Sain puolisen vuotta sitten Propralin 10mg jännittyneisyyteen. Kauan menikin ennen kuin hain apua. Psykologilla olin tosin käynyt useasti muttei se mitään ratkaisua tuonut.
Tuntuu, että Propralilla olikin vain lumevaikutus, joka on nyt alkanut hälvetä. Ehkä se toi vähän varmuutta, mutta tärinää se ei todellakaan vie. Vapina on sellaista, mistä en ole kuullut täällä puhuttavan. Se on sellaista alaselästä lähtevää voimakasta tärähtelyä - sen ajattelu ahdistaa todella paljon. Varmaan oma ajattelu aiheuttaa asian. Propralin tehosta en edes ala puhumaan, olotila on nyt sellainen, että sen vaikutus tuntuu olevan yhtä tyhjän kanssa. Pulssia ehkä tasaa, ei muuta.
Uusia oireita on tullut: en pysty katsomaan enää kunnolla ihmisiä silmiin (molempiin silmiin yhtä aikaa?) ja ajoittainen kovakin masennus vaivaa ja etenkin ahdistuskohtaukset. Kun edessä on jonkunlainen esittelyn pito, vaivun epätoivoon. En koe tätä enää varsinaisesti jännitykseksi tai paniikkihäiriöksi vaan rajoittavaksi ahdistukseksi. Tunnen, että vain eriydyn kaikista ja kaikesta. Ahdistus ja masennus on välillä sitä luokkaa, että aivoja puristaa.
Viimeiset noin viisi vuotta ovat olleet vaikeita, etenkin viimeinen vuosi. Luulin, että viime kesän lääkärikäynti olisi tuonut jonkinlaisen pelastuksen, mutta niin ei todellakaan käynyt. Pitäisi varmaan taas varata aika lääkäriltä, jos siitä olisi apua. Toivoa ainakin pitäisi...
Tuntuu, että Propralilla olikin vain lumevaikutus, joka on nyt alkanut hälvetä. Ehkä se toi vähän varmuutta, mutta tärinää se ei todellakaan vie. Vapina on sellaista, mistä en ole kuullut täällä puhuttavan. Se on sellaista alaselästä lähtevää voimakasta tärähtelyä - sen ajattelu ahdistaa todella paljon. Varmaan oma ajattelu aiheuttaa asian. Propralin tehosta en edes ala puhumaan, olotila on nyt sellainen, että sen vaikutus tuntuu olevan yhtä tyhjän kanssa. Pulssia ehkä tasaa, ei muuta.
Uusia oireita on tullut: en pysty katsomaan enää kunnolla ihmisiä silmiin (molempiin silmiin yhtä aikaa?) ja ajoittainen kovakin masennus vaivaa ja etenkin ahdistuskohtaukset. Kun edessä on jonkunlainen esittelyn pito, vaivun epätoivoon. En koe tätä enää varsinaisesti jännitykseksi tai paniikkihäiriöksi vaan rajoittavaksi ahdistukseksi. Tunnen, että vain eriydyn kaikista ja kaikesta. Ahdistus ja masennus on välillä sitä luokkaa, että aivoja puristaa.
Viimeiset noin viisi vuotta ovat olleet vaikeita, etenkin viimeinen vuosi. Luulin, että viime kesän lääkärikäynti olisi tuonut jonkinlaisen pelastuksen, mutta niin ei todellakaan käynyt. Pitäisi varmaan taas varata aika lääkäriltä, jos siitä olisi apua. Toivoa ainakin pitäisi...
Vastaukset 2
Vanhimmat
yksilöllinnen, mutta 10 mg on todella matala annos. Onko sinulla poikkeuksellisen matalat RR-arvot ja syke?
Itselläni samoihin oireisiin Propral _40 mg_ 1-3 krt/vrk, tarvittaessa......eli joinakin vuorokausina 120 mg....
Sykkeet ja verenpaineet normaalit, muista en tiedä. Propralin pyysin kuitenkin sykkeen nousuun ja tärinään. Ongelma onkin juuri se, että ko. lääke ei poista 'henkisiä' oireita.
Eli mihin oireisiin sinulle lääke määrättiin? Ahdistukseen vai fyysisiin jännityksen oireisiin?