Minulla on läheinen sukulainen, joka työskentelee arvostetussa asemassa terveydenhuollossa. Tämä sukulaisnainen on vuosien varrella loukannut minua monin eri tavoin, joskus tahallaan, joskus tietämättään.
Nyt olen saanut tietää hänestä asioita, jotka, jos vien ne eteenpäin, lopettavat hänen työuransa kertaheitolla.
Mitä siis teen? Maksanko loukkaukset kertaheitolla tuhoamalla hänen loppuelämänsä, mitä tulee töissä käymiseen vai annanko olla? Tiedän, että jos paljastan tietoni, hän ei enää koskaan tule tekemään töitä ainakaan terveydenhuollon parissa, tuskin muuallakaan, koska muuta koulutusta hänellä ei ole ja tietohan tulee joka tapauksessa ilmi toista työpaikkaa hakiessa.
Olen katkera tälle ihmiselle, sitä en kiellä. En ole hänen viimeisen loukkauksensa jälkeen ollut enää missään tekemisissä hänen kanssaan, en pysty olemaan, niin läheinen sukulainen kuin onkin kysymyksessä.
Nyt painiskelen omatuntoni kanssa. Sain viikko sitten tietää, miten hän on levittänyt sairaskertomustani tietämättäni ja ilman lupaani. Raivoni oli mittaamaton saatuani sen tietää. Nyt olen sulattanut tietoa ja miettinyt, mitä teen.
Kieltämättä, nyt voisin kostaa, mutta...Kysymyksessä on kuitenkin läheinen sukulainen ja sanotaanhan, että veri on vettä sakeampaa. Silti...Vieläkin painiskelen raivon ja jonkin muun tunteen kanssa.
Nyt olen saanut tietää hänestä asioita, jotka, jos vien ne eteenpäin, lopettavat hänen työuransa kertaheitolla.
Mitä siis teen? Maksanko loukkaukset kertaheitolla tuhoamalla hänen loppuelämänsä, mitä tulee töissä käymiseen vai annanko olla? Tiedän, että jos paljastan tietoni, hän ei enää koskaan tule tekemään töitä ainakaan terveydenhuollon parissa, tuskin muuallakaan, koska muuta koulutusta hänellä ei ole ja tietohan tulee joka tapauksessa ilmi toista työpaikkaa hakiessa.
Olen katkera tälle ihmiselle, sitä en kiellä. En ole hänen viimeisen loukkauksensa jälkeen ollut enää missään tekemisissä hänen kanssaan, en pysty olemaan, niin läheinen sukulainen kuin onkin kysymyksessä.
Nyt painiskelen omatuntoni kanssa. Sain viikko sitten tietää, miten hän on levittänyt sairaskertomustani tietämättäni ja ilman lupaani. Raivoni oli mittaamaton saatuani sen tietää. Nyt olen sulattanut tietoa ja miettinyt, mitä teen.
Kieltämättä, nyt voisin kostaa, mutta...Kysymyksessä on kuitenkin läheinen sukulainen ja sanotaanhan, että veri on vettä sakeampaa. Silti...Vieläkin painiskelen raivon ja jonkin muun tunteen kanssa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sellaisessa tehtävässä, että hänellä on sataprosenttinen vaitiolo velvollisuus. Kyllä hänet kuuluu huomautus asiasta saada. Anna vain tieto eteen päin. Muutenhan se jatkuu niin kauan kuin siihen ei loppua tehdä.
Terveydenhoito alalla tehdään vala johon sisältyy vaitiololupaus. On sen verran vakavasta asiasta kysymys, ettei siun asiaasi saa jättää tohon.
joka paikassa on tuo yksityisyyden suojalaki ja sen lisäksi työtehtävät sanelee ja vaitiolovelvollisuus, että asiat pitää unohtaa. Ei auta niistä puhua. Terveydenhoidon potilastiedot on niin salaista tietoa, että yksityisilläkään lääkäriasemilla, yleislääkäri ei näe, jos on käynyt erikoislääkärin vastaanotolla. Tietysti, jos antaa luvan ja allekirjoittaa paperin, niin sitten kyllä.
Ainoastaan potilaita hoitavalla henkilökunnalla on mahdollisuus nähdä potilaan tiedot. Muiden ei edes pitäisi päästä niihin käsiksi, koska joka paikassa on omat potilastiedostonsa mihin potilaan tiedot kirjataan.
Piti ihan ottaa työsopimus esiin ja tarkistaa, olen töissä tehtaalla mutta sopimuksessa lukee:
Työntekijä sitoutuu olemaan ilmaisematta sivullisille liike- ja muita ammattisalaisuuksia sekä muita vastaavia luottamuksellisia tietoja, jotka hänelle uskotaan tai hän muuten saa tietoonsa.
eli on kait nykyään vaitiolovelvollisuus joka paikassa.
Jos tehtaalla allekirjoitetaan missä ei ihmisten tietoja käsitellä, niin kait sitten joka paikassa omansa.
Vois kait karrikoiden ajatella että jos tehtaan sisällä joku kertoo jotakin sitäkään ei saa eteenpäin kertoa.
nykyisin on mennyt. Kilpailunkin takia ja halutaan varmistua, ettei "talon tiedot" siirry mihinkään. Näinhän noissa työsopimuksissa nykyisin äyttää olevan. Joudun niitä myös käsittelemään.
asian ymmärtänyt ja muutaman kerran itsellänikin se sattunut.
ole niin, että jää aina merkintä kuka papereita netistä on katsonut. Ainakaan muilla kuin potilasta hoitavilla ei niihin ole asiaa. Kaikilla toki vaitiolovelvollisuus. On näitä juttuja täälläkinpäin ollut. Huomautuksia ainakin ovat saaneet.
Sanoisin myös että aina täytyisi näistä ilmoittaa. En luota täysin etteikö tiedot vuotaisi.
sukulaisesi, kertoisin kaiken tietämäni. Lausuisin parit valitut totuudet. Kertoisin, että minulla on valtit kädessäni.
Minusta ei olisi siihen, että kertoisin muille asiasta, sen verran lammas olen. Pelkäisin, mitä tunnontuskia itse siitä saisin loppuelämäni kärsiä.
Riippuu, tosin siitäkin, kuinka vakavia tapahtumia hänen vuotamisensa on aiheuttanut.
Mutta, nyt puhuin vain itsestäni.
.
Sairastin syöpää ja hän soitti tyttärelleni ja kertoi sairaudestani ja sen hoidosta yksityiskohtaisesti. Kaikki ne asiat, joilta halusin lapseni säästyvän.
pyytänyt häntä etsimään tietojasi, tytär halusi tietää koska huomasi sinussa jotain erilaista ja tiesi ettet kuitenkaan kertoisi vaikka hän kysyisi.?? Ainakaan aikuisilta lapsilta ei kannata salailla tuollaisia asioita.
lupaasi, hän ei asiaa olisi saanut kertoa. Täällä ainakin hyvin tarkkoja ovat, joskus joudun kysymään siskoni asioita. Nykyisin kyllä saan tietoja. Tehtiin ihan kirjallisen paperi.
käsittämättömän törkeää. :/
Oletko puhunut hänen kanssaan, millä hän perustelee käytöstään?
.
Ei missään tapauksessa. Tyttäreni tiesi sairaudestani, koska olin siitä hänelle kertonut, tietenkin. Yksityiskohtia kaikesta en edes itse tiennyt. Silti sukulaiseni soitti tyttärelleni ja kun tyttäreni kauhisteli tietoja, sukulaisnainen oli sanonut hänelle, että "kyllä hänkin olisi halunnut kyseisiä asioita äidistään tietää". Sekö antoi oukeuden?
hänelle kannattaa tietoon saattaa, että hänellä ei ole lupaa niitä tietoja antaa ilman lupaa. Olkoonkin että on oma lapsi kyseessä. Sehän tapahtuu jatkossakin, jos ei huomautusta saa. Voi olla, että et ole ainoa tapauskaan, kenen asioista hän puhuu.
Eihän ne saa edes sanoa että joku on käynyt vastaanotolla. Niistäkin on huomautuksia jaettu, tiedän.
Toisaalta ymmärrän itse kokemana läheisen huolen, mutta tiukkoja ovat olleet. Eri asia jos ihminen on vaaraksi itselleen tai toisille. Nämä rajanvedot on aina vaikeita. Kuinka paljon läheisiä otetaan huomioon potilaan tapauksessa. Terve maalaisjärkikin auttaa paljon.
Mitkä lie olleet motiivit asian kertomisessa?
Mitä virkaa on huomautuksilla, kysyn vain. Entinen meno jatkuu.
Epäilen tiettyjä tyyppejä koko ajan. Olisiko edes toivoa, jos työkaverit tietävät niin pitävät silmällä. Luulisi ettei uskalla ainakaan eteenpäin enää kertoa. Sitä asioiden urkkimista ei estä muu kuin potkut. Näin on.
Itse kun aikoinaan menin töihin ko. paikkoihin, oli tosi kovat ja mieleenjääneet puheet työhön mennessä tästä vaitiolosta.
Pura raivosi tyynyä hakkaamalla, revi vaikka sanomalehtiä aluksi.
Mene metsään ja huuda tuulelle.
Minä kävin joskus nyrkkeilysäkkiä hakkaamassa.
tai halkoja jos teillä tarvii tehdä.
Kun saat pahimman purettua niin mieti ajatuksella mitä teet ja miten teet.
Voit vielä vahingoittaa itseäsi lisää jos päätäpahkaa menet touhuamaan. Saat tunnontuskia.
Pahiten vihantunteet kostautuu yleensä itselle, vaikka kostaisi se ei aina suta eteenpäin.
Vastuuseen vain. Olkoonkin sukulainen, erivapauksia ei voi sallia.
Miten meille muille käy vastaavissa tilanteissa? Sairauskertomukset jakoon, vai mitä?
Missä on sen jälkeen intimiteettisuoja, missä on potilaan oikeusturva, missä on sairaanhekilöstön vaitiolovelvollisuus? Onko sillä enää mitään virkaa? Kuka tahansa voi kertoa potilaasta mitä tahansa joutumatta edesvastuuseen.
Missä on vala vaitiolovelvollisuudesta? Mihin olemme tällä aluella menossa?
poliisille asiasta tai rikosilmoituksen, pitää sinulla olla erittäin vahva näyttö ja mieluimmin pari todistajaa, jotka eivät lipeä puheistaan, jos tiukka paikka tulee. Jos tässä on ainoastaan sana sanaa vastaan, voit olla heikoilla. Tämä vain neuvoksi, jotta tiedät mihin ryhdyt, jos päätät toimia.
Rikos on vakava ja vastoin kaikkia eettisiä sääntöjä, mutta toteennäyttö velvollisuus on sinulla. Nimim. juristin puoliso.