Meillä kaks lasta.Toinen aloitti koulun ja toinen 2,5v.Mies päätti erota,kun tämä kuulema ei enää pitkään aikaan ole ollut kivaa.Meillä on ollut ihan tavallinen suhde.Olen yrittänyt pitää kotia kunnossa.Itse en ole osannut pitää puoliani en häntä,äitiäni tai appivanhempia kohtaan.Aina syy on minussa,olen ollut hiljaa.Nyt sit vaan terve tää on loppu!!Kivaahan on varmaan pari kertaa kuussa muksuja hoidella ja muu aika mennä omia menojaan.Mitäs minä?Hoidan lapsieni arjen ja heidän murheensa.Pienempi jo nyt kyselee missä isi on.No saanhan minäkin sen hengähdystauon,kun lapset ovat isällään,mutta mitä sitten.Nökötän yksin kotona..Ystäviä on,mutta huomasin sen melkein heti että eihän kellään ole aikaa olla tukena ihan kaiken aikaa.Yksinhän tässä on..Kukaan,en edes minä voinut kuvitella mitä tämä on ennenkuin se todella osuu omalle kohdalle.
Väsynyt mikä väsynyt
jätetty09
3604
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tähän turtuu. melkein unohtaa itsensä. äiti pitää olla, nainen ei. äitinä saat haaveilla, kunhan kaikki liittyy lapsiesi tulevaisuuteen. kun koitat kertoa että haaveilet muustakin tämän äiti elämän ohella, kuten uusi ammatti yms, heti alkaa syyllistäminen: entä lapset? lapset tarvii äitiään. kaiken aikaa äitejä syyllisestään, varsinkin jos koitat saada edes piene hetken omaa aikaa. jotta saisit voimiasi kerätä. mutta sekin on väärin. sinu pitää jaksaa. se on äitiyttä.
näin minä koen asiat. näin minulle sanotaan.
tiedätkö mitä? sä jaksat. voimavarat kumpuaa jostain syvältä sisältä.
eihän kukaan aina jaksa olla onnellinen, iloinen, hymyilevä. äitikin saa surra, olla surullinen, allapäin.. ja kun näistä selviää, lapsetkin näkee että ei maailma kaadu surullisuuteen ja että siitä selviää.
sinulle kauniista sanoistasi.
Et vaan ymmärrä, että sinulla ON kaikki avaimet onneen. Mitä se on, että kadehdit että miehen kelpaa, kun saa mennä omia menojaan. Ainakaan minä en halua mennä omiamenojani, vaan nautin lapsistani ihan oikeasti ja toden teolla. Mikään ei olisi minulle tärkeämpää kuin nämä omat lapset. Muut pitäköön huvitukset. Eivät ne oikeasti ole mistään kotoisin -ilman lapsia.
Jo siinä sen näet, kun lasten poissaollessa nökötät kotona. Mies nököttää melkein koko kuukauden. Kukaan kunnollinen nainen ei näet huoli miestä jolla on edellisetkin ruokot maksamatta.
Avaa silmät, huomaat, ettet ole yksin. Pienet kädet kietoutuvat kaulaasi, ja kuiskaa -"äiti?"