8vuotta yhdessä ja mies on muuttunut välinpitämättömäksi. Menis vaan omia menojaan ei juttele, ei halaile (kuin silloin kun haluaa seksiä) viina maistuu ja kavereiden seura kelpaa(tätä kestänyt noin 6kk).
Useista yrityksistä huolimatta en saa mieheeni mitään yhteyttä.
Tunteet alkaa rapistua ja muiden miesten huomion osoitukset tuntumaan houkuttelevilta.
Haluan läheisyyttä ja jonkun jonka kanssa ihan vaan jutella, pitäisikö vaihtaa miestä että enään siihen tilanteeseen enään pääsisi? Olen totaallisen kyllästynyt ja jos lapset olisi isompia olisi täysin selvää mikä minun siirtoni olisi. Ei jäisi kiun pölypilvi kun häipyisin.
Saisinpa sen oman mieheni takaisin ja lähtis toi kummallinen vieras,rasittava ja kylmä mies jonnekkin mistä on tullutkin!
kylmä mies
16
3860
Vastaukset
Siitä että mikä mättää ja sanot että jos touhu ei muutu niin avioero on tulossa. Jos miehesi haluaa sinun kanssasi olla niin pitää olla myös läsnä ja touhutä vaimonsa ja perheen kanssa eikä missään kavereiden kanssa.
Kerran kuussa voi käydä baarissa kavereiden kanssa mutta muuten pitää olla perheen kanssa. Ei muuta kuin mies puhumaan ja keskustelemaan asiat selviksi niin ne voivat muuttua mutta jos miehelläsi ei ole halua niin ei ole. Seuraavan kerran kun miehesi haluaa seksiä niin sanot että jos ei muuten kotona viihdytä niin ei ole seksiäkään ja haluat myös muutenkin miehesi seuraa kun vain sekstailemalla.- TimBax
Miehelläsi voi olla jokin ongelma, eikä hän luota sinuun jostain syystä tarpeeksi kertoakseen mistä kiikastaa. Voi olla, että hän on kyllästynyt suhteenne nykytilaan. Hän voi kärsiä jostain kriisistäkin, ehkä hän ei ole tyytyväinen nykyiseen ammattiinsa/työhön tai häntä ottaa päähän jokin muu elämäntilanne. Hän voi olla haluton puhumaan sinulle siitäkin syystä, ettei hän halua rasittaa sinua huolillaan.
Vaadi häntä mukaan avoimeen keskusteluun ja kuuntele mitä hänellä on sanottavaa. - olen vain
Naiset jaksatte miestä sortaa..Tässäkin tapauksessa mies miettii,miten perheensä elättää ja kyselee
kavereilta vinkkiä,niin eikös nainen kirjoittele jo erosta. Ajatteles vähän miehen roolia asiassa..
Mies koskettelee sinua iltaisin,ja sinä äksyilet ,että mene kavereiden luo ,en anna pillua??
Sanon vain,että on sinussa kestämistä... - ratkaisua
Kovasti on saamissasi vastauksissa mukana syvää "rintaääntä" tuntematta taustoja. Mielestäni sinun kysymykseen ei ole olemassa oikeaa ja yksiseliteistä ratkaisua. Tunnetusti, kun kaikki riippuu kaikesta....
Esitetään tähän pari erilaista skenaariota havainnollistamaan mitä tarkoitan:
1.) Mies on keskenkasvuinen henkisiltä ominaisuuksiltaan, eikä pysty tuntemaan vastuutaan parisuhteesta tai vanhemmuudestaan, vaan pörräisi kaiken liikenevän aikansa ulkona. Hänen kotoaan saamansa isän ja puolison malli on etäinen vailla kyvykkyyttä osoittaa tunteita lähimmäisilleen.
2.) Mies on temperamentiltaan sensitiivinen, huonosti sopeutuva ja vetäytyvä ihminen. Vaimo taas on toista maata ja tuskastuu helposti miehensä ainaiseen jahkailuun ja empimiseen. Vaimon pinna ei aina kestä ja tapahtuu "ylivuotoja", missä mies saa kuulla kunniansa ja paikkansa suhteessa (tossun alla).
Molemmissa tapauksissa mies voi oireilla esittämälläsi tavalla, mutta eri taustoista johtuen tilannetta korjaavat toimenpiteet ovat vallan erilaiset. Siinä, missä tapaus 1.) mies sietääkin saada henkisesti "kuonoonsa" herätyksenä todellisuuteen, niin tapaus 2.):n suhteen menetelmä ei juuri huonompi voisi olla.
Sitten se tapa, jolla olet miehesi kanssa yrittänyt keskustella vaikuttaa voimakkaasti kokemaasi palautteeseen. Jos sanon töistä tullessasi miehellesi, että: " Tänään Meidän Täytyy Hieman Jutella Illalla." Miehesi kokee tämän hyvin painostavana ja pelottavana tilanteena, missä asetetaan aikaraja keskustelulle ilman tietoa keskustelun sisällöstä ja hengestä (ei hyvä, apua!?). Jos taasen esittäisit saman asian hieman hellävaraisemmin: "Kuule, mulla on ollut niin kauhea ikävä ja haluasin lievittää sitä jutustelemalla kanssasi hetken ennen nukkumaan menoa." Viestin sisältö "halu keskustella" on sama, mutta viestin tulkinta on ja sävy aivan toinen.
Itse olen huomannut, että kun viestin tarkoituksen voi ymmärtää niin monella tavalla, on vaikeaa löytää se oikea tapa saada sanomansa perille. Ensimmäiseksi muistuttaisin, että kumpikaan teistä ei ole ajatustenlukijoita, joten vain ilmaistuilla ajatuksilla on mahdollisuus tulla toisen tietoon. Mies yleensä on hyvin suora tarkoittaen sanomaansa. Naiset monasti taas jättävät asian hieman auki toivoen toisen ymmärtävän tarkoittamansa. Kun viestinnän tavat ovat noin erilaiset, niin ei ole ihme että niiden tulkinnatkin ovat hyvin erilaisia.
Ihan toinen elementti onkin siten tunneilmaisu, mutta jätetään se tämän aiheen ulkopuolelle.
Eli mitään tiukkaa johtopäätöstä ei antamillasi tiedoilla voi tehdä! Toivottavasti vastaukseni hieman valoittaa tilannetta.
Voimia ja onnea yritykselle! - Kaisa-Liina
sen ukkosi seinää vasten! Jos ei peli muutu niin ero tulee.
Sitä ennen voisit kyllä yrittää toistakin keinoa: Laitat vihkoon ylös kaikki miehen ryyppyreissut, mitä muistat. Ja vastavuoroisesti alat käydä itse ulkona/tanssimassa!
Laitat itsesi hyvän näköiseksi aina kun lähdet ulos.
Sinulla onkin jo varmaan monta "omaa vuoroa" kerääntynyt.
Miehesi luonnollisesti hoitaa lapset, kun sinä olet juhlimassa. Ihan niin kuin sinäkin hoidat kun hän on ollut juhlimassa. - oo
Yleisin syy on kommunikaatio. Oletko puhunut kaikki asiat halki. Sitten toisena voin sanoa että kyllä naisilla on miesten suhteen VALTAVAT odotukset. Katsokaa vaan lisää romantiikkaa telsusta ja lukekaa vapaiden naisten onnesta Teidän naisten lehdistä niin siinä on se maailmankuva valmiina. Elä nyt siinä sitten miehenä.
Menkää muslimi maahan romantisoimaan. Vaikka Afganistan tai Saudit ym.
Et edes kirjoittaisi tänne murheitasi. - Kirsi-Maaria2
käytös on kyllä jonkinlaista henkistä kypsymättömyyttä. On jäänyt jotenkin henkisessä kehityksessä jälkeen, tai sitten on narsisti.
Ei tuollainen elämä lapsillekaan hyväksi ole.
Sinulla on muuten yhtäläinen oikeus nauttia ystäviesi seurasta ja viinasta kuin hänelläkin!
Ja miehelläsi on yhtä suuri velvollisuus hoitaa lapsia kuin sinullakin!
Oletteko puhuneet erosta, se voisi herättää miehen?
Ala puhumaan vaikka yhteishuoltajuudesta, silloin sinulla olisi joka toinen viikko ihan omaa aikaa, ja ukko joutuisi kerrankin hoitamaan omia lapsiaan;)- Kiven
Olisit nyt vaivautunut lukemaan noita muitakin vastauksia. Jos luit, niin ymmärsitkö lukemasi?
Eikö se ollut miestä, jota yleensä syyllistettiin tunteettomuudesta ja kyvyttömyydestä ilmaisemaan itseään sekä empaattisuuden puutteesta. Olen rehellisesti järkyttynyt näistä nais(?)kirjoittajien telaketjuasenteesta, missä toista vedetään kuokalla lättyyn, ennen kuin edes alkeellisimmat taustat on selvitetty.
Tuo narsistiksi leimaaminen alkaa jo menettää hohtoaan (anteeksi nyt kaikki OIKEIDEN NARSISTIEN UHRIT). Noita muodissa olevia leimaavia termejä / "diagnooseja" ei pitäisi käyttää, ellei tiedä mistä puhuu ja pitää hallussaan riittävää taustatietoa. Jos tuo mies olisi oikea narsisti, niin kirjoittajalla tuskin olisi siitä epäselvyyttä!
Ei sitten ole ollenkaan ihmeellistä, että avioliitot voivat huonosti. Tasa-arvon nimissä ollaan valmiita henkisesti pahoinpitelemään kakki, jotka jollain tavalla oireilevat. Hyvin humaania, vastuuntuntoista ja aikuismaista.
En yritäkään puolustella tämän miehen käytöstä, mutta mielestäni oleellista ei ole se käytös vaan miten tilanteeseen on päädytty. - Pirjo-Kaarina
Kiven kirjoitti:
Olisit nyt vaivautunut lukemaan noita muitakin vastauksia. Jos luit, niin ymmärsitkö lukemasi?
Eikö se ollut miestä, jota yleensä syyllistettiin tunteettomuudesta ja kyvyttömyydestä ilmaisemaan itseään sekä empaattisuuden puutteesta. Olen rehellisesti järkyttynyt näistä nais(?)kirjoittajien telaketjuasenteesta, missä toista vedetään kuokalla lättyyn, ennen kuin edes alkeellisimmat taustat on selvitetty.
Tuo narsistiksi leimaaminen alkaa jo menettää hohtoaan (anteeksi nyt kaikki OIKEIDEN NARSISTIEN UHRIT). Noita muodissa olevia leimaavia termejä / "diagnooseja" ei pitäisi käyttää, ellei tiedä mistä puhuu ja pitää hallussaan riittävää taustatietoa. Jos tuo mies olisi oikea narsisti, niin kirjoittajalla tuskin olisi siitä epäselvyyttä!
Ei sitten ole ollenkaan ihmeellistä, että avioliitot voivat huonosti. Tasa-arvon nimissä ollaan valmiita henkisesti pahoinpitelemään kakki, jotka jollain tavalla oireilevat. Hyvin humaania, vastuuntuntoista ja aikuismaista.
En yritäkään puolustella tämän miehen käytöstä, mutta mielestäni oleellista ei ole se käytös vaan miten tilanteeseen on päädytty.helv*tin kotipsykologiaa tässä tilanteessa muka tarvitaan? Aletaan voivotella, että vaimo on kohdellut miesparkaa väärin, kun se noin oireilee?
Hei, tosi idioottimaista! Jos mies käyttäytyy tuolla tavalla niin se "kuokalla lättyyn" on TODELLA OIKEIN!
Kyseessä on lasten isä, ei tämän alkuperäisen kirjoittajan lapsi!
Miksi ihmeessä syyllistätte naista, jos mies on täysi Urpo?
Kyseessä on siis aikuinen mies, jonka kuuluu ottaa vastuu omista lapsistaan! - objektiivinen,
Pirjo-Kaarina kirjoitti:
helv*tin kotipsykologiaa tässä tilanteessa muka tarvitaan? Aletaan voivotella, että vaimo on kohdellut miesparkaa väärin, kun se noin oireilee?
Hei, tosi idioottimaista! Jos mies käyttäytyy tuolla tavalla niin se "kuokalla lättyyn" on TODELLA OIKEIN!
Kyseessä on lasten isä, ei tämän alkuperäisen kirjoittajan lapsi!
Miksi ihmeessä syyllistätte naista, jos mies on täysi Urpo?
Kyseessä on siis aikuinen mies, jonka kuuluu ottaa vastuu omista lapsistaan!Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että on typerää tuomita liian hätäisesti. Tuon aloittajan miehellä voi olla vaikka mitä syitä tuohon käytökseensä. Aloittaja toi esille vain oman versionsa tarinasta.
- kuulostaa
Pirjo-Kaarina kirjoitti:
helv*tin kotipsykologiaa tässä tilanteessa muka tarvitaan? Aletaan voivotella, että vaimo on kohdellut miesparkaa väärin, kun se noin oireilee?
Hei, tosi idioottimaista! Jos mies käyttäytyy tuolla tavalla niin se "kuokalla lättyyn" on TODELLA OIKEIN!
Kyseessä on lasten isä, ei tämän alkuperäisen kirjoittajan lapsi!
Miksi ihmeessä syyllistätte naista, jos mies on täysi Urpo?
Kyseessä on siis aikuinen mies, jonka kuuluu ottaa vastuu omista lapsistaan!Parisuhteessa molemmat ovat vastuussa suhteen toimivuudesta ja tässä tapauksessa ei miehen käytös vaikuta kehuttavalta, mutta taustoja tuntematta ei ole järkevää mennä "rankaisemaan" toista tai esitämnään pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hieman objektiivisuutta kiitos.
Jokaisella asialla on puolensa. Kolikollakin on ne luuluisat kolme puolta: kruuna, klaava ja ne reunat siinä ympärillä. Kukin osapuoli on omasta mielestään oikeassa.
Tuo "kuokalla lättyyn" asenne on hyvin valitettava ja vaarallinen. Oikeusmurhia tulee vääjämättä. Historianne tuntee monta tapausta missä "oikeutta" on jaettu tälläisella asenteella. Tammisaaren leirillä 1918 kuulema todettiin useastikin: "En tunne tapausta, mutta ehdotan että ammutaan aamunkoitteessa." - Pirjo-Kaarina
kuulostaa kirjoitti:
Parisuhteessa molemmat ovat vastuussa suhteen toimivuudesta ja tässä tapauksessa ei miehen käytös vaikuta kehuttavalta, mutta taustoja tuntematta ei ole järkevää mennä "rankaisemaan" toista tai esitämnään pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hieman objektiivisuutta kiitos.
Jokaisella asialla on puolensa. Kolikollakin on ne luuluisat kolme puolta: kruuna, klaava ja ne reunat siinä ympärillä. Kukin osapuoli on omasta mielestään oikeassa.
Tuo "kuokalla lättyyn" asenne on hyvin valitettava ja vaarallinen. Oikeusmurhia tulee vääjämättä. Historianne tuntee monta tapausta missä "oikeutta" on jaettu tälläisella asenteella. Tammisaaren leirillä 1918 kuulema todettiin useastikin: "En tunne tapausta, mutta ehdotan että ammutaan aamunkoitteessa."tässä tapauksessa voisi jo "ampua".
Ei aikuista miestä saa lähteä paapomaan! Vaimon pitäisi vielä lasten lisäksi hoitaa lapsellista miestäkin, vai?
Kyllä tässä tapauksessa on suotavaa, että vaimo alkaa oireilla samalla tavalla, katsotaan sitten miten suu pannaan!
Miehellä on aivan yhtäläinen velvollisuus hoitaa lapsia ja kotia kuin vaimollaankin!
Ja vaimolla on yhtäläinen oikeus tavata kavereitaan ja ryypätä, jos huvittaa.
Mitäs, jos asetelma olisikin päinvastoin? Varmasti täällä oltaisiin koko ajan kivittämässä vaimoa, eikä kukaan miettisi, että miten se vaimo nyt noin oireilee....? - Sam...
Pirjo-Kaarina kirjoitti:
tässä tapauksessa voisi jo "ampua".
Ei aikuista miestä saa lähteä paapomaan! Vaimon pitäisi vielä lasten lisäksi hoitaa lapsellista miestäkin, vai?
Kyllä tässä tapauksessa on suotavaa, että vaimo alkaa oireilla samalla tavalla, katsotaan sitten miten suu pannaan!
Miehellä on aivan yhtäläinen velvollisuus hoitaa lapsia ja kotia kuin vaimollaankin!
Ja vaimolla on yhtäläinen oikeus tavata kavereitaan ja ryypätä, jos huvittaa.
Mitäs, jos asetelma olisikin päinvastoin? Varmasti täällä oltaisiin koko ajan kivittämässä vaimoa, eikä kukaan miettisi, että miten se vaimo nyt noin oireilee....?Koitetaan nyt kerran vielä esittää tarkoitukseni...
Ensimmäiseksi EI, ei saa ampua, koska se ei ole oikein ja laitontakin vielä. Toisaalta onko kukaan pyytänyt paapomaan tätä "ressukka miestä"? Ei, ei todellakaan. Sitäpaitsi kirjoituksesta välittyy kuva, missä pari on ollut kyvytön löytämään yhdessä ratkaisua, joten eikös se oikea "paapoja" olisi joku jolla on oikea koulutuskin siihen...
Ajatus vain oli, että jos tässä tapauksessa vaimo on vielä halukas etsimään rakentavaa vaihtoehtoa liittonsa pelastamiseksi ei silloin tällaisille primitiivireaktioille ole sijaa. Ne vain pahentavat tilannetta. En siis yhtään yritäkään miestä puolustella, mutta toimimalla aikuismaisesti ja rakentavasti, jotain voisi ehkä olla tehtävissäkin. Lättyyn vetämällä peli on sitten sillä selvä, koska se ei selvästikään poista kummankaan syytä tapahtumiin ja vain kasvattaa välimatkaa heidän välillä. Viha ja katkeruus, jota lättyyn vetäminen kasvattaa, ei ole hyvä perusta rakentaa suhdetta.
Enkös juuri yrittänyt selvittää, että parisuhteessa MOLEMMILLA on VASTUU suhteen TOIMIVUUDESTA. Tämä ei siis tarkoita, että olisin kummankaan puolella. Itseasiassa tunnen voimakasta sympatiaa tuota naista kohtaan ja pidän miehen kiukuttelua / käyttäytymistä lapsellisena. Toisaalta tuli myös mieleeni miksi vaimo toteaan 8 vuotta olleen OK, mutta viimeiset 6kk ei. Mitä on tapahtunut ja minkä takia?
No ei huolta. Pikkasen kuokalla sipaisten oikein "naisen kädestä" sillä lailla rakkaudella ja tunteella, niin on mies taas kotrollissa ja kaikki hyvin... tai sitten ei?
Mitä tuon asetelman päälaelleen kääntämiseen tulee, niin en olisi silloinkaan valmis tuomitsemaan, kivittämisestä puhumattakaan, toista pelkästään yhden todistuksen perusteella tuntematta taustoja.
- on tarjota?
Miksi mies kiinnostuisi kommunikoimaan sinun kanssasi?
Mikä sinussa voisi kiinnostaa häntä?
Haluat jutella, mistä?
Kiinnostaisiko aiheet myös miestä?
Et kertonut mitään itsestäsi, joten voin vain arvailla miksi mies on kylmennyt...
Vai onko ollut aina sellainen?- Lähteä vai jäädä...
Itsellä hieman sama tilanne...
Olen ihminen joka ei riitele mielellään, joten alkuun yritin vain sietää miehen kylmyyttä ja samalla saada selville rauhallisesti keskustelemalla, mikä suhteessamme on vialla..onko mies kyllästynyt minuun / suhteeseemme, onko kuvioissa joku muu nainen, kaipaako enemmän vapautta vai miksi on niin etäinen.
Mies puhuu, mutta vain säästä yms asioista, syvällisempää on aika turha toivoa.
Sen verran on saanut sanotuksi että hänestä kaikki on ok ja ei halua että eroamme,tykkää kyllä minusta.. Miksei se sitten mitenkään näy,teoissa tai sanoissa? Kosketukset ja sanat uupuu...kaikki läheisyys on kadonnut, se ahdistaa.
Minua kiinnostaisi tietää, miten saisimme suhteemme eloon ja olisiko tarpeen suunnitella joskus tulevaisuutta, jos sen on tarkoitus olla yhteinen...
Miehet tuntuu olettavan että vaimo on onnellinen jos vain on kämppis kotona, siis ei puoliso/rakastaja, vaan radion tapaan niitä näitä jutteleva mies..tunteet puuttuu.
Olen niin itsenäinen etten tarvitse miestä vain että joku olisi kotona, jos hänellä ei ole tunteita / ei ainakaan osoita niitä,yleensä ärsyyntyy jos puhutaan meidän suhteesta tai etäisyydestä jota itse välillämme koen.
Tällaisessa epävarmuudessa ei mitään voi suunnitella, ei edes pientä viikonloppuristeilyä arjen piristykseksi, kun ei tiedä onko mies kiinnostunut lähtemään minnekkään..yleensä ei ole.
Hän haluaa maata sohvalla pelejä pelaten sen ajan minkä on valveilla.
Kun olen pois kotoa,siis töissä, mies on vähän aktiivisempi ja toisinaan lähtee jonnekkin kavereilleen (on siis työtön). Minun kanssa ei viitsi.
Hän onkinn
Seksikin on jo kuivunut kokoon..minä haluaisin mutta mies ei..Suhteen alussa hän oli tosi aktiivinen, nyt passiivinen, vaikka kehuu itse olevansa mielestään hyvä sängyssä.
Näytteitä siitä ei ainakaan meillä enää saa...ehkä joku muu mirri on sitten vienyt huomion niin täysin etten enää kelpaa,vaikken ole mikään vanha tai ruma vaan ihan nainen parhaassa iässä.
Harmittaa kun itse rakastaa ja haluaisi saada suhteen kuntoon, mutta siihen tarvitaan kaksi...miestä ei juuri tunnu kiinnostavan, havahtunee vasta minun lähdettyäni huomaamaan, jos olisikin halunnut sittenkin nähdä suhteeseemme vaivaa. - ajateltavaa
Lähteä vai jäädä... kirjoitti:
Itsellä hieman sama tilanne...
Olen ihminen joka ei riitele mielellään, joten alkuun yritin vain sietää miehen kylmyyttä ja samalla saada selville rauhallisesti keskustelemalla, mikä suhteessamme on vialla..onko mies kyllästynyt minuun / suhteeseemme, onko kuvioissa joku muu nainen, kaipaako enemmän vapautta vai miksi on niin etäinen.
Mies puhuu, mutta vain säästä yms asioista, syvällisempää on aika turha toivoa.
Sen verran on saanut sanotuksi että hänestä kaikki on ok ja ei halua että eroamme,tykkää kyllä minusta.. Miksei se sitten mitenkään näy,teoissa tai sanoissa? Kosketukset ja sanat uupuu...kaikki läheisyys on kadonnut, se ahdistaa.
Minua kiinnostaisi tietää, miten saisimme suhteemme eloon ja olisiko tarpeen suunnitella joskus tulevaisuutta, jos sen on tarkoitus olla yhteinen...
Miehet tuntuu olettavan että vaimo on onnellinen jos vain on kämppis kotona, siis ei puoliso/rakastaja, vaan radion tapaan niitä näitä jutteleva mies..tunteet puuttuu.
Olen niin itsenäinen etten tarvitse miestä vain että joku olisi kotona, jos hänellä ei ole tunteita / ei ainakaan osoita niitä,yleensä ärsyyntyy jos puhutaan meidän suhteesta tai etäisyydestä jota itse välillämme koen.
Tällaisessa epävarmuudessa ei mitään voi suunnitella, ei edes pientä viikonloppuristeilyä arjen piristykseksi, kun ei tiedä onko mies kiinnostunut lähtemään minnekkään..yleensä ei ole.
Hän haluaa maata sohvalla pelejä pelaten sen ajan minkä on valveilla.
Kun olen pois kotoa,siis töissä, mies on vähän aktiivisempi ja toisinaan lähtee jonnekkin kavereilleen (on siis työtön). Minun kanssa ei viitsi.
Hän onkinn
Seksikin on jo kuivunut kokoon..minä haluaisin mutta mies ei..Suhteen alussa hän oli tosi aktiivinen, nyt passiivinen, vaikka kehuu itse olevansa mielestään hyvä sängyssä.
Näytteitä siitä ei ainakaan meillä enää saa...ehkä joku muu mirri on sitten vienyt huomion niin täysin etten enää kelpaa,vaikken ole mikään vanha tai ruma vaan ihan nainen parhaassa iässä.
Harmittaa kun itse rakastaa ja haluaisi saada suhteen kuntoon, mutta siihen tarvitaan kaksi...miestä ei juuri tunnu kiinnostavan, havahtunee vasta minun lähdettyäni huomaamaan, jos olisikin halunnut sittenkin nähdä suhteeseemme vaivaa.Vaikka siitä usein ollaankin eri mieltä, niin todellisuus on se että rakkaus on valinta.
Rakastuminen tai tunteet muutenkin ovat eri asia kuin rakkaus. "Rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ..." - se on valinta.
Jos rakastaa, haluaa toiselle hyvää, ja haluaa antaa, ei vaatia.
Jos kerran rakastat miestäsi, anna hänelle anteeksi hänen menneisyytensä, ja tee ihan konkreettinen muutos OMASSA elämässäsi, ala "palvoa" miestäsi, osoita hänelle että hän on elämäsi keskipiste ja tee hänen hyväkseen kaikki mitä voit (niin kuin teit joskus kauan sitten).
"Sen paskiaisen hyväksikö ?" Juuri niin. Sen miehen hyväksi jota rakastat.
Sitten, kun aikaa kuluu, näet, vastaako hän rakkausteesi. Kun olet häneen investoinut erityisellä tavalla vaikkapa kuukauden, olet paljon viisaampi.
Jos hän ei silloinkaan palaa luoksesi, rakasta sinua aidosti, arvosta sinua ja sitä mitä hänelle annat, olet nähnyt suhteenne tulevaisuuden. Et voi vain palvoa häntä koko elämääsi, jos hän ei osoita mitään vastarakkautta. Et vain jaksa, vaikka yrität, ja sinusta tulee katkera.
Mutta - jos näin saat muutoksen aikaan miehessäsi, silloin oma elämäsi laatu paranee, saat kokea sen mitä kaipaat, saat hänen aikaansa ja huomiotaan. Voitte "rakastua" uudelleen, ja nyt kun molemmilla on kokemusta siitä mihin toisen pitäminen "itsestäänselvyytenä" voi johtaa, osaatte tulevaisuudessa hoitaa suhdettanne paremmin.
Miksi ehdotan tällaista ? Koska et voi muuttaa miestäsi, hän voi valita itse muuttaako tapojaan ja tottumuksiaan, mutta jos vaadit muutosta, se ei toimi.
Toivon että voitte olla onnellisia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2514535Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1272971Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412742Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741710Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051553Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn201451- 551304
- 921216
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2041083- 471075