Kiersin työmatkalla Puolan itäosia. Hämmästyin siellä olevan järvialueen laajuudesta. Aktiivipurjehtijana mieltä jäi askarruttamaan suuri urheilullisen näköisten 24-30 ft purjeveneiden määärä. Suurin osa näytti olevan varustettu lisäksi nostokölillä.
Mutta asiaan... Kertokaapa minulle tyhmälle, miksi Suomen kymmenillä tuhansilla järvillä sekä rikkonaisella ja matalalla rannikkoalueella ei purjehdi tukuittain tämän tyyppisiä näppärän kokoisia nostokölipursia? Ovatko nämä meille liian pieniä (noin 27 ft) ja halpoja (noin 35-40 KEUR)? Vai puuttuuko meiltä mielestänne tämän kokoluokan ja venetyypin tarjonta?
Jännää oli huomata myös se, että näitä pursia seilasivat lähinnä nuoret aikuiset, eivät 55 sedät ja tädit niinkuin meillä. Onko mielestänne tällä erilaisella ikä- ja pursirakenteella jotain tekemistä toistensa kanssa?
Mielellään kuulisin keskustelijoiden ajatuksia - ja kysymys on siis: Miksi meidän vesistöjemme kaltaisiin olosuhteisiin suunnitellut purret eivät ole yleistyneet meillä?
Mutta asiaan... Kertokaapa minulle tyhmälle, miksi Suomen kymmenillä tuhansilla järvillä sekä rikkonaisella ja matalalla rannikkoalueella ei purjehdi tukuittain tämän tyyppisiä näppärän kokoisia nostokölipursia? Ovatko nämä meille liian pieniä (noin 27 ft) ja halpoja (noin 35-40 KEUR)? Vai puuttuuko meiltä mielestänne tämän kokoluokan ja venetyypin tarjonta?
Jännää oli huomata myös se, että näitä pursia seilasivat lähinnä nuoret aikuiset, eivät 55 sedät ja tädit niinkuin meillä. Onko mielestänne tällä erilaisella ikä- ja pursirakenteella jotain tekemistä toistensa kanssa?
Mielellään kuulisin keskustelijoiden ajatuksia - ja kysymys on siis: Miksi meidän vesistöjemme kaltaisiin olosuhteisiin suunnitellut purret eivät ole yleistyneet meillä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Terve!
Luulisin että yksi syy voi olla että meillä ihannoidaan isoja veneitä. Ts. jos on veneeseen varaa laittaa esim. 40-50 000 niin mieluummin ostetaan kymmenen vuotta vanha isompi vene kuin uudehko pienempi.
Minkä merkkisiä, onko vinkkilinkkiä?
http://www.janmor.com.pl/en.html
http://www.jawa-yacht.com.pl/
Delphia on minusta kallis, nopemapia uusia ranskalaisia ja saksalaisia saa suunnilleen samaan hintaan.
Syvyys ei ole ollut koskaan ongelma, no jos kenties jos haluaisi ajaa heikkalaguuniin rannalle moottoriveneen tavoin niin kenties sitten. Nostokölisen etu on traileroitavuus mutta harvalla on 2000 kg maasturia, jolla vetää 2000 kg:n nyyttiä perässään. esim saimaassa riittää purjehdittavaa moneksi vuodeksi. Kesämökin rannassa purjevene on mielekkäämpi vaihtoehto kuin olla tien tukkona matkaalla inarijärvelle.
vaikka siellä siun saimaalla: laske paljonko on retkisatamia jossa pääset rantaan 150 cm syväyksellä ja sitten ne johon pääset 45 cm syväyksellä. sitten mieti, saatatko nähdä jotain sellasta mitä et ole ikuna ennen tullut ajatelleeksikaan. ja tutulla vesistöllä, jossa olet voinut lutata jo vuosikymmeniä. en voi ymmärtää varsinkaan sisävesillä ja saaristomerellä tätä hirveetä hinkua hankkia isoja veneitä ja purjehtia sitten kilpaa muutamiin satamiin jolla niihin pääsee.
verotus ja ddr pykälistö. Puolassa niistä on päästy eroon vuosia sitten, markkinatalous pelittää ja ihmisillä on rahaa, koska verottaja ei vie kaikkia. Siksi kommunistivaltio suomessa 5 donan h-vene rulaa.
Nyt on lisäksi kotimainen käytettyjen purjevenekauppa jumissa, nuorilla menee rahat kalliiseen asumiseen ja elämiseen eikä lama ja tulevaisuuden pelko yhtään paranna tilannetta.
On maamme köyhä ja siksi jää, kiitos julkisen sektorin.
Tosin viime kesänä käydessämme saimaalla, isoja veneitä, yhtä isoja kuin pohjois itämerellä, oli paljon. Syväväylää pitkin pääsee 24m korkealla mastolla ja 4m syväyksellä kuopioon ja joensuuhun lappeenrannasta.
Luin joskus puolalaisen veneen testin britti-lehdestä. Siinä selitettiin nostokölejä juuri tuolla järvipurjehduksella. Puolasta ei kuulemma päästetä ketään avomerelle, ellei ole esittää todistuksia avomerikipparin pätevyydestä. Tuo kuulostaa enemmän DDR:ltä kuin suomen menköön kukavaan minnevaan meininki.
Onhan tuon kokoluokan veneitä yritetty myydä Suomessa vähän väliä, mutta yleensä aika huonolla menestyksellä viime aikoina. Puolastahan tuodaan Delphiaa, jonka mallistoon kuuluu tuon kokoinenkin (28) ja sitä saa sekä nosto-, että kiintokölillä. Hintaa tosin taitaa tulla ~80 k€ sisäkoneella ja "suomalaisilla varusteilla" Suomeen tuotuna. Se taitaakin olla ainoa jotenkin menestynyt viimeaikoina tuossa kokoluokassa. "Suomalaiset" FG28E ja Tempo ovat jo poistuneet tuotannosta kannattomina.
Suomessa taitaa puuttua päiväveneilykulttuuri. Veneestä halutaan kunnolla asuttava ja nykyään 27-jalkaa ei ole useimpien mielestä enää asuttava. Keski-Euroopassa myydään paljon alle 30-jalkaisia, mutta Suomessa ei. Lisäksi käytettynä saa varsin kelvollisia 27-jalkaisia 20 k€.
delphioita ostele, mullakin yks tuttu osti pikkudelphian eläkeläisenä. Kovan verotuksen takia nuorten rahat menevät asumiseen ja elämiseen. Meikä keski-ikäisenä taas joutuu roudaamaan käytetyn veneen ranskasta, jotta olisi tarpeeksi nopea, iso ja järkevän hintainen. 20 keur suomessa on tosiaan liikaa 27 jalkaisesta, meitin 35 jalkainen ranskalaispursi maksoi ranskassa vajaa 30 keur.
Puolan järvet ovat paljon pienempiä kuin Suomen järvet. Puolan suurin järvi Jezioro Sniardwy on samankokoinen kuin Lahden ja Vääksyn välinen Vesijärvi. (Sniardwy 113 km2, Vesijärvi 108km2).
Luultavasti siellä harrastetaan enemmänkin päiväpurjehdusta ja meillä taas asutaan pitempään veneissä.
Oletko varma että nuoret puolalaiset purjehtivat omilla veneillään? Siellä on tietääkseni runsaasti vuokravenetoimintaa ja lisäksi seurojen omistamia veneitä, joita jäsenet voivat käyttää edullisesti.
Käypä katsomassa linkki http://zeglugamazurska.com.pl/en/cruiseroutes.html, niin saat vähän käsitystä alueesta. Yksittäiset järvet ovatkin pieniä, mutta kun ne on kanavoitu tehokkaasti toisiinsa siitä syntyy ihan suomalaista muistuttava vesistö.
Siinä 60-luvun puolalaisessa elokuvassa, jota täälläkin joku joskus hehkutti, purjehditaan noilla järvillä. Venettä vedetään väliin kanavassa tai ojassa köydellä rannasta käsin.
Tämä leffa. Siinä ainakin yövyttiin veneessä.
http://www.youtube.com/watch?v=GPLg0uDB3U4
Hienoa aluetta, mutta en purjehtimisen kannalta sitä ainakaan Saimaan, Päijänteen tai Näisjärven arvoisena pitäisi. Purjehtimisen kannalta ärsyttävää, kun aina muutaman kilometrin jälkeen joutuu moottoroimaan kanavissa ja laskemaan mastoa siltojen takia. Saimaalla saa sentään purjehtia esim. Savonlinnasta Lappeenrantaan tai Joensuuhun yhtä soittoa.
Kaikki Puola järvialueen järvet eivät kuitenkaan ole yhdistetty toisiinsa, joten se selittää traileriveneiden suosiota - voi välillä heittää eri järvisysteemeihin.
Itse liikkuisin tuolla Puolan järvialueella mielummin kanootilla/kajakilla kuin purkkarilla, mutta se on tietenkin makuasia.
Onko jollakulla tietoa kunnon kartasta/kartoista (netissä) tuosta järvialueesta. Itse löysin tämän, josta saa käsitystä alueesta http://www.madej.mazury.pl/mapa.jpg . Tuossa näkyy tuo isoin järvi Sniardwy (kartta on toki vain osa koko järvialueesta).
savonlinnassa ja oma havaintoni oli kryssittäessä lappeenrannasta puumalaan, että vain suursaimaalla jengi purjehti. Muuten on sen verran kapeat väylät, että koneella kaikki muut paitsi me menimme.
Puumalasta savonlinnaan oli todella vaihtelevat tuulet, koska saimaalla ei synny maamerituuli ilmiötä vaan jokaisesta saaresta tulee oma pieni tuulensa. Vain tosipurjehtija kuten me jaksaa niissä oloissa purjehtia ja kyllä meiläkin meni välillä hermo ja mentiin muutama maili koneella aina välillä.
Tehdäänkö aikataulut sitten liian tiukoiksi vai mikä mutta ainakaan täällä merenrannallakaan nykyään harvemmin kryssitään. Toisaalta sen ymärtää jos veneessä on yli 2m syväys ja valtava genua keulalla, mutta kuitekin, miksi hankkia purjevene jos ei purjehdi? Omalla 6m purkkarilla olemme olleet usein ainoa kryssijä vaikkei veneemme edes ole kovin hyvä luovimaan.
edes parhaimpaa sivumyötäistä, vaikka aurinko paistaa, on 24 lämmintä ja tuulta 6 m/s. Tämä oli havaintoni viime kesän saimaan reissulta etelärannikon osalta.
Purjevene kannatta aina hankkia vaikka ei purjehdi, onhan purjeet oiva apuvoimanlähde jos päämoottori hyytyy.
Edellämainitussa v. 1962 elokuvassa, jossa purjehditaan sillä Puolan järvialueella, veneessä ei ole moottoria laisinkaan.
Älä viitsi valehdella. Olet muka useimmiten ainoa luovija merellä. Kerropa sitten, missä pääsääntöisesti purjehdit.
maarinhamina-viipuri, kryssivä suomalaisvene on harvinaisuus. Myötäiseen koneella ajavien joukko kasvaa koko ajan. Spinaakkeri on matkapursissa harvinainen näky. Kapteenit ovat entistä läskempiä. Ei siis hyvältä näytä suomalainen matkapurjehdus.
Tukholman saaristossa liikutaan purjein selvästi ahkerammin.
Se onkin jännä juttu, miten näitä "ainoita kryssijöitä" onkin loppujen lopuksi aika paljon nykyään...
...sinä et osaa purjehtia,niin ajele vaan koneella.Ei se maailman suurin häpeä ole!
vaan viitsimisestä. Henk. koht koen osaavani purjehtia jonkin verran, olen ollut purjealuksen kippari nelivuotiaasta saakka, mulla on suomen mestaruusmitali ja olen ollut myös maajoukkueessa skabaamassa ulkomailla.
Matkapurjeveneen kipparina on tullut retkeiltyä alueella uusikaupinki-tukholma-visby-hanko-tallinna-viipuri-savonlinna.