Postilaatikkoon tipahti AsOy:ltä ylimääräinen yhtiövastikkeen keräys. Olivat hallituksessa päättäneet piharemontista, jonka kustannukset ovat n. kahden kuukauden yhtiövastikkeen verran. Kokonaiskustannus on n.15000€. Asiaa ei ole käsitelty yhtiökokouksessa. Remontti ei ole kiireellinen eli sen tekemättä jättäminen ei aiheuta välitöntä vaaraa taloyhtiön rakenteille. Useiden osakkaiden mielestä remontti on jopa tarpeeton, varsinkin kun kiireellisempänä pidetty katon korjaus ei yhtiökokouksen päätöksistä huolimatta etene. Onko hallitus ylittänyt toimivaltansa ?
Hallituksen valtuudet
Toimi Valta
81287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikäli piharemontti ei ole kiirreellinen, niin kyllä sen tekeminen ilman yhtiökokouksen päätöstä on niin ja näin, kun ei ole välttämätöntä. Hyvän hallitustavan mukaista toiminta ei ole.
Tietysti hallitus on miettinyt, että saadaan 10% suhdanneavustus jos aloitetaan vielä tänä vuonna.
Suhdanneavustuksen suuruus kokonaiskustannuksissa on kyllä monta kertaa aika kyseenalaista.
Koska ei ole tehty yhtiökokouksen päätöstä ylimääräisen hooitovastikkeen keräämisestä, on toimittu väärin eikä ylimääräistä vatiketta tarvitse maksaa. kaikki vastikkeet, myös ylimääräisenvastikkeen osalta, määrätään yhtiökokouksessa ja siitä päätöksestä ei voi poiketa.
Saattaa tietysti, että kevät kokouksessa on annettu valtuutus kerätä ylimääräisiä yhtiövastikkeita tarvittaessa, mutta piharemontti vaatii kyllä yhtiökokouksen päätöksen.
päättää lähes aina yhtiökokous (ks. mitä yhtiöjärjestys sanoo?) eikä hallitus voi yhtiökokouksen päätöksestä poiketa. Monessa taloyhtiössä tehdään päätös vuosittain jossa hallitukselle annetaan valtuudet kerätä esim. yhden kuukauden ylimääräinen hoitovastike, mikäli taloustilanne sitä edellyttää.
Mikäli piharemontista ei ole päätetty yhtiökokouksessa ei sitä voi tehdä saatikka rahoittaa tuolla tavalla, ylimääräisen vastikkeen voi jättää siis maksamatta.
" Remontti ei ole kiireellinen eli sen tekemättä jättäminen ei aiheuta välitöntä vaaraa taloyhtiön rakenteille. Useiden osakkaiden mielestä remontti on jopa tarpeeton,.."
Oletko hallituksessa? Tiedätkö todella asioiden oikan tilan?
Pihakokoukset ja muutamat mummot eivät varmasti tiedä missä oikeasti mennään ja heidän päättelynsä on yleensä 99,9999% päin persettä.
Olkaa tyytyväisiä, että edes jotain kunnostetaan, kuinkakohan vanha se kattonne oikein on, tarvitseeko se todella kunnostusta, onko asiantuntia arvioinut tilanteen. Huopakatto kestää normaalisti noin 25-30 vuotta ennen kuin se vaatii suurempaa huomiota, hyvä peltikatto selviää jopa 50 vuotta.
Oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja paikkaan...
Mikäli yhtiökokouksessa ei ole sovittu tai tehty varausta ylimääräisen vastikkeen perimisestä, silloin sitä ei voida periä. Kiireellisissä tapauksissa työt on aloitettava välittömästi, mutta edelleen rahoituksesta päättää yhtiökokous ja taas mikäli mitään varauksia ei ole tehty, tulee välittömästi kutsua yhtiökokous päättämään rahoituksesta.
.."hallituksella on oikeus periä kaksi ylimääräistä vastiketta"...
Tämä on varsin yleinen lauseke yhtiökokouksissa ja se lähes poikkeuksetta hyväksytään ilman mutinoita.
On sitten eri asia mihin ja milloin hallituksen tulee tehdä näin, tarpeettomiin korjauksiin sitä ei yleensä käytetä, ellei sitten ole idiootteja hallituksessa. Jos rahoja joudutaan käyttämään talouden tasapainottamiseen, budjetointi on pielessä.
Oli miten oli, jos ylimääräisiä vastikkeita peritään, kertoo se suoraan sen, että jotain on pielessä taloyhtiön hallinnoinnissa tai isännöinnissä.
Yleensä on tapana määrittellä budjettiin jokin osuus erilaisiin pienehköihin korjauksiin, joita kuitenkaan ei voida ennakolta yksilöidä ja se on se raha, jota käytetään nimenomaan näihin yllättäviin korjauksiin. Kaikki korjaukset, jotka voidaan ennakolta yksilöidä, pitää pudjetoida tämän päälle. Ei ylimääräisen vastikkeen periminen (saati kahden) saa olla mikään hallituksen vararahasto, jonka se voi periä toteuttaakseen mielivaltaisesti päähänpistojaan. Mielestäni tuollainen käytäntö on onneksi aika harvinainen ja jos sellaisesta sovitaan, aina pitäisi sopia myös milloin/mihin tarkoitukseen ylimääräinen vastike voidaan periä.