Äitini kuoli vuosia sitten. Pesä jätettiin jakamatta. Isäpuoleni sai pitää hallussaan maatilan, asunto-osakkeen joka oli annettu vuokralle, uuden auton ja kaikki pankkitalletukset. Veljelleni ja minulle ei annettu mitään. Avioehtoa ei ollut.
Yhdeksän vuoden ajan hän on saanut nostaa myös nuo vuokratulot osakkeesta kokonaisuudessaan. Nyt hän päätti myydä asunnon ja annoimme valtakirjat. Asuntoa ei ollut remontoitu lainkaan, eli vuokratulot hän oli käyttänyt omiin tarkoituksiin. Asunnon kunto oli vuosien saatossa päässyt huonoksi. Vaikka hän laski hinnan alas, asunto ei mennyt kaupaksi. Nyt hän ilmoitti laittavansa sen takaisin vuokralle. Me haluaisimme jo viimeinkin edes hiukan äidin perinnöstä, koska olemme aika maltillisesti jättäneet ottamatta mitään. Jos asunto päätyy nyt vuokralle, kuuluvatko vuokratulot edelleen hänelle? Voimmeko vaatia asunnon myyntiä? Kenen olisi kuulunut huolehtia asunnon kunnosta? Joudummeko me maksumiehiksi kun kaikki remontit on laiminlyöty. Isäpuoleni tosin teki kph remontin ihan itse vielä äidin eläessa ja nyt siellä on sitten kosteutta lattiassa, eli pitää purkaa sekin.Ovatko jakamattoman pesän vuokratulot tähän asti olleet laillisesti isäpuoleni? Tilasta hän aikoinaan kommentoi, että se on hänen nimissään. En halua olla ahne, mutta ehkä jonkinlainen kohtuus olisi paikallaan. Tuntuu oudolta että periaatteessa vieraalla ihmisellä on hallussaan koko äitimme perintö. Hän on myös sanonut, että saattaa jättää kaiken suoraan lapsillemme ja me emme saisi mitään. Miten ihmeessä edetä suututtamatta ketään? Mitkä ovat oikeutemme?
Emme todella halua häneltä kotia viedä tms.
Yhdeksän vuoden ajan hän on saanut nostaa myös nuo vuokratulot osakkeesta kokonaisuudessaan. Nyt hän päätti myydä asunnon ja annoimme valtakirjat. Asuntoa ei ollut remontoitu lainkaan, eli vuokratulot hän oli käyttänyt omiin tarkoituksiin. Asunnon kunto oli vuosien saatossa päässyt huonoksi. Vaikka hän laski hinnan alas, asunto ei mennyt kaupaksi. Nyt hän ilmoitti laittavansa sen takaisin vuokralle. Me haluaisimme jo viimeinkin edes hiukan äidin perinnöstä, koska olemme aika maltillisesti jättäneet ottamatta mitään. Jos asunto päätyy nyt vuokralle, kuuluvatko vuokratulot edelleen hänelle? Voimmeko vaatia asunnon myyntiä? Kenen olisi kuulunut huolehtia asunnon kunnosta? Joudummeko me maksumiehiksi kun kaikki remontit on laiminlyöty. Isäpuoleni tosin teki kph remontin ihan itse vielä äidin eläessa ja nyt siellä on sitten kosteutta lattiassa, eli pitää purkaa sekin.Ovatko jakamattoman pesän vuokratulot tähän asti olleet laillisesti isäpuoleni? Tilasta hän aikoinaan kommentoi, että se on hänen nimissään. En halua olla ahne, mutta ehkä jonkinlainen kohtuus olisi paikallaan. Tuntuu oudolta että periaatteessa vieraalla ihmisellä on hallussaan koko äitimme perintö. Hän on myös sanonut, että saattaa jättää kaiken suoraan lapsillemme ja me emme saisi mitään. Miten ihmeessä edetä suututtamatta ketään? Mitkä ovat oikeutemme?
Emme todella halua häneltä kotia viedä tms.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vastaan nyt joutessani jotain ensihätään ja luotan tarkennusten tulemiseen. Et maininnut kumpi omisti mitäkin. Rikkaamman lesken ei tarvitse antaa puolisonsa perillisille tasinkoa, vaan halutessaan leski saa pitää oman omaisuutensa. Leskellä on lisäksi elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon, elei hän omista vastaavaa omaa asuntoa. Mikä siis on teille vieraan ihmisen hallussaan pitämä äitinne perintö?
Em. äitinne tai puolisoiden yhteisesti omistaman asunnon ja irtaimen lisäksi äidiltänne jääneen perinnön osalta voitte vaatia ositusta ja jakoa. Perikunnalle kuuluvan asunnon vuokra kuuluu tietysti perikunnalle.
Ryhtykää (asiantuntijan avustamana) heti toimenpiteisiin osituksen tekemiseksi, että siinä selvitetään lesken ja teidän perillisten omistukset. Asunnon hallinnan takia jako ei ehkä ole ajankohtaista.
Kertomalla tarkemmat tiedot omistuksista, niin saat ehkä palstaltakin riittävät ohjeet, mutta käynti omien asiapapereiden kanssa asiantuntijan luona on aina valistavampi vaihtoehto ja varotoimi.
"1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."
Eli kyllä siinä selvästi sanotaan että leski saa hallita jäämistöä niin kauan kunnes perilliset esittävät jakovaatimuksen.
Aloittajalta vaaditaan edelleen vähän tarkempaa selvitystä että joku pystyisi antamaan jotakin neuvoa.
Mutta fakta on että ette voi vaatia ainakaan vuokratuloja taannehtuvasti.
edelleen tyhmänä ja kiitollisena kiitän ja kysyn. Tuo toinen ystävällisesti vastannut kertoo, että kun jakoa ei ole tehty, vuokratulot eivät kuulu meille.
Eli tilanne oli tarkalleen niin, että äitini meni naimisiin isäpuoleni kanssa ja toi tullessaan omaisuutta, niillä rahoilla ostettiin tämä osake ja uusi auto. Myöhempien vuosien kuluessa vuorotellen toinen puolisoista tienasi enemmän tai vähemmän. Avioehtoa he eivät tehneet. Talo jossa asuivat oli isäpuolen nimissä ja hän teki siihen remonttia kovasti ja nosti talon arvoa, äiti maksoi elämisen. Mutta äiti siis muutti tähän isäpuolen taloon, joka oli kovasti keskeneräinen. Isäpuoli totesikin ettei olisi voinut taloa siihen malliin remontoida, ellei toinen olisi maksanut kaikkia ruokamenoja yms. Joka tapauksessa emme todella halua toiselta kotia viedä tms. vaan ihmettelemme voiko tämä mennä näin, ettei meille kuulu mitään. Äiti oli maksanut uudesta autosta taas tasan puolet, eli vuotta ennen kuolemaansa. Pankkitalletuksia oli 40 t melko arvottomaksi muuttuneita osakkeita ehkä muutaman tonnin edestä. Mutta me emme saaneet mitään. Osake pantiin myyntiin syksyllä, ei mennyt kaupaksi ja isäpuoli ilmoitti että hän alkaa sitten taas vuokraamaan sitä. Tilanne on sikälikin outo , että taloudessa on kaikki oman biologisen isänikin esineet ja me veljeni kanssa katselemme tilannetta kiltisti ja ymmyrkäisinä vierestä.
Jotenkin tuntuu että me olemme kilttejä, toinenkaan osapuoli ei pahaa tarkoita, mutta muistaa säännöllisesti kertoa että saattaa ohjata perinnön suoraan meidän lapsille, eli että emme saisi veljeni kanssa mitään. Hienoa että meidän lapsemme saisivat sitten joskus, mutta olemme tietysti nuorehko pari jolla olisi isomman asunnon tarvetta jne. Tuntuu oudolle että isäpuoleni asuu isoa taloaan, ottaa osakkeen vuokrat, vei äidin talletukset ja voi vielä ilmoittaa meille, että mitä hän on milloinkin päättänyt. Olen arka puhumaan, en halua riitaa, hän on kaikin puolin muuten ihana ihminen ja hyvä pappa lapsille, siksi toivonkin että olisi niin ilmiselviä faktoja, että hänen olisi jotain meillekkin annettava. Kun en oikein osaa pyytää ja vaatia...olenpa surkea!
Etpä vieläkään saanut kerrotuksi kenen nimiin se osake ja auto ostettiin äitisi tuomilla rahoilla.
Vastasin jo:"Em. äitinne tai puolisoiden yhteisesti omistaman asunnon ja irtaimen lisäksi äidiltänne jääneen perinnön osalta voitte vaatia ositusta ja jakoa. Perikunnalle kuuluvan asunnon vuokra kuuluu tietysti perikunnalle."
Nyt sait kerrotuksi, että heidän yhteisenä kotina olleen talon omisti leski ja että kodissa on biologisen isäsi omistamia tavaroita. Lesken lakiin perustuva hallintaoikeus ei koske kolmannen henkilön (isäsi) omistamia tai em. lisäksi muita äitisi tavaroita. Mikäli osake ja auto on ostettu heidän yhteiseksensä, niin olettamistasi äidin rahojen käytöstä huolimatta nimiperiaatteen kumoaminen vaatii hyvän näytön, että ne luetaan osituksessa kuuluvaksi kokonaan teille perillisille. Äitinne osuus kuuluu teille.
Kerrot lesken omistaman talon olevan arvokas, joten leski ei ainakaan saa äitinne omistamista osuuksista tasinkoa. Perintönne on siis se mikä oli kiistatta äitinne omistuksessa (nimissä), paitsi äidin omistama koti-irtaimisto. Teidän pitää vaatia ositusta lesken/perillisten välisen omistuksen selvittämiseksi. Ellei leski suostu ja vaikka suostuisi, niin osituksen merkityksestä ehkä vähäisten tietojenne tueksi palkatkaa lakimies avuksenne. Lesken puheet testamentista lapsillenne ja seuraukset osituksen vaatimisesta on teidän itse harkittava, mutta kansan viisauskin sanoo, että "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla".
Osituksen periaate pätee tähänkin, mutta jokunen sanonta on tarkoitettu toiseen ketjuun.
Säikähdin säheltäneeni kun vertasin toista vastaustani epähuomiossa 1. selostukseesi, vaikka vastasin pelkistetympien lisätietojesi perusteella ilman remonttien ym. nippelitiedon osuutta.
Näiden remontointien ym. nippelikustannusten huomioiminen on sopuisassa osituksessa mahdollista, mutta muuten ne on syytä unohtaa vuosien varrelta hankalasti saatavan riittävän näytön takia. Toivottavasti nämä yksinpuheluni eivät sekoita, saati masenna hakemasta omia oikeuksianne.
Kiitos taas hyvin asiantuntevan oloisesta vastauksesta. Osake oli ainoa jossa äitini nimi näkyy. Mielestäni autokin ostettiin isäpuoleni nimiin, vaikkakin äiti kertoi maksaneensa tismalleen puolet. Se oli vielä markka-aikaa 135 000 ja auto oli äitini kuollessa vuoden vanha. Ja sen edellisen auton, joka maksoi aikoinaan 115000 markkaa. äitini maksoi kokonaan, mutta koska hänellä ei ollut ajokorttia, auto merkittiin isäpuoleni nimiin.Lopuilla rahoillaan äiti osti tämän osakkeen. Eli biologisesta isästäni erottuaan, silloinen talomme myytiin ja äiti meni uusiin naimisiin ja käytti talon myyntitulot osakkeeseen, autoon ja muuhun pienempään. Eli vuosien vanhoja asioita, hankalia todistaa ja isäpuoleni on tässä kohtaa hyvin häikäilemätön näemmä. Viimeisinä vuosina äitini oli vuorostaan huomattavasti parempituloinen ja sai 26000 mk pelkkää lopputiliä kuolemansa jälkeen, mutta näitäkään rahoja emme ole nähneet, emmekä myöskään tilillä entuudestaan olleita rahoja. Eikö ne sentään olisi kuuluneet puoliksi minulle ja veljelleni? Ja saako leski automaattisesti oikeuden nostaa ko rahat? Tili oli äitini nimissä, mutta en tiedä oliko isäpuolellani nosto-oikeutta.
Tässä olen nyt yhdeksän vuotta ihmetellyt tilannetta ja pikkuhiljaa asia on alkanut ärsyttämään.
Jos isäpuoleni menee uusiin naimisiin, menee kaikki pian uudelle vaimolle elleivät tee avioehtoa.
Veljeni on hyvin vähävarainen ja hänen puolestaan tilanne ärsyttää vielä enemmän. Isäpuoleni talon arvo nousi hyvin ratkaisevasti äitini aikana, koska äiti maksoi kaikki juoksevat menot ja isäpuoli pystyi käyttämään kaikki tulonsa taloon. Olen siis ollut tyhmä kun en alkanut heti vaatia oikeuksia jotka olisi tietysti ollut helpompi näyttää tuolloin toteen. Mutta sitä oli tietysti surusta sekaisin, kun äiti kuoli. Voih.
Siis tuolla tilillä olleista rahoista tarkoitin, että eikö meille veljeni kanssa olisi kuulunut koko summasta puolet ja puolet isäpuolelleni. Ei siis koko summaa tietenkään. Kirjoitin hölmösti.
Menkää papereidenne kanssa asiantuntijan puheille keskustelemaan osituksen tekemisestä lesken ja teidän välillänne ja vaikka samantien jaostakin sinun ja veljesi kesken. Äitinne kuolemasta kulunut aika ei ole laillinen este osituksen selvittämisessä, mutta oma tietosi/taitosi tuskin riittää etusi turvaamiseksi ainakaan vain palstan vastauksilla.
Ositusperustehan on edelleen 9 vuoden takainen äitinne kuolema, mutta osakkeen, auton ja talon ym. arvoksi otetaan päivän hinta. Pankkitilin saldona huomioidaan kuolinpäivän saldo miinus hautauskulut yms. vainajan/kuolinpesän kulut. Osakkeesta saadut vuokratulot ovat kuolinpesän tuloja. Osituslaskelmassa selvitetään kummankin puolison nettovarat. Kun kertomastasi päätellen leski on talon ja autonkin omistajana selvästi rikkaampi ja kun leski voi kieltäytyä antamasta teille tasinkoa, niin perintönänne on äidin nimissä oleva osake ja äidin 9 vuoden takainen pankkitili em. tapahtumilla korjattuna.
Kertomasi perusteella olen sitä mieltä, että edes puolikkaan saaminen autosta äidin omistamaksi vaatisi näytöt todellisesta maksajasta. Puheet eivät riitä lesken kiistäessä äidin maksut ja muiden "nippeli" summien setviminen maksaa riitaisana hyötyjä enemmän.
Kertomuksiamme toistamalla asianne ei edisty, toivon onnistumista sopimuksillenne.
Alamme todella viedä asiaa eteenpäin. Mutta hiukan pihalla olen edelleen, kun joku vastasi että osakkeen vuokratulot on lesken, koska ositusta ei ole tehty ja sinä kerroit että ne ovat kuolinpesän. Kumpi on oikein? Vastauksesi on jotenkin niin asiantuntevan oloinen että uskoisin sinua, mutta voiko olla niin,että osituksen ollessa tekemättä, meille ei kuulu mitään.
Äitini sai lopputilin vasta muutama viikko kuolemansa jälkeen, eikö se kuulu kuolinpesälle? Kerroit että kuolinpäivä ratkaisee, mutta kun tuloja tuli vielä sen jälkeen...auton voimme näyttää pankkitilin avulla toteen, äiti maksoi vajaat 70 000 markkaa omalta tilitä ja isäpuoli tismalleen saman verran.
olenhan vain nimimerkilläkin muallikko, mutta tässä ketjussa eivät ole useiden aiempien vastaustensa perusteella todellisina asiantuntijoina arvostamani pari nimimerkkiä vastanneet.
Kuolinpesän jakamattomana hallinta ei ole mielestäni sama kuin testamentilla saatu hallintaoikeus tai lesken lain mukainen hallintaoikeus yhteiseen kotiin. Pysyn kannassani, että äitinne nimissä olevan, eli omistaman asunnon vuokratulot kuuluvat kuolinpesälle.
Myös äidillesi tullut lopputili ja mahdolliset veronpalautukset kuuluvat kuolinpesälle. Toivottavasti nyt joku jaksaa älähtää ja kertoo oikean tulkinnan lesken oikeuksista.
Näyttää siltä, että jatkotoimianne varten tarvitsette avuksenne asiantuntijan (lakimies).