Postaan tänne havaintoja todella ujon, 21-vuotiaan miehen baarikerroista Helsingin yö-elämässä. Hypoteesi tutkimukselle: jos et ole itse aloitteellinen, kukaan ei tule juttelemaan kanssasi. (ps. ei tässä "tutkimuksessa" ei ole mitään varsinaista järkeä, kuten varmastikin tulette huomaamaan...)
--------
DAY 1
Hypoteesin mukainen päivä: istuin itsekseni juomaani lipittäin, eikä kukaan tullut sanomaan mitään. Onneksi olin varautunut tylsyyteen vetämällä pohjalle kotona pari shottia, minkä seurauksena tanssilattialla olevien moovit hauskuuttivat koko illan.
--------
DAY 1
Hypoteesin mukainen päivä: istuin itsekseni juomaani lipittäin, eikä kukaan tullut sanomaan mitään. Onneksi olin varautunut tylsyyteen vetämällä pohjalle kotona pari shottia, minkä seurauksena tanssilattialla olevien moovit hauskuuttivat koko illan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikuttaa mielenkiintoiselta... Odotan innolla seuraavia havaintoja.
DAY 2
Tyätyy myöntää, että aika vahvassa jurrissa tuli oltua. Ei ole mulle tavanomaista, nyt vain sopiva viikko (vähän ohjelmaa) ja ottaa päähän tää touhu, joten on tullut vedeltyä, no, liikaa.
Pöytään tuli aina välillä jotain porukoita istumaan (monta paikkaa), yleensä vaan pälisivät omia juttujaan. Käytännössä siis hypoteesi toimi jälleen suurimman osan illasta.
Aloin tosiaan olemaan sen verran tuubassa loppuillasta, että tuli siinä itsekin alotettua keskustelu kahden pöytään istumaan tulleen naisen kanssa. Ihan ystävällisiä olivat ja jauhettiin siinä sitten jotain yleistä paskaa.
että ei se niin vaikeaa ole jutella ihmisten kanssa. Jos seuraava kapakkakerta menisi ilman liikaa viinaa, umpikännissä kadulla toljailu ei ole vaaratonta. Kai menet taksilla kotiin?
Kyllä naiset mieluummin juttelevat jonkun sellaisen kanssa joka ei ole aivan kännissä.
Joka tapauksessa, onnea ja menestystä! projektillesi.
Ja senhän tiedät varmaan, ettei sen juttelun tarvitse olla mitään maailman fiksuinta ja filmaattisinta. Usein ujoilla heittää päin vastaiseen. Ollaan hiljaa kun ei muka keksitä mitään puhuttavaa (sitähän on maailma täynnä, aloittaa voi vaikka ihan tavanomaisista jutuista kuten paikan musiikista, ym. Voi virittää keskustelun millaisista baareista pitää, onko kapakkaelämässä yleensä mitään mieltä ja edetä vaikka einsteinin suhteellisuusteoriaan.
Toisaalta monet ujot tekevät sen virheen että pelossaan sanoa jotain "tyhmää" ovat joko hiljaa tai yrittävät olla niin "fiksuja ja filmaattisia" ettei sitä ymmärrä erkkikään.
Ystävällinen tavallinen höpinä on monesti se mikä toimii parhaiten.
Juuri ystävällisyys, myös kohteliaisuus (ei ylilipova, on tärkeää, hyvä on jos saa huulille vilautetuksi aidonnäköistä hymyäkin. Vastapuolelle on hyvä saada aikaan tunne, että häntä kuunnellaan, että olet hänelle "läsnä", joten ihan kiva jos onnistuu edes auttavasti katsomaankin häneen päin.
Äläkä lannistu jos joku vastaa töykeästi. Nykynuorissa on naisissakin hirmu paljon kovuutta ja ilkeää sällimäistä rääväsuista kielenkäyttöä.
Siihen aikaan kun minä olin nuori (70-80-luvuilla) , naiset olivat sentään vielä naisia.