokaupasta
[Terho Puustinen 24.3.2004]
Suomen Pankki on huolestunut asuntomarkkinoiden kuumenemisesta. Pankki arvioi tänään ilmestyneessä Euro & Talous -julkaisussa, että luottokannan kasvu ja asuntomarkkinoiden tilanne puhuvat suhdannepoliittista elvytystä vastaan. Elvytyksellä pankki tarkoittaa ansiotuloverotuksen laajamittaista keventämistä.
Suomen Pankki ennustaa asuntojen hintojen nousevan edelleen vuoteen 2006 saakka, joskin loppua kohti loivenevaa vauhtia.
Tämä on huono uutinen. Arvovaltaisen Suomen Pankin näkemys kiihdyttää entisestään asuntokauppaa, jossa näkyvät jo valmiiksi klassiset kuplan merkit.
Suomalaisten asuntojen hinnat irtautuivat jo kolme vuotta sitten reaalitaloudesta: työllisyydestä, tuotannosta, vientihinnoista ja muiden kiinteistöjen hinnoista. Rakennuskustannusten maltillisesta pitkän aikavälin indeksikehityksestä asunnot irtautuivat jo kuusi vuotta sitten.
Ostajat pelkäävät hintojen nousua enemmän kuin korkojen nousua.
Ihmiset ovat herkistyneet markkinainformaatiolle. Kauppaa tehdään lähes hysteerisesti, usein tarkoitushakuisten puolitotuuksien ohjauksella. Kun kiinteistönvälittäjät sanovat uskovansa hintojen nousuun, myyjät nostavat hintojaan. Ostajat hätääntyvät ja kiirehtivät kauppojaan, koska he pelkäävät hintojen nousua enemmän kuin korkojen nousua.
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat omakotitalot kallistuivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 27 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kämpät maksavat Helsingin seudulla enemmän kuin Brysselin tai Toronton liepeillä. Nurmijärvellä uudehkojen omakotitalojen hinnat ovat kohonneet jopa kaksinkertaisiksi niiden rakennuskustannuksiin verrattuna.
Miksi sitten tätä pitää kauhistella? Emmekö voisi yhdessä nauttia kansallisvarallisuuden arvon kasvusta?
Periaatteessa kyllä, käytännössä ei.
Asuntolainojen korkoihin ja lyhennyksiin käytetty raha on pois muusta kulutuksesta. Veronalennusten ja ennätyksellisen alhaisten korkojen aiheuttama ostovoiman kasvu siirtyy nykytilanteessa asuntojen hintoihin.
Kuumeneminen altistaa markkinat romahdukselle. Riskiä lisää kiivas velkaantuminen. Tammikuussa suomalaisilla oli asuntolainoja lähes 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lainakanta kasvoi yhden ainoan vuoden aikana 4,9 miljardia euroa eli lähes 30 miljardia markkaa.
Nuoret perheet velkaantuvat raskaammin kuin koskaan, vaikka tulevaisuus näyttää aiempaa epävarmemmalta. Työsuhteiden pysyvyyteen ei voi luottaa niin kuin ennen, eikä inflaatiokaan enää syö lainoja.
Suuret pankit pitävät tällaista pohdiskelua tarpeettomana pelotteluna.
Pankit korostavat, että Suomen kotitalouksien velkaantumisaste ei ole vielä huolestuttava muihin euromaihin verrattuna. Se on totta.
Ongelma on se, että kansantalous ei kanna vastuuta yksittäisten kotitalouksien veloista. Velat ja varat ovat eri ihmisillä. Koko velkalasti jakautuu paljon pienemmälle joukolle kuin 1980-luvun lopussa. Velkariskiä lisää se, että valtaosa suomalaisista asuntolainoista sidotaan epävakaisiin lyhyisiin markkinakorkoihin. Ruotsalaisten, tanskalaisten ja hollantilaisten enemmistö luottaa kiinteisiin korkoihin tai erittäin pitkiin viitekorkoihin.
Omituiselta tuntuu sekin väite, että asunnot voivat maksaa aina vain enemmän, koska neliöhintojen ja palkkatason suhde ei ole läheskään niin huono kuin se oli vuoden 1989 kuplassa. Näin nerokasta argumenttia eivät keksineet edes 1990-luvun pörssikuplaa puhaltaneet analyytikot: että pörssikurssit saavat nousta aina vain korkeammalle, koska sijoittajien maksukyky on parantunut.
[Terho Puustinen 24.3.2004]
Suomen Pankki on huolestunut asuntomarkkinoiden kuumenemisesta. Pankki arvioi tänään ilmestyneessä Euro & Talous -julkaisussa, että luottokannan kasvu ja asuntomarkkinoiden tilanne puhuvat suhdannepoliittista elvytystä vastaan. Elvytyksellä pankki tarkoittaa ansiotuloverotuksen laajamittaista keventämistä.
Suomen Pankki ennustaa asuntojen hintojen nousevan edelleen vuoteen 2006 saakka, joskin loppua kohti loivenevaa vauhtia.
Tämä on huono uutinen. Arvovaltaisen Suomen Pankin näkemys kiihdyttää entisestään asuntokauppaa, jossa näkyvät jo valmiiksi klassiset kuplan merkit.
Suomalaisten asuntojen hinnat irtautuivat jo kolme vuotta sitten reaalitaloudesta: työllisyydestä, tuotannosta, vientihinnoista ja muiden kiinteistöjen hinnoista. Rakennuskustannusten maltillisesta pitkän aikavälin indeksikehityksestä asunnot irtautuivat jo kuusi vuotta sitten.
Ostajat pelkäävät hintojen nousua enemmän kuin korkojen nousua.
Ihmiset ovat herkistyneet markkinainformaatiolle. Kauppaa tehdään lähes hysteerisesti, usein tarkoitushakuisten puolitotuuksien ohjauksella. Kun kiinteistönvälittäjät sanovat uskovansa hintojen nousuun, myyjät nostavat hintojaan. Ostajat hätääntyvät ja kiirehtivät kauppojaan, koska he pelkäävät hintojen nousua enemmän kuin korkojen nousua.
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat omakotitalot kallistuivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 27 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kämpät maksavat Helsingin seudulla enemmän kuin Brysselin tai Toronton liepeillä. Nurmijärvellä uudehkojen omakotitalojen hinnat ovat kohonneet jopa kaksinkertaisiksi niiden rakennuskustannuksiin verrattuna.
Miksi sitten tätä pitää kauhistella? Emmekö voisi yhdessä nauttia kansallisvarallisuuden arvon kasvusta?
Periaatteessa kyllä, käytännössä ei.
Asuntolainojen korkoihin ja lyhennyksiin käytetty raha on pois muusta kulutuksesta. Veronalennusten ja ennätyksellisen alhaisten korkojen aiheuttama ostovoiman kasvu siirtyy nykytilanteessa asuntojen hintoihin.
Kuumeneminen altistaa markkinat romahdukselle. Riskiä lisää kiivas velkaantuminen. Tammikuussa suomalaisilla oli asuntolainoja lähes 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lainakanta kasvoi yhden ainoan vuoden aikana 4,9 miljardia euroa eli lähes 30 miljardia markkaa.
Nuoret perheet velkaantuvat raskaammin kuin koskaan, vaikka tulevaisuus näyttää aiempaa epävarmemmalta. Työsuhteiden pysyvyyteen ei voi luottaa niin kuin ennen, eikä inflaatiokaan enää syö lainoja.
Suuret pankit pitävät tällaista pohdiskelua tarpeettomana pelotteluna.
Pankit korostavat, että Suomen kotitalouksien velkaantumisaste ei ole vielä huolestuttava muihin euromaihin verrattuna. Se on totta.
Ongelma on se, että kansantalous ei kanna vastuuta yksittäisten kotitalouksien veloista. Velat ja varat ovat eri ihmisillä. Koko velkalasti jakautuu paljon pienemmälle joukolle kuin 1980-luvun lopussa. Velkariskiä lisää se, että valtaosa suomalaisista asuntolainoista sidotaan epävakaisiin lyhyisiin markkinakorkoihin. Ruotsalaisten, tanskalaisten ja hollantilaisten enemmistö luottaa kiinteisiin korkoihin tai erittäin pitkiin viitekorkoihin.
Omituiselta tuntuu sekin väite, että asunnot voivat maksaa aina vain enemmän, koska neliöhintojen ja palkkatason suhde ei ole läheskään niin huono kuin se oli vuoden 1989 kuplassa. Näin nerokasta argumenttia eivät keksineet edes 1990-luvun pörssikuplaa puhaltaneet analyytikot: että pörssikurssit saavat nousta aina vain korkeammalle, koska sijoittajien maksukyky on parantunut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Luulis jo tavallisenkin kansan ymmärtävän nämä vihjaukset, joita analyytikot sun muut ovat kertoilleet jo vuoden päivät.
....hinnoissa ei ole ollut enään pitkään aikaan.
Kun asunto-kupla räjähtää, jää työttömäksi aika moni. Siinä on muuttomiehiä, huonekalukauppiaita, sisustusliikkeitä ym. ym.
On ymmärretävää, että kuplan puhkeaminen yritetään estää. Mutta pää tulee vetävän käteen ennemmin tai myöhemmin. Mitä suuremmaksi kupla kasvaa, sen suurempi räjähdys on.
Emmekö voisi yhdessä nauttia kansallisvarallisuuden arvon kasvusta?
Asuntotuotannolla on Suomessa suuri yhteiskunnallinen tehtävä, joka ei ole asuntojen tuottaminen.
Järjestelmän tarkoituksena on sitoa suomalaiset perheet 20 vuodeksi pakkotyöhön keräämään pääomia, joita Suomessa kipeästi tarvitaan.
Vuokralla asujatko eivät tee töitä? Rahaa se vuokrakin maksaa!
Asuntotuotannolla ne vuokra-asunnotkin tehdään.
Mutta minkäs teet kun muutosta ei ole näkyvissä ja ei jaksa enää odotella Helsingin paskoissa vuokrakämpissä asuntojen hinnan laskua.
Jotain olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten valtiovallan taholta. Lisää helpotuksia matkakorvauksiin, jotta ihmiset voivat asua muuallakin kuin Kehä 3.n ulkopuolella ja saada vastinetta asumisen tasolleen.
Suomen Pankki ennustaa asuntojen hintojen nousevan edelleen vuoteen 2006 saakka, joskin loppua kohti loivenevaa vauhtia
http://www.oikeus.fi/14499.htm