Näkisitpä minut nyt

Laita valot päälle sydämeesi ja huuda, päästä vaiennut vaikerrus ulos tiettymättömiltä teiltään. Etsi ulospääsy jokaiselle tärkeälle sanallesi mutta tee se niin että minäkin voin ne sanasi kuulla. Kerro myös ne vähemmän tärkeämmätkin asiat rohkeasti koska niiden sisälle on saattanut ehkä jäädä kaikki se mikä jää sanomatta sillä hetkellä kun olisi aika sanoa se mikä on kaikista tärkein. Äläkä unohda puhua jo tänään ääneen niistä hetkistä joita odotat innolla tulevaisuudessa koska ne tekevät tästä päivästä paremman eilisen olemalla olemassa enemmän todellisina kuin vain ajatuksen siemeninä sisälläsi.

Tartu käteen joka ojentuu mutta älä tee sitä tietämättäsi tai huomaamattasi vaan tee se oikeasti tahtoen ehkä epäröiden mutta vakaasti uskoen ettei kerjäläisten valtakunnassa asu kuin toisia kerjäläisiä jotka rakkauden ympäröimänä itsetunnonrippeet rinnuksissa roihuten aralla äänellään etsivät vastakaikua omalle tunteidensa tuomalle tuskalleen. Äläkä etsi kaikkea sitä mitä olet hakemassa verhojen takaa poutapilvien takaa vaan suuntaa katseesi sinne missä valo taittaa varjon ja jättää jälkeensä ikimuistettavia kuvia omille verkkokalvoillesi ja kuuloaistin muistilevyille.
Rakasta minua ihan oikeasti ja kohdista rakkautesi minuun äläkä ole vain kuin pelkkä koneeseen sidottu osa elämätöntä elämää, sillä koneen orjana sinä, sinun lämpöä ja hellyyttä kaipaava ydämesi sekä hätää huutava sielusi ette saa ravionnoksi kuin taivaita hipovia sähkölaskuja ja päivittäin moneen otteseen vaihtuvia toinen toistaan muistuttavia sivullisia bittiviidakkoja sen sijasta että voisit oikeasti tarttua käteen, katsoa syvälle simiin ja kohdata maailma sellaisena kuin se onkin aidosti tuntien ja rakastaen.

jossei ikinä tullutkaan

tämä on kuin kirje
mutta toimii runona myös
lukijalle tule hyvin monenlaisia mietteitä
ja ajatuksia
se kai on tarkoituskin

voimakas ja tunnepitoinen
tämä jää kyllä mieleen

kiitos