Aiheutinko retkahduksen?

1. Naisilla - pl. kassialmat ja usean lapsen yksinhuoltajat - on kysyntää normaalien miesten taholta.
2. Useat naiset eivät siedä runsasta alkoholinkäyttöä.
3. Suurkuluttajalla/alkoholistilla hinku baareihin (kuten minulla aikanaan) ei ihan hetkessä häviä vaan voi mennä viikkoja tai kuukausia.


Siinä tosiasioita. Neuvoja en anna. Toivottavasti joku vinkkaa lisää

Kerrot miehesi olevan alkoholisti, ja samaten hänen olleen juomatta vain sinun takiasi. Toisin sanoen, hän ei lopettanut juomista itsensä takia, mikä olisi kumminkin hänen ainoa mahdollisuutensa onnistua ja raitistua!

Syy retkahdukseen ei ollut ei sinun, eikä kenekään muun - vain hänen itsensä. Alkoholisti juo, koska se on hänen sairautensa tärkein ilmentymä, kaikki syyt joita hän hakee itsensä ulkopuolelta ovat tekosyitä. Hän ei valehtele täysin tietoisesti, vaan kieltää tilanteensa. Hän ei toimi järki-ihmisen lailla, koska on päihderiippuvuutensa ohjailema.

Juovan alkoholistin puolisona sairastut itsekin läheisriippuvuuteen, ellet katkaise tätä kehitystä ja lähde. Et voi estää häntä juomasta mitenkään etkä raitistaa häntä, mutta voit elää omaa elämääsi.

Hyvää jatkoa sinulle, ja voimia ottaa askel oman elämäsi hyväksi.

t. raitistunut alkoholisti

ihminen, jonka takia hän ei juo (mutta nyt juo), niin olette molemmat aika hukassa ja retkahdukset tulevat varmasti kuvaan. Alkoholistin täytyy olla juomatta vain ja ainoastaan itsensä takia, muuten ei onnistu. Olet ehkä kuullut henkilöistä, jotka ovat jättäneet perheensä, työnsä, asuntonsa jne. juomisen takia. Moraali siinä hommassa on vaan semmoinen ja ainoa rakkaus on se pullo. Siinä myydään vaikka mummo jos sen saa vaihtaa kossuun. Raakaa peliä, jota itsekin olen pelannut ja löysin kyllä tieni raittiuteen, mutta vain oman parhaani tähden.

Älä suotta syytä itseäsi, hän varmaan tekee sen puolestasi. Raakaa sanoa, mutta tuo peli vain jatkuu ja joudut olemaan löysässä hirressä kärvistelevän aktiivitilassa olevan alkoholistin kanssa.

toisen ihmisen tai rakkauden vuoksi. Lupauksia annetaan ja valoja tehdään, mutta ei niillä mitään merkitystä ole, kun juoppo palaa kuitenkin omille urilleen, jos ja kun parisuhteeseen tulee pieniäkin säröjä.

"..suhteemme on siitä huolimatta ollut erittäin vaikeaa, sillä hän on hyvin omaehtoinen ja alistava."

Itsekkään juopon harrastama toisen alistaminen vain lisääntyy ajan myötä, siitä voit olla varma.
Sinustakin on tulossa juopon uhri.
Aiotko pilata koko elämäsi juopon uhrina ja palvelijana?

Ymmärrän huolesi olen itse ollu samssa tilanteessa...tosiaisa on kuitenki se ettei sun tekemisillä tai tekemättä jättämisellä ole mitään tekemistä miesystäväsi juomiseen.....Hän olisi jokatapauksessa ruvennut juomaan vaikka oist "vahtinut" häntä 27 tuntii vrk.....se olisi silloin ollut syy juomiseen...sinä olet hänelle vain sellainen turvasatama mihin pysähtyy hetkeksi levähtään että taas jaksaa...toki oli hienoa että hän oli 6kk raittiina mutta pystytkö olemaan täysin varma että hän oli koko ajan raittiina??? Itselläni meni 2vuotta ennekuin ymmräsin ettei syy ollut minun vaan jokainen vastaa itsestään kukaan ei missään vaiheessa ole väkisin kaatanut hänelle viinaa kurkkuun ihan itse hän joka ikisen ensimmäisen ryypyn ottanut...Aina löytyy syy juomiseen,hienon ilman auringon paisteen kunniaksi otetaan pienet ja vähän isommat sitten huonolla ilmalla huonon sään takia...Jos sinä oisit valehdellut ja pettänyt oisiko hän antanut kaiken anteeksi EI VARMASTIKKAAN mutta kukaan muu ei voi elää hänen puolesta eikä kukaan muu voi elää sinun puolesta,sinun täytyy itse päättää minkälaisen elämän haluat itsellesi..onnea matkaan...

Oletko itse alkoholisti perheestä? Kysyn sitä siksi koska alkoholistien lapset usein joutuvat taustastaan johtuen aikuisena suhteeseen tai jopa avioon alkoholistien kanssa.Alkoholistien lapsilla on joku kummallinen hoivaamis vietti ja he myös syyllistävät itseään paljon kaikenlaisista asioista kuten sinäkin tässä tekstissäsi teit..Olen itse kokenut tämän saman .eli 3 alkkis miestä on ollut ja senjälkeen läksyni opin ja myös sen vuoksi koska aloin lukemaan alkoholistien aiheuttamista perhe ym. ongelmista. Nyt kun ymmärrän paremmin itseäni en enään ajaudu alkkisten auttajaksi ja olen päässyt itseni kanssa sinuksi etten ole mikään hoivaaja vaan minulla on oma elämä.
Ja aivan kokemuksesta: eivät nämä alkkikset kenenkään tai minkäään takia juo vaan siksi koska ovat niin hemmetin itsekkäitä etteivät viinan hurmiossaan oysty muita ajattelemaan. Kaikki muu on toisarvoista kun vain juomaa riittää..
Toivon että pääset eroon tällaisesta henkilöstä koska hän käyttää sinua vaan hyväksi. Tajuat sen kun löydät normaalin kumppanin.
Mutta jos hoivaamis viettisi on niin kova on sinun tuokin suo rämmittävä ja tuhlattava kallisarvoista elämääsi tyhjänpäiviseen ihmiseen joka ei sinua arvosta metrin vertaa.. Kannattaisi mennä johonkin hakemaan apua näyttää tilanteesi melko huonolta koska näytyä olevan lähimmäisriippuvainenkin kun näin huonossa suhteessa yrität roikkua kynsin hampain:(

Hae myös itsellesi apua. Alkoholismi on sairaus, joka väsyttää myös ympärillä olevat läheiset. Omasta hyvinvoinnistaan on pidettävä huoli, oli toinen missä kunnossa tahansa. Jos ei itsestään pidä huolta, ei myöskään jaksa auttaa muita. Sinä tiedät itse parhaiten millon alkaa riittää, ja on taon paikka. Tuo järjestelmä, että asut toisaalla vaikuttaa järkevälle. Se antaa sinulle tilaa hengittää, etkä täten polta itseäsi kokonaan loppuun. Yleensä alkoholismin takana on myös muita sosiaalisia ongelmia, jotka saattavat heijastua aikaa myöten myös sinun elämääsi.
Sinä et ikuisesti pysty pitämään häntä "pinnalla". Etkä ole vastuussa hänen tekemisistään. Hän on aikuinen ihminen, ja vastuussa omasta elämästään. Jatkuva huolehtiminenkaan ei ole tervettä. On luonnollista että mietit välillä MITÄ SINÄ haluat elämältäsi. Luin viime kesänä kirjan Hallintaa vai huolenpitoa? Itse koin saavani siitä apua, joten siltä pohjalta voin suositella sitä myös muille.
Muista että et ole yksin tuntemustesi kanssa. On paljon ihmisiä jotka ovat kokeneet saman.
Voimia ja onnea tulevaan!
Mutta tämä oli vain minun mielipiteeni...

Älä huoli, kenenkään juominen ei ole toisen ihmisen vastuulla. Kaiken kaikkiaan tuntuu kuin oma ahdistuneisuutesi ja epävarmuutesi "retkahtamisesta" saattoi olla osittain syynä ettei toinen osapuoli jatkanut seurustelua - mutta että itse retkahtaminen olisi sinusta kiinni - ehei!
Alkoholismi on niin paha tauti ettei sitä kukaan ulkopuolinen pysty hoitamaan. Parempi ero ajoissa kuin muutaman lapsen jälkeen. Saat rakastaa tätä ihmistä hullun lailla vaikka koko elämäsi ajan mutta elää erillään . Yritä rakentaa uusia ystävyyksiä- Muista että apua on saatavilla masennukseen ja muihin ongelmiin - aloita terveyskeskuslääkäris

juopon retkahduksen, pyydä kohteliaasti anteeksi virheellinen käyttäytymisesi. Ja kysy siltä juopolta, minkä virheen teit. Sitten voit korjata virheesi., ja kas vain, juoppo raitistuu ihan kerralla.

et aiheuttanut hänen retkahtamistaan. alkoholistilla on monta eri syytä retkahtaa.
tiedän kokemuksesta kun olen entinen alkkis. taannoin seurustelin tytön kaa
joka tuki minua etten rupea taas juomaan. mutta rupesin ja välit meni totaalisesti poikki
vaikka olin hänelle rehellinen kaikessa. ehkä hän asetti minulle liian tiukat rajat.
en syytä ketään muuta kun itseäni että rupesin silloin juomaan.
nyt elämässä taas uusi alku. elän päivän kerrallaan koska raittiina ollessani en voi
tehdä mitään pidemmän tähtäimen suunnitelmia. PALJON JAKSAMISIA!!!

Kyllähän se tuntuu ihanalta sanoa,"onko minun syy,kun retkahti", et kuitenkaan ole niin ihana vaikka luulet niin,että sinun takia retkahti, älä imartele itseäsi. Juoppo saa 101 syytä juoda, siinä ei auta nainen,lapset eikä pelastusarmeija, se on menoa, eikä siinä auta kenenkään syylistäminen. Jos haluaa lopettaa niin kyllä se pitää ihan itse tajuta, voi tientenkin antaa tukea, jos on tämän juopon elämän kokenut henk.kohtaisesti. Kaikenmaan "kyllä minä tiedän miltä susta tuntuu" hokemat ei paljon auta, kun sisältä mylvii viinan tuska. Mistäkö tiedän, en ole seurannut juoppoa sivusta, olen itse ollut juoppo,kaikki lässyttäminen ärsytti, ja se se että kaikki halusivat olla se tärkeä ihminen joka sai lopettamaan juomiseni.

Alkoholismi vaan nyt on semmonen asia mihin ulkopuolinen ei voi vaikuttaa ku hetken kerrallaan jos sitäkään.
Juominen pittää lopettaa ittensä takia, ei kenenkään muun. Ja sun EI TODELLAKAAN piä tuntea syyllisyyttä siitä että ukkos juo, saa sillä vaan tiukemman henkisen otteen joka tuntuu jo nyt olevan iha liia tiukka.

Jos jo oma mielenterveytesi meinaa pettää nii jätä mies, et voi häntä auttaa jkoten elä es kuvittele että sää semmonen supermies pystysit olemaan. Alkoholisti tulee aina syyttämään kaikkia muita juomisestaan, ellei paraneminen oo terveellä pohjalla ja tapahdu vain ja ainoastaan alkoholistin ittensä takia.

Oma aika on tärkeää, oli suhde millanen hyvänsä, ja se on surkea syy alakaa ryyppäämään.. ja pahasti näyttää siltä että tuo on enemmän riippuvuutta kuin rakkautta.

Suosittelen ottamaan omaa aikaa ja miettimään mikä oikeasti on sulle itelles tärkeää. et voi elää elämääsi muitten ehdoilla, ja jos sinä et pysty olemaan oma ittes ja onnellinen, ei sun ympärillä sitä tee kukaan muukaan.

etsi tasa-arvonen suhde ja sano ukolles että sun ei tarvi hyväksyä valehtelua, pettämistä, eikä juomista!

Eläminen alkoholistin rinnalla on ainaista pelkäämistä kumppanin retkahtamista odottaen. Jos mahdollista
pyri löytämään vähemmän sairas kumppani, koska et voi parantaa alkoholistia. Ihminen jolle alkoholi on
aiheuttanut sairauden, alkoholismin, ei siitä koskaan täysin parane, raittiiden kausien pituus vain vaihtelee.
Valitettavasti. Juomahimo voi pysyä taka-alalla pitkiäkin aikoja, mutta koska kyseessä on vakava elinikäinen
alkoholin hermostoa pysyvästi vairioittanut sairaus, siitä toipumisesta ei voi koskaan olla varma.
Pitkänkin, useita vuosia, kestänyt täysraittius voi äkisti katketa rajuun ryyppäämiseen. Tällöin retkahduksen aiheuttama pettymys usein johtaa täysin hallitsemattomaan ryyppykierteeseen, jonka katkaisu on aina vain vaikeampaa.

Syy retkahdukseen ei ole tosiasiassa koskaan kenessäkään ulkopuolisessa, vaan kysymys on vain ja ainoastaan kemiasta. Halu saada kokea taas alkoholin aikaansaama tuttu rentoutumisen tunne, jota alkoholisti ei mistään muusta saa. Se on niin juurtunut aivojen " mielihyvä muistiin ", että pienikin ärsyke ikäänkuin oikeutukseen ottaa pienet, laukaisee helposti juomakierteen. Pienistä kasvaa pian suuret.

Toipumaan pyrkivää alkolistia tulisikin " varjella tilanteilta ", jotka altistavat mielenkuohunnan johtamisen
tarttumaan pulloon. Kuulostaa liikaa vaaditulta omaisten suhteen, mutta usein mitätön riita väärään aikaan,
silloin kun viinan himo sattuu olemaan päällä, aiheuttaa helposti retkahduksen.

Uuden raittiin kauden aloittaminen on aina vaikeampaa kuin pidättäytyminen alkoholista.
Uusi ryyppyputki on vain yhden huikan päässä. Siis todella! Alkoholistille se yksikin on liikaa.

Siis pelasta itsesi, et voi häntä auttaa, muuten elät jatkuvassa helvetissä, alkoholisti ei voi koskaan
täysin toipua. Joitain harvoja tapauksia on.

Oli se sitten alkoholi, huumeet tai mikä tahansa riippuvuus niin addikti on se, joka retkahduksen aiheuttaa. Vuosia addiktin läheisenä eläneenä olen huomannut, kuinka hän aina hankkii syyn retkahtaa ja kun on tarpeeksi pohjalla niin hakee siihen syyllisiä muualta ja meistä läheisistä.
Valitettavasti riippuvuus on niin vahva, ettei siihen auta vaikka olisit 24/7 läsnä vaan addikti ratkeaa aina jossain käänteessä jos on ratketakseen.
Olet valinnut "kivisen polun" ja voimia sulle päätöstesi kanssa. Omalta kohdaltani voin kertoa, että tulet vielä monesti huomaamaan olevasi ikuinen kakkonen.
Muista kuitenkin tehdä päätökset tarpeeksi ajoissa ennen kuin poltat itsesi loppuun. En voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, ettei suhteessanne olisi myös paljon kyse läheisriippuvuudesta!

Älä hyvä ihminen ainakaan itseäsi syyllistä. Sanoisin, että kumppanisi toiminta olisi hyvinkin voinut edesauttaa sinun ajautumistasi alkoholismiin, mutta ei toisin päin. Se täytyy vain hyväksyä, että jotkut ovat luonteeltaan itsekkäitä. Tunnen miehen joka yli vuosikymmenen ajan on käyttäytynyt vaimoaan kohtaan alistaen, väheksyen, nälvien ym. todella määräilevällä tyylillä. Viimein sitten kävi niin, että vaimo ajautui salassa juomisen kautta alkoholistiksi.

Kuitenkin sinun elämässä tärkeintä pitäisi olla sinun oman elämäsi laatu. Ja tuollaiselle fiksulle, toiset huomioon ottavalle naiselle on kovasti kysyntää. Et taida oikein uskoakaan... : ) Siksi mielestäni voisit oikeasti alkaa arvostamaan itseäsi enemmän. Toista ei voi muuttaa, mutta kannattaako sen vuoksi elää onnetonta ja ahdistavaa elämää?

Tsemppiä sulle toivottaa mies, joka on lopettanut melko runsan alkoholin käytön vuosia sitten.

... niin vaadi se takaisin. Liian usein näillä palstoilla on surkeasti käynyt.
Miten lie käynyt lopulta sillekin, joka saman tapaista tilannetta kuvasi ja
näytti pian turpaansa saavan?

Tilanne jatkuu entisellään eli mies ollut jo viikon verran ties missä. Eli ryyppäämässä ja huoraamassa. Tunteeni vaihtelevat kaikkea vihasta ja pettymyksestä ikävöimiseen ja ajoittaisiin itsesyytöksiinkin. Hieman toipumista on osaltani havaittavissa sikäli, että en ole hänelle kertaakaan yrittänyt soittaa, en ole kulkenut niillä kulmilla missä hän ryyppää tai yrittänyt tavoittaa hänen kavereitaan, toisin kuin hänen aiempina reissuina. En enää jaksa välittää siitä, missä hän on, vaikka ajoittain toivonkin että hän minulle selvinpäin soittaisi. Olen pikkuhiljaa myös alkanut pitää vähän enemmän huolta itsestäni ja kodistani ja siten elämään enemmän itselleni. Näistä edistysaskeleista olen tyytyväinen, vaikkakin yöt nukun edelleen huonosti ja olen mieluummin yksin kotona kuin ihmisten ilmoilla.

En tiedä olenko läheisriippuvainen, mutta kaikki läheisriippuvuudesta käsittelevät vastauksenne osuivat itseeni erittäin hyvin. En voi sanoa, että olisin enää ollut rakastanut nykyiseen exääni, mutta ero ottaa edelleen koville, mikä johtunee eroahdistuksesta ja siitä riippuvuudesta mitä häntä kohtaan tunsin. En usko, että tällä eroahdistuksella ja sekavilla tunteillani nimittäin on enää mitään tekemistä sen voimakkaan rakkaudentunteen kanssa mitä exääni kohtaan ennen tunsin ja mitä ehkä vielä ennen eroakin olisi pitänyt tuntea, mutta en tuntenut. Ei vaan enää ollut hyvä olla hänen kanssaan, mutta jollain tasolla vielä pahemmalta tuntuu olla yksin, vaikka vapauteni olenkin saanut takaisin. Kuuluuko nämä kaikki läheisriippuvuuteen? Entä voiko aito rakkaus muuttua läheisriippuvuudeksi vai onko läheisriippuvuus jotain mikä on ollut koko ajan?

Olen aina kaivannut ja halunnut tasavertaisen ja "terveen" parisuhteen, sillä muista alkoholistien kumppaneista poiketen, minulla ei ole hoivaamisviettiä, sillä ei minusta ole kenenkään hoivaajaksi. Olin erittäin onnellinen tavatessani tämän nykyisen exäni. Tuntui heti että hän on täydellinen kumppani minulle ja ajattelin, että hän on liian hyvä ollakseen totta. Hänellä oli terveet elämäntavat, oikeanlaiset asenteet ja kaikki sellaiset ominaisuudet mitä arvostan miehessä, joten rakastuin häneen hyvinkin nopeasti. Pikkuhiljaa kaikki hyvä paljastui tietenkin valheeksi, eikä hänen terveet elämäntavat tai hyvät arvot yms. kestäneet kuukautta kauempaa. Siinä vaiheessa olin kuitenkin jo niin rakastunut häneen, että uskoin kaiken muuttuvan hyväksi kunhan alkuvaikeuksista päästään yli. Valitettavasti kyse ei kuitenkaan ollut alkuvaikeuksista, vaan todellisuudessa se oli vasta vaikeuksien ja valehtelun alkua, mihin ei vielä silloin liittynyt alistusta ja rajoituksia.

En enää halua palata takaisin alistettuun, rajoitettuun elämään. Olin jatkuvasti epäilyn ja mustasukkaisuuden kohteena, vaikken liikkunut muualla kuin töissä ja kaupassa. (En siis olisi ikinä saanut anteeksi pettämistä tai valehtelua, kun pelkkä työssäkäyntini ja kauppareissuni herättivät hänessä epäilyksiä. Mutta itse sen sijaan en ole muuta tehnytkään kuin antanut hänelle anteeksi). Vaikka omien voimavarojen rajoittuneisuudesta ja lievästä häpeästäkin johtuen en ole vielä sosiaalista elämääni aloittanut uudelleen, niin tuntuu hyvältä kun saa edes elää omassa kodissa vapaasti ja käyttää tietokonetta ja puhua puhelimessa ja lähettää tekstiviestejä olematta kenenkään valvovan silmän alla.

Vertaistuki ryhmiä olette myös ehdottaneet ja varmasti saisin niistä apua, sillä sosiaalinen verkostonikin on lähes olematon kaikista rajoituksista johtuen. Siitä huolimatta ryhmiin meno tuntuu jotenkin vaikealta ja typerältäkin, mikä tosin johtuu hyvin pitkälti varmasti omista asenteistani, ennakkoluuloistani ja rajoittuneisuudestani. En oikein halua antaa mahdollisuutta ryhmille, vaan haluan oikeita kavereita ja ystäviä, mutta heidän löytäminen aikuisiällä ei ole kovinkaan helppoa ja yhteydenotto vanhoihin kavereihin tuntuu kaiken tämän jälkeen erittäin hankalalta ja häpeälliseltäkin. Mutta ehkä jonain päivänä löydän ystäviä tai uskaltaudun mukaan ryhmiin, jotta saan edes jotenkin purettua itseäni ja näitä tuntemuksiani. Kiitos kun olette vastanneet minulle asiallisin viestein, ne ovat auttaneet minua todella paljon. Nyt tuntuu taas huomattavasti paremmalta saatuani taas uuden vuodatuksen kirjoitettua, vaikka tunteeni edelleenkin ovat hyvin sekavat, mutta ehkä se on näissä olosuhteissa ihan normaalia… vai onko?

Kuule, voin omasta kokemuksesta sanoa, että vaikka sinä tekisit mitä, niin se ei estä alkoholistia retkahtamasta. Ainut oikea neuvo, minkä voin sinulle antaa on, että juokse pakoon henkesi edestä mikäli olet itsellesi tärkeä ennen kuin ko heppu on totaalisesti sotkenut sinunkin asiasi - näin kävi minulle.
Alkoholistilla on aina olemassa se tärkein rakas, joka on alkoholi. Sinä jäät ja tulet jäämään aina toiseksi.

Jeesuksessa löydätte uuden elämän ja tien Jumalan luokse. Hän vapauttaa alkoholista,
parantaa sisäiset haavat ja antaa kaiken anteeksi! Hän antaa tulevaisuuden ja toivon!

Upeata että kirjoitit tänne tuon kokemuksesi. Olen myös elänyt päihderiippuvuuden ympäröimänä ja edelleen tietyllä tavalla kun työskentelen päihdehuollossa päihdeterapeuttina.
Tärkeintä itselleni on ollut hakea "apua" itselleni ja lopettaa siitä toisesta huolehtiminen, mitä tavallaan olen itse tarvinnut jollain sairaalla tavalla, jonka huomasin sitten jälkeenpäin.
suosittelen ehdottomasti kaikella rakkaudella seuraavaa: http://www.al-anon.fi/

Vaan miksi sitä ei voi ajatella yksinkertaisesti vain niin päin,
että terve itsetuntosi ja -tuntemuksesi on palaamassa.
Täjän asti sinulla on ollut jonkinlainen Jeesus-syndrooma. Olet tosiaan kuvitellut, että
olet ainoa, joka voi pitää kaverisi pinnalla tai estää häntä vaipumasta pinnan alle,
Mutta eipä meistä tavallisista kuolevaisista Jeesukseksi ole.
Sitä en sano, etteikö joku joskus nouse niin, että toinen rinnalla kulkee,
mutta paljon suurempi riski on, että vedät itsesi ja lapsesi ja lastenlapsesi samaan liemeen.
Vastuu kuitenkin viime kädessä on kaverisi. Hän vastaa elämästään, valinnoistaan.
Joka päivä siitäkin, korkkaako pullon vai ei.
Ja niin kauan kuin halu korkata pullo ja halu pettää ja alistaa sinua on suurempi kuin
halu olla suora, on loppupeleissä aivan sama, kuinka kiltti sinä olet. Joillakin luonteenpiirteillä
pottumaisuus vain lisii siistä, että toinen on kiltti. Osa ongelmaa on tietysti sekin,
että ei ihminen määrättömästi "kilttinä olemista" kestä, eli omassa sisimmässä kasvaa
helposti myös viha ja ärtymys, ihmisiä kun olemme,mutta sitähän Jeesus-tyyppi ei itselleen myönnä.
Puhun tätä siltä pohjalta, että olemme perheenä paljon tehneet työtä kristilliseltä pohjalta
alkoholikoukussa olevien kanssa, Auttaneet heitä, järjestäneet vieroituspaikkoihin,
viimeisin lähti eilen hoitoon. Mutta niin kauan kun kaverista ei itsestä sitä särmää löydy, että hän
todella haluaa muutosta, niin turha siinä on mitään puhua tai tehdä. Odottaa vain. Osa kyllästyy
elämäänsä ja lähtee etsimään viimein apua, osa jäätyy hankeen tai löytyy viinapäissään kuolleena sängystään. Ihan konkreettisesti. Viimeisen kolmen vuoden aikana on useampi kouluaikainen toverini haudattu. Leskiä heiltä ei ole jäänyt, sillä naisystävät tai vaimot ovat luovuttaneet jo aikoja sitten,
jos heitä on ollutkaan.

Pari muistelusta vuosien varrella:
Olimme asematunnelissa Helsingissä Perjantai Kristukselle- ryhmän kanssa katutyössä. Aiemmin Jumala oli sanonut, että rahaa ei tarvitse antaa, omat lapseni tarvitsevat järskiä paljon enemmän kuin nämä kaverit kaljaa. Tuli taas yksi kaveri maailman murjoman näköisenä ja pyysi, että kävisin ostamassa
hänelle tunnelin ruokakaupasta yhden maksalaatikon, hänellä kun oli niin nälkä. Kävin ostamassa
ja kun astuin kaupan ovesta ulos, Jumala kommentoi vain ykskantaan sanomalla:
- "Taas sinua jymäytettiin."
Toinen vuosikausia vieressä seuraamani tilanne oli serkkuni avioliitto viinaan taipuvaisen miehen kanssa. Melkoista kärsimystä heillä oli, vaikka serkku koko ajan töissä oli eikä itse juonut.
Lapsia heillä ei ollut ja mies haukkui sitten vaimoaan tästä syystä, jos nyt vaikka mistä muustakin syystä.
Kulki omia teitään, petti. Ja viimein sitten julisti, että kun vaimosta ei ole mihinkään, ei edes lapsia saamaan,
niin hän lä'htee pois kotoa. Ja lähti kanssa, oli löytänyt yhtä kovan juomarinaisen rinnalleen.
Serkku kasqasi elämäänsä sirpaleista, oli aikansa yksin ja löysi sitten rinnalleen
ihan tavallisen suomalaisen miehen, vastuuntuntoisen ja mukavan. He menivät naimisiin,
mies rakennusmiehenä rakensi heille oman kodin ja vuosien kuluessa syntyi kaksi ihanaa tyttöä,
nyt jo aikuisia, opiskelevia. Ja kaikki tämä vain siksi, että serkkku ei juopolle miehelleen enää kelvannut. Eli joskus onnettomuus voi olla varsinainen onni!
Mutta että varta vasten edes suunnitella elämää kaverin kanssa, joka juo, pettää ja haukkuu,
sitä minä en ymmärrä. Jumala on tosiaan Jumala, hän pystyy muuttamaan ihmisen elämän kulun,
jos ihminen sitä itse tosiaan haluaa. Eikä Jumalakaan väkisin ihmistä muuta, kyllä siihen nimenonaan
ihmisen omaa tahtoa kysytään. Vapaa tahtohan ihmiselle on annettu. Mutta että me ihmiset luulisimme, että me olemme varajumalia, tuosta vain oman persoonallisuutemme ja elämämme kieltämällä auttaisimme tällaista ihmistä nousemaan, siihen en usko!
Jos et itseäsi ja omaa elämääsi minkään arvoisena pidä, niin ajattele edes tulevien lastesi elämää!
Terve järki on ihmiselle annettu käytettäväksi, ei säilöttäväksi!
Hyvää adventtiaikaa sinulle!

Kannattaa hankkiutua eroon koko miehestä suosittelee eräs jolla on koemusta 2 alkoholistin kanssa seurustelusa yht 14v.
Älä tuhlaa aikaasi mieheen jolla on a ongelma. Raitistuminen sinun vuoksesi ei tule onnistumaan. Ihminen raitistuu vain sitten kun tekee sen itsensä vuoksi. Alkoholisti ottaa syyn juomiseen mistä vain kun todellinen syy on että joumaan tekee mieli. Siinä ei mikään pidättele itsekästä lasta joka ei ole kasvanut aikuiseksi. Kun mies on pettänyt sinua et tule ikinä onnelliseksi hänen kanssaan. Ryyppyreissulla ihmiset pettää helposti ja tällaiset asiat rikkovat lopullisesti jotain ihmisen sisältä. Sitä vaan tahtoo uskoa toisen vakuutteluja koska itsekin sairastuu kun elää alkoholistin kanssa. Ei enää osaa ajatella terveesti vaan elää taudin mukaan ja holistin puheita uskoen. Tauti nielee kaiken elämästä ja varuillaan saa olla koko ajan millon mies jättää tulematta, mitä sille sattuu tai pettääkö se. Sitten menee tuhottomasti aikaa kun koetta olla mihelle mieliksi puhua ja käyttäytyä niin että toinen pysyisi raittiina. Dr Phill tv psykologi sanoi osuvasti että yleensä mennyt käytös ennakoi tulevaa. Katso siis taaksepäin niin näet millaisen tulevaisuuden saat juopon kanssa.
Elämä alkoholistin kanssa on yhtä vuoristorataa hänen ongelmansa ympärillä pyörien. Anna miehen ottaa vastuu itse elämästään ja raittiudestaan. Hän voi mennä hoitokotiin tai a-kerhoon tai tulla uskoon, sitten jos itse haluaa aineesta eroon.

Itellä ollut paras päätös kun hankkiuduin holisteista eroon. Molemmat jatkoi ryyppäämistä. Nyt toinen on kuivilla. Mutta takaisin en ota koska haluan elää vapaana henkisestä sairastamisesta ja ihmisestä joka vahingoittaa minua itsekkyydellään ja sairaudellaan. Vuodet voi mennä hukkaan ja saat jauhaa samaa säveltä mitä tähänkin asti. Älä ole kenenkään sätkynukke hyvä ihminen. Voit saada tasapainoisen ihmissuhteen kunnollisen miehen kanssa joskus myöhemmin. Jos olet taipuvainen hyysäämään juoppoja miehiä, ehkä ois hyvä olla yksin ja tutustua itseensi miksi näin on, miksi et odota itsellesi parempaa kohtelua, mitä todella haluat elämältä jne.parantua tällaisesta ja pitää itsestäsi huolta.Suosittelen lukemaan kirjoja läheisriippuvaisuudesta irtautumisesta.
Itse opetat miehellesi miten sinua saa kohdella. Hän on ilmeisesti hoksannut että anteeksi saa mitä vaan ja olet hyväuskoinen hölmö. Hieman lirkuttelua ja lupauksia, ehkä katumuksen kyynel niin olet jo kypsää kauraa.Katso totuutta silmiin ajoissa äläkä vasta vuosien parisuhteen jälkeen ihmisrauniona, niinkuin monelle on käynyt.

Et ole syyllinen retkahdukseen!! Juoppo on juoppo ja aina on heille löytyy hyvä syy juoda!! Joko et tehnyt sitä tai teit tätä jne. joten mä nyt sitten juon. Jos ei alkkiksella itsellään ole haluja lopettaa juomista vaan tekee sen "marttyyrimaisesti" toisen puolesta siitä ei tule ikinä mitään. Ja siinä vaiheessa kun on krapula ja morkkis on tosi hienoo luvata parantaa tapansa... Kunnes sitä viinahammasta kolottaa niin perhanasti... Lähde pois tuosta suhteesta!

kun menisitte virallisesti naimisiin?

se on sillä lailla että alkoholisti pysyy raittiina kun on itsensä takia ei perheen vaimon tai työpaikkansa takia. tv. raitis alkoholisti

Joka valehtelee pienessä asiassa, valehtelee myös isommassa asiassa. Itse sen sanoit. Tukeminen ja lapsenvahtina oleminen on eri asioita. Et voi olettaa että koskaan voisit olla koko ajan toista kyttäämässä, että älä tee tätä. Jos toinen haluaa, hän tekee... Voin tietty olla myös väärässä, mutta siltä tuo selostuksesi perusteella kuulosti. Kysy mieluummin jolta kulta joka on touhuanne seurannut, äläkä nettipalstalta ;D Siksi toisekseen täällä tulee esiin ainoastaan toinen puoli tarinasta.

Jätä se deeku ei se siitä miksikään muutu.

pistä suhde poikki, lopullisesti, nyt, aika surun liennyttää, muutaman vuoden kuluttua kiität itseäsi, että jätit tuon miehen, raittiitakin miehiä vielä on olemassa...

Ei toista voi laittaa vastuuseen omasta olotilasta, ongelma on että mies ei rakasta itseään eikä näin ollen pysty rakastamaan sinuakaan. Hankkiudu eroon koko miehestä koska tuhoat tuollaisessa suhteessa itseäsi. Hae apua vaikka kirjoista, varmaan joku täällä pystyy suosittelemaan kirjoja teemaan liittyen. Siten huomaat kuvion paremmin. Tsemppiä ja kuule - ansaitset kunnon miehen, hae vaikka treffeistä tällä foorumilla!

Alkoholisti on alkoholisti ja hän keksii kyllä syyn juoda teet sinä ihan mitä tahansa tai olet tekemättä. Kerroit, ettet ole onnellinen vaikka mies olisi selvänäkin - mitä ihmettä sitten roikut tuossa suhteessa? Mies ei ole sinun arvoisesi. Lähde pois nyt kun se on mahdollista ja elä omaa elämääsi. Löydät vielä miehen jonka elämää ei hallitse alkoholi.

Sydänsurusi lähdön jälkeen kestää hetken ja tajuat sitten mitn onnellinen olet kun olet päässyt irti tuosta suhteesta. Hei, puhun kokemuksesta. Hän ei ole ainoa mies maailmaassa vaan parempi on sinua varten jo jossakin odottamassa. Tee jotain ihan itsesi takia äläkä jää tähän suhteeseen.

Olen melkolailla kanssasi samassa tilanteessa. Mieheni on alkoholisti, olemme olleet yhdessä muutaman vuoden, naimisiin mentiin viime kesänä.
Suuri syyllisyys miehesi retkahtamisesta ,tuntuu hyvin läheiseltä tunteelta myös minulle.
Mutta se mitä olen tässä oppinut mieheni rinnalla on se, ettei kukaan toisen ihmisen vuoksi päihteitä lopeta, jos väittää näin toiselle kuin myös itselle niin se on valhetta.sillä tosiasia on se, että itsensä vuoksi se on tehtävä. uskon myös ettei kukaan loppupeleissä ole toisen tähden selvinpäin.okei, se voi olla yksi todella upea kimmoke ja ihana asia. Huomattavan hienoa on se että jaksat olla miehellesi tukena.
alkoholistin kumppanina on vaikeinta olla. joutuu kuuntelemaan humailaisen ilkeitä sanoja kerta toisensa jälkeen, älytöntä henkistä väkivaltaa...siltikin nuo kaikki kännisen pölinät, eivät ole todellisia, ne on viinan sumentamien aivojen keskinäistä kamppailua.
alkoholistia sekä vihaa että rakastaa.ja nuo kaksi tunnetta kävelevät niin ääripäissä käsi kädessä.
minä en esim.enään jaksa katsoa miestäni humalassa.sen tähden hän menee aina jonnekin muualle.
mielestäni et ollut ollenkaan itsekäs, halutessasi omaa aikaa, tilaa olla.
muistaisit kumpa ymmärtäisit seuraavaa;
jokainen alkoholisti tekee itse omat päätöksensä.et voi syyttää itseäsi siitä jos hän retkahtaa tai luulla että vika oisi sinussa kun hän juo.alkoholilla on valtava voima ihmismieleen.se on sairaus, siinä missä muutkin päihdeongelmaiset.
alkoholin himo vain yksinkertaisesti on niin voimakas ettei sitä pysty estämään vaikka kuinka miehesi sinua rakastaisikin ja jumaloisikin.ei hän kuitenkaan juomisellaan tarkoita pohjimmiltaan pahaa.
hänen oisi saatava apua.olet varmaan kuullutkin aa-kerhoista..paitsi että jos miehesi ei pidä kyseisestä paikasta niin sitten se on vaikeaa tietysti saada hänet sinne.
mutta aa-n rinnalla on alkoholistien läheisille suunnattu ryhmä al-anon.suosittelen lämpimästi.
toivon myös sydämeni pohjasta kaikkea hyvää sinulle sekä paljon paljon voimia.
tämä on sinun polkusi, ja olet valinnut kulkea sen alkoholistin kumppanina.
suhde antaa paljon , mutta se myös vie niin hurjan paljon.

Kärsitkö läheisesi alkoholin käytöstä? Avopuolison Hetkellinen raittius aiheuttaa sinulle tuskaa, pelkoa, ahdistusta, Mitä jos sittenkin hän retkahtaa?
Älä huoli, hae itsellesi apua. Paikkakunnallasi / naapurikunnassa on Alkoholistien läheisten ryhmä AL-Anon, voit myös osallistua Alkoholistien AA:n avoryhmää. Ryhmissä ollaan anonyymejä. Mitä siellä kuulet ja näät jää sinne. Ryhmistä saat apua itsellesi, vaikka alkoholistisi vielä joisikin. Ryhmissä ei raitisteta alkoholistia, ei syyllisestä häntä, vaan apua saadaan itselle. Ryhmät ovat kaikille avoimia. Mene ja kokeile! Ensimmäisellä kerralla et ehkä saa sitä mitä haet, mutta suosittelen, että osallistut vähintään 6 x ja päätät sitten mitä teet.
Voit myös hakeutua kuntasi maksusitoumuksella Kalliolan klinikalle Läheisriippuuvuus -kurssille. Intensiivinen kurssi kestää 5 päivää. Saat sieltä sairaslomatodistuksen työnantajallesi. Kalliolan klinikka sijaitsee Nurmijärvellä n. 4 km Jokelan asemalta.
Avopuolisosi juo -Sinä et ole syyllinen, hän itse vastaa juomisestaan. Kuvaat hyvin, miten pelkäät aiheuttaneesi läheisesi juomisen! Alkoholisti on varsin mainio kehittämään syitä juomiseensa, mutta sinä et ole syyllinen.
Ensimmäinen kappale; Kärsitkö läheisesi juomisesta on avain, vaikka kirjoitankin alkoholististista, alkoholin suurkuluttajasta, kohtuu käyttäjästä, herrasmies (-nainen) juomarista.
Alkoholistia saa rakastaa, mutta rakasta sinun ehdoillasi! Hae apua itsellesi Al-Anon ryhmistä.
Alkoholismi on perhesairaus! Kirjoituksestasi kuvastuu se pelko mitä tunnet ja kuinka se rajoittaa elämääsi. Netistä löydät tietoa AA, AL-Anon, Alateen - perheryhmistä.
Kaikkea hyvää toivon Sinulle

Hän itse teki oman valintansa juomisen suhteen. Sinä et ole hänen syynsä juomiselle etkä sitä aiheuta. Alkoholismi on sairaus muiden sairauksien tapaan. Sitä täytyy hoitaa. Jos hän itse haluaa jotain tuke/apua hänen on itse sitä haettava. Sinä et voi vaikuttaa siihen mitenkään, mutta toki tukea, jos hän päättää olla raittiina. Hänellä on sevästi vaikeeta itsensä kanssa ja purkaa sitten pahan olonsa suhun. Älä mistään hinnasta suostu/alene hänen purkauskohteeksi. Et voi häntä raittiiksi tehdä omilla voimillasi. Hänen pitää itse se valinta tehdä. Hae tukea itsellesi Al-Anon-ryhmistä, siellä saat apua ja tukea itsellesi ja ymmärryksesi kasvaa.

Ethän sä voi jotain deekua suojella 24/7 jätä se älä pilaa omaa elämää!!

Jos hän on vain sinun vuoksesi raittiina niin homma on jo tuhoon tuomittu. Hänen täytyy haluta raittiutta vain itsensä vuoksi. Elä sinä eläämääsi niin kuin tuntuu hyvältä, hänellä vielä tuskainen tie edessä. Ainut mitä voi tehdä on tukea häntä mutta ei 24h/vrk. Hänen otettava itse vastuu elämästään ja tekemisistään. Sinulla on vastuu vain omasta elämästäsi ei hänen. Elä aja itseäsi suohon. Jos toinen sinne haluaa niin anna mennä vain koska oman pohjan on löydyttävä.

Saat seuraavat 10-vuotta menemään hyvin tuskissasi kiemurrellen, ellet ala heti intensiivisesti toimimaan sen eteen, että itsenäistyt ja irroittaudut nopeasti alkoholisti-kaveristasi. Tiedän tämän, koska itse kestin tuon 10 vuotta erästä juoppoa sietäen ja hyysäten. Valheiden määrä ja laatu senkun vain pahenivat päivä päivän jälkeen. Ellen antanut sille kaljarahaa, niin se varasti ne minulta. Pimperoosaa oli tullut jaeltua niin paljon, etten enää meinannut kehdata liikkua kotikulmilla.

Vaikka itse olen siis mies, niin uskallan rohkaista sinua tässä asiassasi tekemään tiukan ratkaisun. Elämäsi on rajallinen, jonka voit tuhlata jonkun alkoholistin hössötyksissä (ne kaikki toimivat saman itsepetoksen ja valheen periaatteen mukaan), mutta voit myös onneksi löytää luotettavan ystävän vielä, jonka kanssa jaat elämäsi paljon laadukkaammin. Nouse ja lähde liikkeelle ystävä hyvä. Itsesi takia!

Kaikenlaista olen ammattini vuoksi nähnyt,mutta tässä taas aivan toivoton tapaus. Tiputa se luuseri kuin hehkuvan kuuma rauta käsistäsi tai kadut koko (mahdollisesti lyhyeksi jäävän) elämäsi ajan. Miehenä vakuutan sinulle,että tervepäinen mies ei alista naista. Olet tosiaan valheiden,petoksen ja myöhemmin lisääntyvän väkivallan kierteessä ja tarvitset myös itse apua. Keskustele esim. psykologin kanssa tilanteestasi ja erityisesti siitä,miksi haluat hakeutua toivottomaan suhteeseen. Mikä ihme teitä naisia vetää renttujen mukaan? Olen työssäni teitä tarpeeksi pahoinpitelyjen jäljiltä paikkaillut.

Vaikka aika suoraan asian ilmaisinkin,niin kaikella ystävyydellä ja hyvällä tahdolla kuitenkin.

äläkä ota takaisin jos haluat että se raitistuu. Kuulostaa musta-valkoiselta sen vuoksi kun se on jotakuinkin näin mustavalkoista. Kun potkaiset sen pihalle, se raitistuu tai ryyppää itsensä hengiltä. Mutta jos raitistuu niin älä ota takaisin koska sen jälkeen se ei ole enää sama mies ja ero tulee ennen pitkää. Jos raitistuu, niin voi löytää jonkun jonka kanssa elää elämänsä onnellisena loppuun. Niin voit sinäkin löytää ja riippumatta siitä raitistuuko tuo mies.
Täällä näyttää virinneen keskustelua siitä miten juoppo voi raitistua ja pysyä raittiina. Siihen ei ole kuin yksi keino. Pitää lopettaa viinan juonti eikä enää aloittaa uudelleen, siinä on koko juttu. Tästähän on maailmassa väännetty vaikka kuinka paljon tieteellistä tutkimusta, filosofioita, psygologiaa, hengellisä ohjeita ja ties mitä. Mutta ainoa yhdistävä tekijä raitistuneilla juopoilla on se että he ovat lopettaneet alkoholin käytön kokonaan. Ei siihen muuta tietä ole. Pilvin pimein on juoppoja jotka haluavat raitistua, mutta kaikki heistä ei ole valmiita luopumaan alkoholista.
Tuota joo....tulihan sitä itelläkin aikanaan otettua toistakymmentävuotta päätoimisesti. Lopulta kun muut raitistumispyrkimykset ei auttaneet, eräs vanhempi henkilö ehdotti viinan juomisen lopettamista. No jostain syystä se autoi. Nyt on 16 vuotta mennyt ilman känniä ja krapulaa, mutta en ole kyllä juonut viinaakaan.

Et ole sitä aiheutanut,näin koen koska sen aiheuttaa jokaisen juopon oma sisin. Siellä pettää se jokin joka sitten antaa aihetta juoda.Juopoltahan ei syyt ja keinot lopu,niitä riitää maailman tappiin.
Katos kun sillä henkilöllä joka juo niin sillä ei vielä mene niin huonosti että tarttis lopettaa,ne saataa sössötää että kun haluais ja haluais päästä mutta ei kuiteskaan halua vaan seli seli.Kaiken suurimpia sanojen selvittäjii ja sössötäjiä,mitä lajija tunnen.
Mistä tunnen tapaukset,itse olen juuri sellainen ollut,seli seli ukko.Kaiken surkeinta lajia mitä voi maa päällään kantaa.Omahyväinen,pahatapainen,jolle yks kaunis kerta sanottiin että kuule sulle ei toi viina käy.
Kyllä otti pattiin että joku mulle viksulle voi noin sanoa,näin luulin silloin.
Nyt kun olen armossa tallanut Jeesuksen seurassa, ja vielä 14 vuotta ilman kuppia.
Voi sanoa että kyllä kaveri oli oikeassa sen suhteen että ei viina mulle käy,eikä se mun mielestäni käy kellekkään. Jos ei ole sisäistä halua ja tarvetta niin ei varmasti pääse viinan kiroista,siihen ei pysy kukaan lähimmäinen,eikä itse.Omalla kohdallani usko Jeesukseen oli pelastus.

En tässä ketään syyttelisi suuntaan, enkä toiseen. Minusta tosin, jos ihminen ei pysty olla viinasta erossa, niin ei vain pysty. Jos selkärankaa ei ole olla dokaamatta, se pitää sanoa eikä toista satuttaa tahallisesti/tahattomasti. Tosin mitään alkoholisti näkemystä en voi antaa, ei ole tarvetta vedellä viinaa, ei yksinäisyyteen, vitutukseen tai suruun.

Kannattaa vetää vähän viileetä ilmaa keuhkoihin, sitten keskittyä ihan arkeen. Ystävien ja sukulaisten seurassa, kyllä tässä maassa miehiä riittää (Ruotsista lisää, jos Sofi Oksasen kannan asiaan ottaa...Ruotsin voi korjata Norjalla, riippuen suhteestaan Ruotsiin...) ja varmasti löydät itsesti parisuhteessa, jossa alkoholi on harvinainen viihdekäytössä kulutettava juoma. :)

Muiden ihmisten takia ei itseään kannata rankaista, ajattelu tapa voi olla kylmä, mutta jos itsesi itket uneen miehen takia...Se ei paranna oloasi, tai hänen oloaan.

Ja siksi sanon, että SULLA on täysi oikeus kieltäytyä kantamasta aikuista miestä, koska oot yrittäny tehdä parhaasi.

Ongelmana sulla onkin omat tunteesi, ja siksi kehoitankin sinua tekemään tiliä tunteittesi kanssa. Lukemastani sain sen käsityksen, että jos jatkat sitä suhdetta, tulet aivan taatusti kärsimään, koska se tyyppi ei paranna tapojaan, ja senkin takia, jos hän ei pysy omilla tolpillaan sinun kannattelematta.-On päivänselvää, että hän syö sinun enrgiasi viimeistäpisaraa myöten, ja sitten syyttää sinua, omista tempuistaan.

Joten tee kerralla pesäero, ja jatka matkaa, kerran se vain kirpaisee, mutta sen jälkeen voit löytää elämän, jota kaipaat.

Juoppojen juttuja älä enää kuuntele, -he valehtevat, AINA ja IKUISESTI !!!

klikkaa

http://www.lisa-heiss-entjungfert.net/?uid=82963

Hyvä ihminen
Jätä nyt tuollainen mies vielä kun voit!!!! Olen vierestä seurannut tyttäreni miessuhdetta 3 vuoden ajan, joka meni jokseenkin tuolla tavalla. Tosin hän nyt ei kaiketi juuri pettänyt, mutta alkoholisti on alkoholisti. Eikä 6kk ole mikään aika olla raittiina. Sun pitäisi ensin oppia olemaan yksin sitten vasta voi elää toisen kanssa. Tuhlaat elämääsi tuollaisen luuserin kanssa, etenkin jos pettää. Oletko joku masokisti vai mikä ihme on? Tai oletko niin ruma, että et muille kelpaa. Tyttäreni on kaunis, koulutettu yms ja silti pyöri vuosia yhden luuserin kanssa. Pitääkö sinun tehdä sama, ennenkuin ymmärrät omaa parastasi. Juoppo on juoppo. Nyt tyttäreni on toisen ja kunnollisen miehen kanssa, mutta kärsii edelleen edellisen suhteen jutuista. Toivon sinun viisastuvan ja kunnioittavan itseäsi ja jättävän moisen luuserin jo nyt eikä sitten joskus kun olet jo vuosia uhrannut häneen elämästäsi. Valinta on omasi. Valitettavsti sinä myös kärsit seuraukset tekemistäsi valinnoista.

Itse alkoholistimiehenä olen tullut siihen tulokseen, että mitä se kenellekään kuuluu, miten minä elämääni elän. Jos joku nainen katsoo että hänen maailmankuvaansa ei miehen dokaaminen sovi, niin selluliitti saa lähteä ihan vapaasti. Voin ohjata ovelle.
Ei se ole mielekästä elämää, jos pitää toisten pillien mukaan tanssia. Kyllä fiksu juoppokin keksii itsellensä elämiseen tarvittavat rahat keinolla tai toisella.
Kuka täällä oikeasti kuvittelee olevansa niin viisas, että voi kirkkain silmin sanoa, miten jonkun toisen ihmisen kuuluu elää?

Aloita elämään.Ei toisen elämän mukaan voi elää.Juoppoja on kohta Suomi täynnä, mitä niitä hyysäät.Jätä ja aloita uusi elämä.Ihan kunnollisiakin kundeja on vielä olemassa.Niitä ei ehkä löydy baaritiskiltä mutta yllättäen saattaa joku pätkähtää sinunkin eteesi oudossa tilanteessa ja niin mimmiä viedään...
Onnea ja kaikkea hyvää sinulle! t, alkoholia myyvä rouva

Olen vihdoin oivaltanut sen, että exäni on hyvinkin toivoton tapaus. Ei edes katko muutaman kuukauden kuntoutus auttaneet. Olin nimittäin pari kuukautta ennen hänen katkolle menoaan lempannut miesystäväni, mutta kun hänen motivaationsa raittiuteen tuntui olevan hyvin vahva, etenkin kuntoutuksen aikana, päätin antaa hänelle vielä yhden mahdollisuuden harkittuani asiaa jonkin aikaa. Hän teki aluksi kaikkensa saadakseni minut takaisin ja oli todella huomaavainen ja hyvä mies, aivan niin kuin silloin kun häneen tutustuin ja rakastuin. Uskoin vahvasti hänen muuttuneen ihmisenä, joten aloitimme suhteemme taas alusta. Tämän kaiken jälkeen minun on nyt uskottava siihen, ettei hänestä ole raittiiseen elämään, vaikka hän kaiken muun hyvän lisäksi vannoi ja vakuutti että olen hänelle kaikki kaikessa eikä halua minua enää menettää. Pikkuhiljaa hänen käytöksensä kuitenkin muuttui siis pahempaan suuntaan, hajottaen minut kokonaan. Sen seurauksena tapahtui sitten tämä ”minun aiheuttamani” retkahdus.

Teidän ansioistanne olen nyt käsittänyt sen, että en aiheuttanut retkahdusta, vaan pikemminkin annoin hänelle edes vähän pidemmän raittiuden. Ihastuin häneen uudelleen, mutta kun ihastus ja kaikki se hyvä loppui, jatkoin kuitenkin hänen tukemistaan niin paljon kuin jaksoin. Kun omat voimavarani olivat täysin lopussa, oivalsin että oman ajan saaminen on pakollista etten itse romahtaisi. En yksinkertaisesti olisi jaksanut enempää, kun kaikki tekemiseni oli hyvin rajoitettua. Tiedän nyt tehneeni parhaani hänen raittiuden tukemisessaan, mutta kun se ei riittänyt, niin jatkan oman elämäni elämästä ilman häntä, vaikka tämä ajoittain vaikeaa onkin. Uskon kuitenkin löytäväni itselleni luotettavan miehen ennemmin tai myöhemmin kunhan opin ensin välittämään itsestäni ja arvostamaan itseäni sekä saamaan itsetuntoni takaisin, minkä exäni onnistui nujertamaan erittäin hienosti.

Jos on juoppoudelle perso, niin on! Se ei ole Sinusta kiinni. Minä en juo, vaikka olen yksin. Minä voin juoda seurassa jonkun lasillisen, se riittää. Et ole mikään "veljesi vartija". Tuntuu typerältä kuunnellakin moista itseänsä syyllistystä. OTA TOINEN MIES! ON MEITÄ VAPAANA! Meitä on tutuissa varmaan 8 vapaata ja tosi mukavaa miestä. On pottumaista kuunnella ruikutusta. On myös pottumaista nähdä naisia ruikuttamassa ettei ole miestä. He eivät ehkä ansaitsekaan kunnon miestä, jos asenne on sairas?

Katkaise suhde häneen heti ja jätä turhat itkut sikseen. Olen itse elänyt juopon kanssa melkein 4 vuotta ja voin kertoa ettei tilanne tuosta parane, päin vastoin!!! Älä anna hänen syyllistää itseäsi retkahduksesta äläkä mistään muustakaan. Juoppo keksii aina verukkeita juomiselleen ja muille törttöilyilleen. Jos kännissä pettää niin se on ihan yhtä paha kuin olisi tehnyt sen selvinpäin. Ainakin taudit tarttuu olipa sitten kännissä tai ei.
Alkoholistin luonne muuttuu ryyppäämisen takia ja joskus muutos on pysyvä. Jos ihminen on holtiton viinan kanssa niin hän on holtiton ja epäluotettava kaikessa muussakin !!!
Älä jää odottaamaan enää pahempia "juonen käänteitä" suhteessanne esim. pahoinpitelyä tai rahasotkuja, vaan poistu tuosta kuviosta. Kun olet päässyt hänestä eroon huomaat muutaman viikon päästä kuinka helppo on olla kun ei tarvitse juoppolallin takia kantaa huolta ja turha stressaaminen kuuluu menneisyyteen.

Voimia sinulle että jaksat järjestää elämäsi parempaan suuntaan! :)

Kaksi sanaa NYT LOPPU ja lopetat suhteen on niitä sellaisiakin miehiä jotka hallitsee hauskanpidon se ei lopeta konnailujaan vaan pahenee älä pilaa elämääsi ELÄT vain kerran.

Et ole liian itsekäs. Jokainen tässä elämässä tekee omat ratkaisunsa. Niin sinä ja myös hän. Jos rakastat häntä ja haluat tukea häntä niin tuet häntä omien voimavarojesi mukaan. Et missään nimessä saa antaa oman henkisen/fyysisen terveyden järkkyä toisen huonoista tavoista/riippuvuuksista.Voisipa ajatella että olet tehnyt ison työn kun olet ollut tukena jo 6 kk. Voin vain kuvitella mitä tälläinen elämä voi olla. Itselläni kaverin vanhempi on alkoholisti ja se kyllä kaivertaa ystäväni henkistä hyvin vointia joskus varmaan paljonkin.

Tuo itsekäs sanaa käytetään nykyään niin paljon vain negatiivisessa mielessä vaikka se onkin hyvin positiivinen sana jos sen oikein ymmärtää. Täytyy olla itselleen uskollinen jotta voi olla onnellinen. Jos on onnellinen se tuo onnea myös lähimmäisillesi ja ympärillä oleville ihmisille.

Tosiaan ymmärrän tilanteen vaikeuden, tuntuu varmasti aika pahalta edes ajatella nuin. "olenko syyllinen"
mutta et todellakaan ole, lupaan sen! Yritähän jaksaa ja onnea elämään. Toivotaan että löydätte uuden polun yhdessä tai sitten erikseen.

Kuten monessa kirjoituksessa on todettu - "Alkoholisti voi raitistua vain ja ainoastaan itsensä takia."
Jos alkoholistin raitistumisen "motivaattori" on joku muu esim. kumppani, perhe, työpaikka jne. raitistuminen EI omien aiempien ja myöhempien kokemuksien myötä tule onnistumaan. Alkoholistia ei kykene myöskään ymmärtämään kuin toinen alkoholisti. Älä missään nimessä syytä itseäsi kumppanisi retkahtamisesta!!
Kumppanisi teki päätöksen, eli antoi itselleen luvan juoda. Usein "retkahtaminen" johtuu siitä, ettei alkoholisti ymmärrä hoitaa tätä kuoleman vakavaa sairautta. Jokaisella alkoholistilla on HOITOVASTUU OMASTA ITSESTÄÄN!! Ilmeisesti miesystäväsi ei ole löytänyt omaa "pohjaansa". Kannattaa muistaa, että alkoholistin on hoidettava itse itseään vertaistuen parissa. Useasti alkoholismiin taipuvainen henkilö on myös läheisriippuvainen ja käyttää muita ihmisiä hyväkseen sekä satuttaa henkisesti läheisiään joskus jopa fyysisestikin. Kirjoituksestasi päätellen olet henkisesti täysin hajalla, koska tunteesi toimivat yhä voimakkaammin, etkä kykene ajattelemaan järkevästi/selkeästi. Älä syytä siitäkään itseäsi, koska jokaisella on oikeus rakastaa ja välittää. Juova alkoholisti ei piittaa loppujen lopuksi läheistensä tunteista tippaakaan, ainoa mikä on mielessä on seuraava huikka ja lohduttava kainalo. "Olimme hillittömiä kaikessa"
Alkoholismi on todella vakava tunne-ja sielunelämän sairaus, joka johtaa pahimmillaan mielisairaalaan, hullujen huoneella, vankilaan tai ennenaikaiseen hautaan! Suosittelen lämpimästi tutustumaan AL-Anoniin eli Alkoholistien Läheisille tarkoitettuihin vertaistukiryhmiin. Toivon myös, että miesystäväsi löytäisi "oman pohjansa" ja hakisi apua ongelmaansa esim. AA:sta. Jos miesystäväsi todella välittää ja rakastaa sinua ja hänellä on OMA HALU RAITISTUA, OMAN ITSENSÄ TAKIA - huomaa hän jossain vaiheessa toipumisen myötä, että oma oma halu olla raittiina itsensä takia, antaa hän myös mahdollisuuden sinulle toipua. Miehesi on käytävä tarpeeksi pohjalla tajutakseen, ettei hän pärjää ilman ryhmiä/vertaistukea ja ylläpitääkseen ensisijaisesti omaa raittiuttaan hänen on luovuttava ylpeydestään ja omavoimaisuudestaan ja nöyrryttävä kuningas alkoholin edessä. Viinapiru vie miesystävääsi kuin vierasta sikaa, ellei hän hoida sairaudeksi luokiteltua alkoholismiaan tekemällä kaikkensa pysyäkseen raittiina, ei suhteellanne ole tulevaisuutta.
- ITSENI TAKIA, LÄHIMMÄISTENI PARHAAKSI -

Alkoholistilla on kaksi vaihtoehtoa: raittiina päivä kerrallaan tai olla "kentällä" .

Eräs AA-toverini vertasi kerran AA:ta leikkisästi Mafiaan ja totesi, että molemmista poistumisen
seuraukset omat ennemmin tai myöhemmin kohtalokkaita!!!!! Raittius on iloinen asia.

Jos miesystäväsi lähtee esim. AA-kokoukseen, voit itsekin osallistua jossain vaiheessa ns. "avopalaveriin"



Voimia ja jaksamista sinulle!

t. Raitistunut Alkoholisti

Vaikka hänellä kyllä selityksiä aina löytyy. Sinä et todellakaan ole syyllinen miehesi juomiseen, etkä juomattomuuteenkaan.... Alkoholistin pitää raitistua oman itsensä takia ja omista lähtökohdistaan ei kenenkään muun vuoksi. Vain silloin se voi onnistua. Alkoholistin pitää olla nöyrä sairautensa edessä ja tunnustaa se että hän ei selviä siitä itse ja yksin, vaan apua hakemalla. Kts. www.minnesota.fi

Retkahdus on AINA oma valinta, vaikkakin addiktion omaavalla on taipumus joko suoraan tai epäsuorasti saada läheiset tuntemaan syyllisyyttä!!!

vain alkoholisti itse päättää juomisestaan, vaikka usein syyttääkin ympäristöään

terveisin alkoholistin lapsi, lapsenlapsi ja ex-puoliso

Käy lukemassa päihdelinkissä tarinoita... Ota osaa keskusteluun...
Siellä on vertaistukea päihdeongelmaisen läheisriippuvaisille.
Jaksamista ja voimia sinulle.

Et todellakaan aiheuttanut retkahdusta, alkoholisti retkahtaa joka tapauksessa ennen pitkää, teit mitä tahansa tai olit miten tahansa. Sanon suoraan ja rehellisesti että jätä se mies, ennenkuin itse olet hermoraunio ja menettänyt kaiken. Se on loputon kierre ja johtaa vain tuhoon, jonka jälkeen jäät korjailemaan raunioita. Puhun kokemuksesta, erosin vihdoin 6,5 vuoden alkoholistisen suhteen jälkeen. Se oli yhtä seilausta helvetistä hurmioon, onnea minäkin toivoin ja halusin.Minulta meni mielenterveys, työkyky ja rahat kun en pystynyt luopumaan ja hyväksymään tosiasioita. Nyt olen ollut 8 kuukautta yksin, ei se helppoa ole ollut,hengissä olen ja toivoa paremmasta on. Alkoholistin pitää itse, itsensä takia haluta raitistua, muuten se ei onnistu. Pelasta itsesi ja hanki oma elämä, oma onni itsestäsi. Miestäsi et voi pelastaa ja raitistaa. On vertaistukiryhmiä, Al-Anon, alkoholistin läheisille, netistä löydät ryhmiä. Siellä kuulet tuttuja tarinoita, saat tukea ja opit myös ymmärtämään itseäsi. Kaikkea hyvää sinulle minkä ratkaisun sitten teetkin, olet sydämessäni ja toivon sinulle voimia. Elämä kantaa vaikeilla hetkillä, päätökset on vain tehtävä.

Lue Friedrich Holzin neuvottelutaidon kirja. (Kirjan nimeä en nyt muista - tekijän vain). Se mikä pätee liike-elämään pätee myös parisuhteeseen. Kannattaa käyttää tyrmäysfraaseja. Tässä muutamia:

- "sinä oot maanis-depressiivinen"
- "minä haluan tasaveroisen suhteen enkä tommosta takertujaa"
- "oo sinä siellä X:ssä" (X voi olla vaikkapa baarissa, kirjastossa, isäs kanssa jne)
- "mulla on ollu 500 miestä"
- "kolmen kaljan jälkeen saan kenet vaan"
- "heti jos menisin ravintolaan voisin alkaa seurustelemaan"
- "meet joko ravintolaan tai sitten vedät kätees"

Toisen juomisesta tai retkahduksista ei kannata itseään syytellä.

Voi sinua, pelasta oma itsesi suhteesta pois, voin vakuuttaa ettei nämä oireilut koskaan tule muuttumaan . Sitä mennään baariin välittömästi jos ei asiat luista niinkuin mies haluaa, ja muka rangaistukseksi sitten juodaan ” kun oot niin kova mua kohtaan” vakio
Sana näiltä.

Älä pilaa elämääsi , sillä höntä ei voi kukaan muu muuttaa kun hän itse , ja jos retkahtelee juomaan niin sekin jo todistaa luonteen heikkoutta.
Sinuna jättäisin suhteen kokonaan, sillä hänen elämänsä ei ole sinun vastuulla, ainoastaan hänen omalla vastuullaan . Ajattele miten olisi jos vielä hommaisit lapsen hänen kanssaan silloin olisit todella kiinni.
Tiedä mistä puhun .

Sinä tapat miehesi viinaan kun et tue häntä.