järjestää pikkujouluriehan. Olemme vuokranneet tilat tarkoitusta varten Vierumäen urheiluopistosta 5-6.12.09. Huolimatta siitä, että Vierumäeltä löytyy mm. golf- ja tenniskentät, tällä kertaa emme urheile, vaan murheilemme.
Kokoonnumme murheiluopiston juhlasaliin klo 10.00 ja aloitamme laulamalla virren 555:
Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on,
ja kadonnut on jo valo auringon.
Ken muu mua murheissani lohduttais,
kelt' turvan hädässansä sielu sais
Virren veisuun jälkeen seuraa yleistä murehtimista ja keskustelua murheen olemuksesta.
Ruokailu klo 12.00
Tarjolla seisova Sorrow pöytä kaikkine jouluruokineen.
Iltapäivän aluksi sosiaalipsykologi Touho Lantamäki pitää esitelmän aiheesta, kuinka voisin murehtia tehokkaammin. Esitelmä kestää n. kolme tuntia, joten pidämme kahviapaussin n. klo 14.30.
Ennen, kun ryhdymme ryyppäämään suruumme, pidämme ryhmätyönä workshopin, miten olen säälinyt itseäni elämäni aikana.
Illansuussa n. klo 19.00 vapaata seurustelua àla Tuikku murheeseen ja toinen suureen tarpeeseen.
Tervetuloa mukaan!
Kokoonnumme murheiluopiston juhlasaliin klo 10.00 ja aloitamme laulamalla virren 555:
Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on,
ja kadonnut on jo valo auringon.
Ken muu mua murheissani lohduttais,
kelt' turvan hädässansä sielu sais
Virren veisuun jälkeen seuraa yleistä murehtimista ja keskustelua murheen olemuksesta.
Ruokailu klo 12.00
Tarjolla seisova Sorrow pöytä kaikkine jouluruokineen.
Iltapäivän aluksi sosiaalipsykologi Touho Lantamäki pitää esitelmän aiheesta, kuinka voisin murehtia tehokkaammin. Esitelmä kestää n. kolme tuntia, joten pidämme kahviapaussin n. klo 14.30.
Ennen, kun ryhdymme ryyppäämään suruumme, pidämme ryhmätyönä workshopin, miten olen säälinyt itseäni elämäni aikana.
Illansuussa n. klo 19.00 vapaata seurustelua àla Tuikku murheeseen ja toinen suureen tarpeeseen.
Tervetuloa mukaan!
Vastaukset 65
Vanhimmat
mukaan, koska huomenna on maanantai, muistaakseni. Ja jos nyt lähtisin niin voisin ottaa tuikukun murheeseeni ja hirviä krapula iskisi.
Ai mutta mun pitääkin kysyä ensin lupa yheltä immeiseltä saanko kirjoittaa kelleen täällä.
joulukuussa, kyllä sinä siihen mennessä olet asian selvittänyt:-)
silloinkos se olikin. Joo ehkä silloin kaikki on jo unohettu taikka sovittu. :))
laittaa nimesi ilmoittautuneiden joukkoon?
laita pois vain ja katsotaan mitä tuleman pitää, mutta nyt alan olla jo aika väsy ja taidan mennä pehkuihin. Aamulla kuitenkin aikainen herätys.
!ätöy äävyH
muistella Sorrow/Suru labbista, joka piereskeli eläissään. Kuoltuaan täytettiin, ja aiheutti kohtauksen paapalle.
Irving ei irvinyt.
Minä taidan lähteä Pohjois-Karjalaan?
nyt kuitenkaan saanut.... slaagia?
hän menetti henkensä.
luonnollista. Lopettiko samalla tupakin polton?
pääsi paikkaan, jossa on aina tulta tarjolla?
sillä minullakin on sinne vapaalippu jo varattuna. Ei tarvi kysellä kavereilta, että saisko tulta.
saada tulta. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
No, ei se mitään laitan tähän linkin joka tapauksessa: http://www.youtube.com/watch?v=XFGrQMD6Uqc
ei paha. Itse Rowan Atkinson siellä kutsui laumojaan. Ei onneksi suomalaisia, kristittyjä kuitenkin, joihin itse luen itseni.
Kovin oli lepsu paikka siihen verraten, josta joskus joku on puhunut. Lie helvetti pahimmillaan jokaisen omassa takaraivossa?
Nyt, taakse poistun!
vasta vastaanottosali. Siellä porukka jaettiin ryhmiin ja sitten siirryttiin Adolfin kanssa eteenpäin. Grillaamaan siinä oltiin menossa:-D))))))))))))))
Muuta heti päivää. Itsenäisyyspäivänä ei sovi olla murhekrapulassa ja isossa tuiskeessa ja rähjääntynyt.
presidentin linnassa, joten homma on hoidossa. Siellä meitä haastattelee Yleisradion kohutoimittaja Ari Korvola.
näköjään yks dorka lyyli jo ilmottautu joten me ei kyllä samaan tilaan mahduta. Muuten olisin innokkaana tullut tottakait ku SÄ oot siellä;)) mut kyllä sä tsennaat eiks nii miks mä olisin tullu...enhän mä muuten...kato mä oon aika ujo söde-sössäkkä niinku tiedät... ja toi lyyli on KAMALA must tuntuu et kade mulle... Mut joraa sä sen kanssa iha rauhassa... Toivon nyt kuitenkin et teillä on tosi kliffaa...mä oon kato REILU oikeesti...enkä skrivaa mitään skeidaa...
tsau: Friidu
ryhmiin, jotka toimivat eri puolilla taloa. Sillon sun ei tarvii nähdä sitä ja mä voin sit sukkuloida eri ryhmien välillä.
Tuohon ehdotukseen kaatui tuloni. Mun "matikkapääni" ei yllä moiseen jakolaskuun :-).
Toisekseen, tuonne jatkopaikkaankaan en pääsisi näillä "italialaisilla työvaatteillani" :-).
kertoa Lantamäelle, mitkä ovat italialaiset työvaatteet, kun en sellaisia ole nähnyt laajasta maailmanmatkailustani huolimatta. Ei ole vain osunut silmään.
Vuosia sitten, luin jostain artikkelin, että amerikkalaiset "varastivat" omakseen "italialaiset työvaatteet" ja tekivät niistä ns. hittituotteen, joka on kestänyt vuodesta toiseen eli farkuista on kyse :-).
jos joku ei porukkaan halua tulla, niin jääköön pois.
Muistan miten äitini toimi pikkusiskojani sylissään pitäessään. Syliin sopi kaksi, mutta joskus joku olisi halunnut omia sylin kokonaan itselleen ja alkoi tönimään toista pois. Silloin äiti sanoi aina että se jonka sarvet kasvaa liian suuriksi joutuu lähtemään pois. Riitapukari yleensä rauhoittui äkkiä :)
ompelija Jacob Davis laittoi farkkumuodin aikoinaan liikkeelle tekemällä kupariniiteistä vahvistukset saumoihin repeämistä estämään. Denim kankaasta kaikki lähti, mutta italialaisista ei asiassa kukaan puhu mitään. Enkä se on italialaisten oma keksintö, että farkut ovat muka italialaiset työvaatteet. Eihän Italiassa ole niitä sotasankareitakaan, josta syystä italialainen sotasankarimatrikkeli on maailman ohuin kirja.
rulettaa:-)
Kyllähän tuo wikipediakin mainitsee Italian, mutta väliäkös sillä, pääasia ja minun onneni, että kyseinen vaate on keksitty :-).
perehtyä asiaan.
Naureskellen totean, että eiköhän ole tärkeämpiäkin asioita, mihin perehtyä. :-)
ja lenkille nyt
vasta illalla. 6 x vk.
Murheillen taas heräsin tähän aamuun, voi voi ja ai ai.
ja mikä murehdus tulikaan kun huomasin tälläisen murheiilumahdollisuuden.
Muutama murheilu tuli heti päähäni ja ilmoittaudun täten murehtimaan maallista mammonaa.
Murahdus mur murhemielin multa.
voi myös nauttia, jos on taipuvainen itsesääliin. Silloin murheilusta saa eniten irti.
murheileminen silloin tällöin tekee terää. Etenkin itsesäälissä rypöminen !! Oitis ilmoittaudun pikkujouluun, sikäli mikäli uskonasiat pidetään poissa murheilusta. Jotta löytyisikö yhtään maallisempaa murehtimislaulua?
tämä kyllä sopii, mutta hän oli ajatellut, että jos joukossa on uskonnollis vivahteista väkeä, niin silloin tuo virsi voisi siivittä oikeaan tunnelmaan. Vaihtoehtona voisi ajatella Eppu Normaalin Tuhansien murheiden maa-laulua.
Musiikkivalinnat voisivat tosiaan olla maallisempia.
En tosin tiedä juuri mitään surkeampaa ja masentavampaa kuin nämä uudet virret siinä Virsistä viis-ohjelmassa.
Luontoni ei tosin ole ottanut vastaan katsoa sitä vartavasten mutta ne alituiseen näytettävät mainospätkätkin aiheuttavat kammotusta.
Maallisemmista musiikeista ainakin se takavuosien hitti Elämän valttikortit ois ilahduttavan surkea.
Samoin Hectorin riemuralli jossa lauletiin maanantai ei mittää, tiistai ei mittää, keskiviikko, torstai ei mittää....
perinteestä löytyy kosolti murheellisia lauluja, josta tulikin mieleen, että voimme hankkia sinne karaokelaitteet ja valita laulettavaksi vain näitä murheellisia ja itsesääliä sisältäviä lauluja. Virren vastustajia alkaa olla sen verran monta, että lienee pakko ottaa tilalle maallinen laulu.
itsesääliä tihkuvista lauluista on Pertsa Koivulan laulama
"Elämä on täynnä kyyneleitä", valitettavasti sitä ei löydy tuubista.
Menee jotensakin näin:
Elämä on täynnä kyyneleitä, pettymykset tietä viitoittaa,
kukaan ei voi enää auttaa meitä, edessä on kadotuksen maa.
ainakin tämä pitää veistata. Kuulin kipaleen muutama viikko sitten paikallisradiosta ja voin sanoa että toimii. omat hartiani valuivat sitä alemmaksi mitä pidemmälle kappaletta kuuntelin. Voi sitä murheen paatosta. uös viikonloppuisä jota ellivo ehdotti on alakulossaan loistava. Kyllä näistä vielä murehijuhlat kehkeytyy.
näyttelijäkaraktäärin tuntien, olisiko mahdollista, että laulu on tehty kieli poskessa? Sen sijaan, kun Kari Kuuva aikoinaan teki tangon Peliargonia, se oli tarkoitettu parodiaksi, mutta kansa otti sen tosissaan ja siitä tuli klassikko. Sellaista kansa on.
tuubista. Minä en tunne laulua.
Miten olisi tämä, joka menee jotensakin näin..Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti vai miten se olikaan?
Voin sopivan hetken tullen kirjoittaa ne sinulle.
Aivan mahtavaa menoa, itsesääliä ja surkuttelua.
että laulussa onn haettu nimeomaan surkeuden maksimointia :)
kirjoita tänne ?
kipale tuo, siinä on kyllä vähän liian iloinen ja toivorikas sointi sekä sanat. :)
haluan. Kaikki surkeus ja murhe ovat nyt tervetulleita. Säälin itseäni jo valmiiksi niin paljon, että eivät somet meinaa näppiksellä pysyä.
Muistan vain nuo sanat ja tuo "polkuhan" kuvaisi tätä foorumia, kuinka täällä tallataan, siis oleskellaan.
:-)
kerran eräälle surkuttelijalle niitä palstalle laitoin ja kipinkapin poistettiin,
jollekin olivat liikaa.
Laitan sinullekin galleriaan, kunhan kiireiltäni ennätän :))))
hyvin kuvainnollista, "viimeiseen asti ":)
---------------------------
"Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti
jos sä rakkaani kuljet mun rinnallain
Näiltä poluilta löytyy se viimeinen rasti
jonne yhdessä kuljemme ystäväin"
Tuon verran muistan sanoja tästä kipaleesta :)
no laita galleriaan, kiitos hirveästi.
mulle?
"Murheellisten laulujen maa", siinä on ne suosituimmat surkeimmat?
Peltoniemn Hintriikan surumarssi on aika masentava ;((
http://www.youtube.com/watch?v=kwVrJfNMsrg
tietenkin myös sulle :)
se ja sitten muistaakseni Veikko Lavilla oli joku, josta ei oikein saanut selvää, että oliko se tehty parodiaksi vai tosissaan, mutta kansa sen tosissaan otti.
Hetkinen: Ontuva Eriksson by Tapio Rautavaara. Se on kyllä ehdoton ykkönen.
sehän on Synkkien laulujen maa, muistaakseni Hesarissa oli äänestys
ja nämä valitut laulut ovat sieltä pahemmasta päästä, surkeudella mitattuna.
Esiintyjinä mm. Lauri Tähkä, tuomari Nurmio, Siiri Nordin, Ville Valo ja Kari Tapio.
hyvä ohjelma, minusta, ja on hienoa kun virsiä voi laulaa ja niitä on sovitettu maallisemmankin musiikin esittäjille..
Katson aina kys. ohjelman jos vaan muistan sen esitysajan sopivasti..
Mutta mieliä on monia kuin on "miehiäkin"..:)
Veikko Lavin esittämän en sitä löytänyt, olisi ollut paljon surkeampi esitys kuin tämä kinnusen jazzahtava, mutta sanat on samat :)
http://www.youtube.com/watch?v=fY6s1Szs9iA
kokonaan unohtanut. Se voisi olla karaokelevynä. Siitä saisi sitten valita.
on hyvä, mutta minulla on sellainen muistikuva, että kysymys oli jostain parisuhdesopasta. En kai vain sekoita nyt Ruikonperän mutakurkkuun?
Virrenveisuun tilalle olemme päättäneet ottaa avajaislauluksi Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemän laulun Ontuva Eriksson.
hyvä valinta, aina oon tykännyt siitä laulusta, jos ei muuten itketä,
niin sitten ainakin, kun sen kuuntelee ;((((
pyhä Petskukin vetää lopulta portin nenän edestä kiinni:-)
Kiitos kovasti kutsusta, mutta en tällä kertaa aijo osallistua.
Ensteks aattelin, että josko ehdottaisin, että tulisin pitämään luennon siitä, miten ryömitään murheessa lähes hengettömään olotilaan, mutta tulin siihen tulokseen, että olokoot. Jotenkin noi Murheilut eivät inspiroi.
Tahdon pomppia pilvien päällä ja pistää posket kohti aurinkoa ja päästää huulten välistä iloosia kiljahduksia.
Nakella takapuolta, kuin vasikka, joka pääsee ekaa kertaa pellolle kirmailemaan.
Ei sen puoleen, Murheilupäivät ovat välillä ihan pakollisia. Päivän kestävä murheilupatikointi syvässä kuopassa, ryömiminen liejuisessa savessa ja silmät sokeina etiäpäin haroen, saa aikaan halun kömpiä ylähä ja siitä vielä ylähämmäs. Sitte voi pompahtaa sinne pilvien päälle ja aijee, ku tuntuu mukavalta.
Kun järjestät seuraavan kokoontumisen, Ilokokouksen, niin minäkin sitten pistän nimeni osanottajalistaan.
järjestän, niin pidän itsestään selvänä, että tulet mukaan.
Ontuva Eriksson on löytynyt tuubista. Tässä linkki, niin jokainen voi virittäytyä tunnelmaan:
http://www.youtube.com/watch?v=SpjESEykWe8