Korjattu tutkintapyyntö, MTKL

Demokratiapolitiikan suuntaviivat keskusteluasiakirjan 2 luvun "Kohti demokratiapolitiikkaa" kohdan 2.1 "Demokratiapolitiikasta" mukaan
"Perustuslaki (14.3 §) velvoittaa julkista valtaa edistämään yksilön mah-dollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Poliittisista oikeuksista ja osallis-tumisoikeuksista säädetään myös kansainvälisissä sopimuksissa.

Demokratiapolitiikalla tarkoitetaan valtion tai julkisen vallan tietoista ohjelmaa, jolla edistetään demokratiaa. Kansanvaltaa ei ole mahdollista, eikä sitä tule rakentaa ja ohjata ylhäältäpäin. Julkinen valta voi kuitenkin luoda edellytyksiä kansanvallan toteutumiselle ja sen elinvoimaisuudelle.

Demokratia tarvitsee aktiivisia, luovia ja osallistuvia kansalaisia. Toisen maailmansodan jälkeen käydyssä demokratiakeskustelussa arvioitiin, että hallitsemistapana demokratia on niin vaativa, että se voi menestyä on-nistuessaan kasvattaa ihmisiä, jotka pystyvät ylläpitämään demokratiaa. Tämä päätelmä pätee edelleen. Demokratian toimivuus edellyttää julkisen vallan tukitoimia, esimerkiksi kansalaisten aktivointia sekä tietopohjan ja toimintaympäristöjen luomista kansalaisille. Demokratian toimivuuden, uskottavuuden ja kehittämisen kannalta myös hyvinvointipalvelujen - kuten opetuksen, kulttuurin tai terveydenhuollon - kattava tarjonta on erityisen tärkeää. Sosiaalinen turvallisuus onkin yksi toimivan de-mokratian perusedellytyksistä.

Suomessa oikeusministeriö on perinteisesti vastannut toimivan demokra-tian edellytyksistä. Kuntademokratian edistäminen on kuulunut sisäasi-ainministeriölle ja vuoden 2008 alusta valtiovarainministeriön kunta-osastolle.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittajana on Raha-auto-maatti-yhdistys RAY, jonka avustusstrategia vuosille 2008 - 2011 ottaa huomioon myös sosiaali- ja terveysministeriön ”Sosiaali- ja terveyspoli-tiikan strategiat 2015”.

RAY:n verkkosivuilta löytyvistä myönnettyjä avustuksia koskevista tie-doista ilmenee muun muassa, että Mielenterveyden keskusliitto on
hakenut Raha-automaattiyhdistykselle vuodelle 2009 toiminta-avustusta yhteensä 6 763 998 euroa, josta RAY on myöntänyt 4 659 999 euroa.
Varsin toivottavaa ellei sitten jopa ehdottoman välttämätöntä olisi se, et-tä Mielenterveyden keskusliitto käyttäisi näitä raha-avustuksia myönnet-tyihin tarkoituksiin, joista yksi on jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön ”Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015” yhtenä tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Ehkäisevän politiikan lähtökohtana ovat sosiaalisten näkökohtien ja vas-tuun huomioon ottaminen kaikilla politiikan sektoreilla sekä ongelmien varhainen tunnistaminen. Vakiinnutetaan ongelmien ennaltaehkäisy toi-minnan normaaliksi osaksi. Lisätään päätösten sosiaalisten ja terveydel-listen vaikutusten arviointia kaikilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla. Kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten kasvuympäristöihin niin, että ne tukevat heidän tasapainoista kehitystään.

Mielenterveysongelmia ehkäistään koko väestöön ja tunnistettuihin ris-kiryhmiin kohdistuvin toimin. Työelämän mielenterveysriskeihin etsitään tehostetusti ratkaisuja. Väkivallan tunnistamista ja varhaista puuttumista sen syihin parannetaan.

Koulutuksen ja kuntoutuksen tiivis yhteistyö, ikääntyneiden pitkäaikais-työttömien työllistymisen esteenä olevien terveysongelmien joustava selvittäminen ja kuntoutus työelämään sekä vammaisten työllistymis-edellytysten parantaminen auttavat työllistymistä. Kaikki pitkään työt¬¬tö-mänä olleet eivät työllisty avoimille työmarkkinoille, ainakaan pysyvästi. Työttömien osallisuus yhteiskunnassa turvataan. Työttömyyden ongelmia lievitetään kehittämällä ja kokeilemalla sosiaalisen työllistämisen ja ns. välityömarkkinoiden malleja.

Lisätään pitkäaikaistyöttömille suunnattuja sosiaalisen työllistymisen mahdollisuuksia vahvistamalla työvoimapalvelukeskusten ja työpaikkoja tarjoavien yhteistyötä. Pitkäaikaista kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaa-li- ja terveyspalveluita tarjotaan palvelukokonaisuuksina.

Helpotetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja pysyä työelämässä. Selvitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa mahdol-lisuuksia kehittää työtä ja sosiaaliturvaa niin, että se tukee paremmin heidän työllistymistään.”

Yhdistyslain (26.5.1989/503) 43 §:n (Lakkauttaminen ja varoitus) mu-kaan ”Yhdistyksen kotipaikan alioikeus voi sisäasiainministeriön, viral-lisen syyttäjän tai yhdistyksen jäsenen kanteesta julistaa yhdistyksen lakkautetuksi:

1) jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja;
2) jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin sen säännöissä määrättyä tar-koitusta; tai
3) jos yhdistys toimii vastoin 4 §:ssä tarkoitettua lupaa tai 35 §:n 3 momentin säännöstä.

Jos yleinen etu ei vaadi yhdistyksen lakkauttamista, voidaan yhdistyksel-le lakkauttamisen sijasta antaa varoitus.

Jos yhdistys julistetaan lakkautetuksi tai sille annetaan varoitus, voidaan myös yhdistykseen suoraan tai välillisesti kuuluva yhdistys, joka on haastettu oikeudenkäyntiin vastaajaksi, julistaa lakkautetuksi tai antaa sille varoitus, jos tämä on myötävaikuttanut ensiksi mainitun yhdistyksen 1 momentissa tarkoitettuun menettelyyn.”

Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja, Kotkan kaupunginvaltuu-tettu Freddy van Wonterghem lähetti minulle 22.1.2008 sähköpostivies-tin, jossa hän kehottaa minua tässä asiassa ottamaan yhteyttä Perussuo-malaisten Kymen piiriyhdistyksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Juho Eerolaan ja ilmoittaa pyrkivänsä etsimään heidän ryhmästään sen henkilön, jolla on kiinnostusta ja paras asiantuntemus erilaisissa asioissa, mielestäni Juho Eerola on tässä asiassa paras vaihtoehto.

Koska edellä mainitut Kotkan kaupunginvaltuutetut Eerola ja van Won-terghem ovat asiassa asianosaisina, niin tässä asiassa on kysymys viime-kädessä kaupunginvaltuuston jäsenen oikeudesta saada viranomaiselta neuvontaa.

Tapahtumat Kotkan pääkirjastossa 10.10.2006 pidetyn Mielenterveysfoorumin yh-teydessä pitämässään alustuksessa Kotkan kaupungin silloinen sosiaali- ja terveystoimen johtaja Tauno Telaranta katsoi, että kaupunki ja kolmas sektori ovat edellä mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen nojalla velvollisia tiivistämään yhteistyötään. Tämän pohjalta päätin aloittaa Kotkan – Haminan seudulla mielenterveystyötä tekevien toimijoiden yh-teistyömahdollisuuksien selvittämisen.

Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy ry:n Kotkan Mahdollisuuksien talolla järjestettiin 13.10.2006 avoin vertaisten illan-vietto, minkä yhteydessä allekirjoittaneen lisäksi Kakspy ry:n vertaisvas-taava Katja Lemberg, Kymen Seudun Mielenterveysyhdistys ry:n pu-heenjohtaja Pertti Skyttä ja Ilkka Järvenkylä Mahdollisuuksien talon ver-taistoiminnoista pitivät neuvottelun, jossa mm päätettiin selvittää mah-dollisuus Katja Lembergin saamiseksi Mielenterveyden keskusliiton ke-sällä 2007 Kotkassa järjestettyjen kulttuuripäivien valmisteluryhmään. Samassa yhteydessä päätettiin selvittää Kotkassa toimivien eri mielen-terveystyötä tekevien organisaatioiden yhteistyömahdollisuudet ja toteu-tustavat. Lisäksi kehotettiin Katja Lembergiä pyrkimään viipymättä saamaan koolle neuvottelu, jossa hänen lisäkseen olisivat läsnä Kakspy ry:n toiminnanjohtaja Vesa Salminen ja/tai yhdistyksen kuntoutumisjoh-taja Markku Kärmeniemi sekä ainakin Pertti Skyttä, Ilkka Järvenkylä ja allekirjoittanut. Toistaiseksi pyydettyä neuvottelua ei ole järjestetty.

Kakspy ry:n Mahdollisuuksien talolla pidettiin 17.10.2006 vertaisten avoin suunnittelukokous, jossa muiden asioiden ohella Pertti Skyttä va-littiin Mahdollisuuksien talon vertaisten yhteyshenkilöksi Kakspyn Ha-minan Klubitaloon päin.

Yhteydenottoni johdosta Langinkosken kirkolla pidettiin 31.10.2006 mielenterveystyön yhteistoiminnan kehittämistä koskeva neuvottelu, jo-hon lisäkseni ottivat osaa Mielenterveyden keskusliitto ry:n liittovaltuus-ton varapuheenjohtaja Heikki Kähkönen, Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistys Kymen Seudun mielenterveysyhdistys ry:n puheenjoh-taja Pertti Skyttä, Ilkka Järvenkylä Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatri-nen yhdistys Kakspy ry:n vertaistoiminnoista ja diakonissa Leila Vanha-la, joka toimi tilaisuuden sihteerinä. Tästä tilaisuudesta laadittuun muis-tioon kirjattiin muun muassa, että ” Leila Vanhala vierailee Mielenterve-ysyhdistyksen kokoontumisessa to 11.01.2007 klo 15-18, jolloin hän pi-tää yhteisvastuukeräykseen liittyvän infon kohteista ym. Myöhemmin tammikuun loppupuolella pidetään kerääjiksi ilmoittautuneille erillinen opastushetki, miten keräys käytännössä suoritetaan”. Asian valmistelua päätettiin jatkaa Kakspyn vertaistoimintojen illanvieton yhteydessä Mahdollisuuksien talossa pe 10.11. klo 18 alkaen.

Vielä samana päivänä 31.10.2006 Kakspyn Karhulan klubitalossa pidetys-sä vertaistoimintojen suunnittelukokouksessa Pertti Skyttä ehdotti, että minä yhdessä Kakspyn vertaistoimintojen vastaava Katja Lembergin kanssa rakenan yhteistyöverkostoa poliisien, seurakuntien, mielenter¬veys-keskuksen ja vertaisten välille. Tavoit¬teena saada eri toimijoiden kesken yhteinen neuvotteluti¬laisuus.

Kakspyn Mahdollisuuksien talolla perjantaina 10.11.2006 pidetyssä neuvottelukokouksessa olivat lisäkseni läsnä Pertti Skyttä ja Pia Tommola Kakspyn vertaistoiminnoista sekä Leila Vanhala, joka laati tilaisuudesta neuvottelumuistion. Tämän muistion mukaan tavoitteeksi asetettiin Mie-lenterveysyhdistyksen ja Kakspy:n toimintojen yhdistäminen Kotkan-Haminan alueelle. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa Kotkan Järjestötalolla perjantaina 8.12.2006 klo 14 alkaneessa neuvottelukokouksessa, johon päätettiin kutsua A-klinikan, Mielenterveyskeskuksen ja seurakunnan edustajia.

Haminan klubitalolla 14.11.2006 pidetyssä vertaisten avoimessa suunnit-telukokouksessa olivat lisäkseni läsnä Katja Lemberg, Pia Tommola, Paavo Tähtinen ja Jari Tuomela Karhulan klubitalolta sekä Mielenter-veyden keskusliiton jäsenyhdistys Haminan Mielenterveysyhdistys Hami ry:n puheenjohtaja Kai Ström. Kokouksessa kerroin Langinkosken seurakunnan diakonissa Leila Vanhalan vie¬rai¬lusta Mahdollisuuksien ta-lolla 10.11.2006 järjestetyssä vertaisten avoimessa illanvietossa. Lisäksi esittelin ehdotukseni mielenterveystyötä tekevien tahojen yhteistyön pa-rantamiseksi.

Kymen Seudun Mielenterveysyhdistys ry:n 23.11.2006 pidetyssä vuosi-kokouksessa vuoden 2007 toimintasuunnitelmaan kohdaksi 15 kirjattiin ”Tiivistetään toimintaa Mahdollisuuksien talon (Kaakkois-Suomen sosi-aalipsykiatrinen yhdistys Kakspy ry), omaisten järjestön ja lähi mielen-terveysyhdistysten kanssa”.

Mahdollisuuksien talolla 28.11.2006 pidetyssä vertaisten avoimessa ver-taistoimintojen suunnittelukokouksessa ehdotin päivystävän sairaanhoi-tajan palkkaamista yhteisesti mielenterveystyötä tekevien organisaatioi-den palvelukseen. Kokouksessa ehdotettiin päivystysrenkaan perusta-mista yhteistoiminnassa päivys¬¬tävien sairaanhoitajien ja vertaisten kanssa. Päivystysrenkaan perustamista valmistelemaan nimettiin työryhmä, jonka jäseniksi tulivat lisäkseni Paavo Tähtinen, Kai Ström ja Pia Tommola. Lisäksi kokouksessa päätettiin pitää Kotkan Järjestötalolla 8.12.2006 klo 14 – 16 yhteistoimintojen kehittämistä koskeva palaveri, johon osallistuu valittu työryhmä. Katja Lemberg velvoitettiin asian johdosta ottamaan yhteyttä Kotkan poliisilaitokseen, Kymen A-klinikkaan ja kaupungin mielenterveystyöhön. Laadin itse kokouksen muistion, jonka Pia Tom-mola tarkisti ja teki tarvittavat korjaukset. Tämän jälkeen muistio ”katosi” eikä virallisena toistaiseksi ole liitetty Mahdollisuuksien talon kahviossa tarkoitusta varten olevaan kansioon.

Kakspy ry:n tiloissa Kotkassa pidettiin 29.11.2006 klo 8.30 - 10.00 Ra-ha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Portaat-projektiin liittyvä kokous, jossa olivat lisäkseni läsnä kuntoutumisjohtaja Markku Kärmeniemi, Mahdollisuuksien talon vastaava ohjaaja Miia Kurttila sekä projektityön-tekijät Ulla Hietanen ja Katja Lemberg, joka toimi tilaisuuden sihteerinä. Tilaisuudesta laadittiin allekirjoitettu pöytäkirja, jossa osaltani kirjattiin tavoitteeksi Mielenterveyden keskusliittoon työllistymiseni ja tavoitetta tukemaan lakisääteiset kuntoutumispalvelut. Kokouksen jälkeen Kärme-niemi lähetti minulle liitteestä ilmenevän sähköpostiviestin kiitoksella antoisasta aamupalaverista. Viestin liitteenä oli Kakspy ry:n toiminta-suunnitelma vuodelle 2007.

Mielenterveyden keskusliiton aluejohtaja Henri Rinkinen lähetti 3.12.2006 sähköpostiviestin, minkä mukaan en ole missään organisaati-ossa sellaisessa asemassa, että minulla olisi valtuuksia neuvotella yleensä yhtään mistään.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori lähetti 7.12.2006 sähköpostiviestin, minkä mukaan liiton strategisten linjausten mukaisesti alueellisesta kehittämistyöstä vastaavat paikalliset yhdistyk-set. Muunlaista kehittämistyötä ei tällä erää ole käynnissä, mutta asiaan voitaneen palata tuonnempana. Viestin mukaan liitto käynnistää seuraa-vien tavoiteohjelmien työstämisen seuraavan liittokokouksensa jälkeen kesäkuussa 2008.

Kotkan järjestötalolla 8.12.2006 pidetyssä neuvottelukokouksessa olivat lisäkseni läsnä silloinen. vs. tutkimusjohtaja Arja-Tuulikki Wilen Kymenlaakson ammattikorkeakoululta ja Leila Vanhala, joka laati tilaisuudesta neuvottelumuistion. Tämän muistion mukaan tavoitteeksi asetettiin tiedon saattaminen Kotkan kaupungin päättäjille siitä, miten todellinen ongelma on käytännössä. Suunnitelmaksi kirjasimme yhteydenoton Kotkan kaupungin palvelujohtaja Tauno Telanrantaan. Tarkoitusta varten Leila Vanhala lupasi toimittaa listan seurakunnan tarjoamista palveluista.

Edellä olevasta huolimatta Kakspy ry:n toiminnanjohtaja Vesa Salminen teki 15.12.2006 päätöksen antaa minulle 3 kuukauden määräaikainen osallistumiskielto Kakspy ry:n toimintaan ja oleskeluun sen toimitilois-sa. Heti asiasta Salmiselta tiedon saatuani soitin Kotkan kaupungin sosi-aalityön johtajana Kakspy ry:n hallituksessa olevalle Anna Liakalle, joka kuitenkin 18.12.2006 hyväksyi Salmisen päätöksen toimintaan osallis-tumiskiellostani. Olen tuloksettomasti kahdesti 8.1. ja 19.1.2007 keskus-tellut henkilökohtaisesti asiasta Anna Liakan kanssa ja muutoinkin vaa-tinut häntä selvittämään asiaa.

Mielenterveyden keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Sauri lä-hetti minulle 14.3.2007 sähköpostiviestin, jossa hän kirjoittaa toistuvasti pyytäneensä poistamaan minut ryhmäpostituslistoiltani.

Olen laatinut tässä asiassa Kymenlaakson Voimanpesä -nimisen mielenterveys- ja päihdetyöhankkeen hankesuunnitelman. Yhteydenottoni johdosta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKES tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck lähetti minulle 16.8.2007 sähköpostiviestin, jossa hän kiit-tää yhteydenotostani ja sen liitteenä olleesta selkeästä hankesuunnitelmasta. Viestissään Wahlbeck kirjoittaa mm, että ”Stakes on monessa yhteydessä pai-nottanut järjestötyön tärkeyttä osana mielenterveystyötä, ja pidämme paikallista aloitettanne tärkeänä”.

Yhteydenottoni johdosta silloisen Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston professori Jouko Lönnqvist vastasi lai-toksen pääjohtajan kanssa käymänsä keskustelun perusteella ja hänen valtuuttamanaan 31.8.2007 lähettämällään sähköpostiviestillä seuraavaa: ”Yhdistyksen toiminta mielenterveyskuntoutujien tukena kolmannen sektorin toimintana on mitä kannatettavinta. Esitetyn hankesuunnitelman yleisperustelut tuntuvat järkeviltä ja tuen saamista rahoittajatahoilta kan-nattaa jatkaa. Kansanterveyslaitos STM:n toimialalla toimivana asian-tuntijalaitoksena keskittyy väestön mielenterveyden edistämiseen ja mie-lenterveyden häiriöiden ehkäisyyn. Mielenterveyspalvelujen kehittämi-nen paikallisesti ei kuulu suoraan Kansanterveyslaitoksen tehtäviin. Toi-vomme kuitenkin menestystä esitetylle suunnitelmalle, jota pidämme pe-riaatteessa hyvänä.”

Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosas-ton toimintapolitiikkayksikön ylitarkastaja Olavi Parvikko vastasi 22.11.2007 lähettämällään sähköpostiviestillä muun muassa seuraavaa:
”Kymenlaakson Voimanpesän hankesuunnitelmassa (1.6.2007) kuvataan mielenterveysongelmien hoitoon ja kuntoutumisen mahdollisuuksiin täh-tääviä toiminta-ajatuksia järkevällä ja hyvällä tavalla. Niissä on paljon yhtymäkohtia STM:n Masto-hankkeeseen, joka on käynnistynyt 1.11.2007. Masto-hankkeen tavoitteena on edistää ja tukea työhyvin-vointia lisääviä käytäntöjä työelämässä, varhaista puuttumista työssäsel-viytymisongelmien ilmaantuessa sekä masennuksen hyvää hoitoa ja kun-toutusta, jotka tukevat työssä jatkamista ja työhön paluuta. … Työminis-teriössä on samaan aikaan STM:n Masto-hankkeen kanssa käynnistynyt Mielenterveyskuntoutujien työllistymistä edistävä hanke. Jotta näiden valtakunnallisten hankkeiden tavoitteet toteutuisivat käytännön työelä-mässä, tarvitaan alueellista yhteistyötä ja käytännön ratkaisuja, joihin Kymenlaakson Voimanpesän hanke pyrkii.”

Silloisen Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen STAKES tutkimusprofes-sori Kristian Wahlbeck ja kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa kirjoittavat Helsingin Sanomissa 16.10.2007 otsikolla "Peruspalvelujen vastattava tarpeita" julkaistussa kirjoituksessaan muun muassa seuraavaa:

"Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö ovat tulevaisuuden merkit-tävimmät kansanterveysongelmat. Niiden osuus suomalaisten tautitaakasta ja sairauspoissaoloista on jo nyt noin neljännes.

Yhteiskunnan voimavaroja ei nykyisellään ohjata riittävästi mielenterveys- ja päihdetyöhön. Niukkojen resurssien järkiperäinen käyttö on vaikeaa, koska jul-kiset mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kovin pirstoutuneita.

Nykyinen malli ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, vaan se on syntynyt ammatti-kuntien halusta korostaa identiteettiään, asemaansa ja erilaisia lähestymistapo-jaan.

Vanhentuneesta mallista on syytä pyrkiä eroon. Sen tilalle pitäisi rakentaa pal-velujärjestelmä, jossa kansalaisten ja perheiden tarpeet otetaan nykyistä pa-remmin huomioon.

On perusteltua nostaa näiden monia kuntalaisia koskevien palvelujen profiilia, lisätä niiden arvostusta ja jakaa voimavaroja nykyistä oikeudenmukaisemmin."

Kuten sosiaali- ja terveysministeriö itsekin muun muassa kansliapäällik-kö Kari Välimäen ja osastopäällikkö Jaana Kosken allekirjoittamassa kirjeessä 2.11.2009 nro STM/3807/2009 toteaa, niin olen useamman ker-ran ollut Kymenlaakson Voimanpesä -hankettani koskien sekä sähkö-postitse että puhelimitse yhteydessä ministeriöön ja yhteydenottoihini on vastattu.

Hankettani koskevissa asioissa sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosi-aaliosasto lähetti minulle 13.2.2008 päivätyn, johtaja Kari Paason ja neuvotte-leva virkamies Kari Haaviston allekirjoittaman, kirjeen, missä he kirjoittavat mm, että ”Lupa-asioissa oikea viranomainen on lääninhallitus ja siellä sosiaali- ja terveysosasto, johon olettekin ollut jo yhteydessä. Kuntoutusrahaan liittyviä asioita hoitaa Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitos pitää luetteloa hoitopai-koista, joissa tapahtuvan kuntoutuksen tueksi kuntoutujalle maksetaan kuntou-tusrahaa. Kansaneläkelaitoksen on kuntoutusraha-asetuksen mukaan kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä ennen päihdehuollon laitoksen merkitsemistä kuntoutusrahaan oikeuttavien laitosten luetteloon”.

Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja terveysministeriön terveysosasto lähetti minulle 18.3.2008 päivätyn, hallintoneuvos Pekka Järvisen ja ylilääkäri Eila Laukkasen allekirjoittaman, kirjeen 123190 v.3, missä he kirjoittavat mm, että ”Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisessa kehittämisohjelmassa on kiinni-tetty huomiota myös mielenterveyspotilaiden tilanteeseen ja siihen on kohden-nettu valtion rahaa. Kehittämisohjelmalla on tarkoitus edistää eri toimijoiden yhdessä sopimia, alueen tarpeisiin vastaavia hyviä toimintamalleja. Kansalli-seen terveyshankkeeseen liittyvät hanke-esitykset käsitellään ja asetetaan tär-keysjärjestykseen alueellisten johtoryhmien kautta. Kotka kuuluu Etelä-Suomen alueellisen johtoryhmän piiriin”.

Yhteydenottoni johdosta sosiaali- ja terveysministeriö lähetti minulle 10.4.2008 päivätyn, kansliapäällikkö Kari Välimäen ja ylitarkastaja Maria Waltarin alle-kirjoittaman, kirjeen 129505 v.1, missä he toteavat heidän terveysosastonsa se-kä perhe- ja sosiaaliosastonsa jo tutustuneen hankesuunnitelmaani sekä infor-moineen minua ajankohtaisista kansallisista mielenterveys- ja päihdetyön ke-hittämishankkeista. Lisäksi tässä kirjeessä minun todetaan olleen yhteydessä ministeriön alaisiin asiantuntijalaitoksiin ja neuvotaan kääntymään ulkominis-teriön puoleen hankkeeseeni sisältyvän kansainvälisen osuuden suhteen, joka käsittää ensi sijassa Venäjän Karjalan, Pietarin ja Viron.

Tämän vuoden kesäkuussa Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdis-tys Kymen Seudun Mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Skyt-tä soitti minulle ja kutsui minut ajalla pe. 26. – su. 28.6.2009 pidetylle yhdistyksen kesäleirille. Tämän leirin aikana sain kuulla, että yhdistyk-sellä oli Kymin seurakunnan kanssa ollut joitakin mielenterveystyön ke-hittämistä koskevia tapaamisia, ja että asiassa yhteyshenkilönä oli ollut diakoni Jukka-Pekka Enroos. Leirin jälkeen olin Enroosiin sekä puheli-mitse että sähköpostitse yhteydessä, minkä tuloksena Enroos lähetti 3.7.2009 sähköpostitse lisäkseni, Kotka-Kymin seurakuntayhtymän kirkkoherroille Hannu Marttila, Jukka Lopperi, Juha Tanska, Kotkan seurakunnan diakoniapastori Jukka Hänniselle, Kymin seurakunnan vs. kirkkoherra Varpu Sintoselle, Kotkan kaupunginvaltuutettu Juho Eero-lalle, arkkitehti Olavi Soukalle ja Kymen Seudun Mielenterveysyhdis-tyksen sihteeri Janne Hänniselle kutsun alustavaan yhteistyöneuvotte-luun Karhulantie 31 sijaitsevaan Kymin seurakunnan Alasali -nimiseen tilaan torstaina 20.8.2009 klo 13.

Enroosin lähettämän kokouskutsun johdosta otin yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja Kymenlaakson liittoon. Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen mielenterveys- ja päihdepalvelut -osaston vs. ylilääkäri Veijo Nousiainen lähetti 12.8.2009 minulle sähköpostiviestin, jossa hän muun muassa kirjoittaa seuraavaa:
”Pyytämänne kannanotto kokouksenne 20.8. esityslistaan: Sähköposti-liitteissä kuvaamanne suunnitelmat ovat - siltä osin, kuin olen niihin eh-tinyt tutustua - pitkälle yhdenmukaisia valtakunnallisten sosiaali- ja ter-veydenhuollon kehittämishankkeiden päämäärien kanssa. Jatkon kannal-ta on tärkeää saada aikaan konkreettinen hankesuunnitelma, sillä vasta se mahdollistaa suunnitelmien tarkemman arvioinnin - myös rahoituksen osalta. Hankesuunnitelma kannattaa tehdä moniammatillisena ja laaja-alaisena yhteistyönä, sillä se yleensä johtaa parempaan sitoutumiseen ja siten parempaan lopputulokseen.”

Diakoni Enroosin 3.7.2009 sähköpostitse lähettämän kokouskutsun tar-koittama alustava neuvottelukokous pidettiin tämän kutsun mukaisesti torstaina 20.8.2009. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi allekirjoittanut ja kaupunginvaltuutettu Juho Eerola sihteerinä, joka laati tilaisuudesta muistion. Tämän muistion päätöskohdan mukaan:

”- Kutsutaan koolle laajempi toimijaryhmä. Mukaan ainakin Marja Sorvo ke-hittämisyhtiö Seprasta, Olli Mustapää Kymenlaakson Kesäyliopistosta, Jari Saarinen Työvoimatoimistosta ja Kimmo Ruuskanen Kelasta. Sinivaaran ja Eerolan välille syntyi erimielisyyttä siitä, kuka laajemman kokouksen kutsuu koolle. Eerola itse kieltäytyi ja ehdotti asian olevan hankkeen taustalle mah-dollisesti syntyvän ry:n tai Kymen Seudun Mty:n tehtäviä.

- Jukka Sinivaara aloittaa säännölliset neuvottelut seurakuntien diakoniatyön kanssa.”

Mainitun neuvottelukokouksen päätöksen nojalla Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistys Kymen Seudun Mielenterveysyhdistys ry lähetti hyvissä ajoin puheenjohtaja Pertti Skytän ja varapuheenjohtaja Päivi Tenhusen allekirjoitta-man, 5.9.2009 päivätyn, kokouskutsun muiden joukossa Mielenterveyden kes-kusliitolle. Tässä kokouskutsussa Kymen Seudun Mielenterveysyhdistys ry kutsui jakelussa olevat tahot tiistaina 22.9.2009 klo 13 Kotkan kaupungin pää-kirjaston I kerroksen kokoushuoneessa pidettävään mielenterveys- ja päihde-työn kehittämistä koskevaan valmistavaan kokoukseen. Osoite: Kirkkokatu 24, Kotka.

Kokouskutsusta välittämättä Mielenterveyden keskusliitto ei lähettänyt edusta-jaansa mainittuun tilaisuuteen, jossa olivat lisäkseni paikalla puheenjohtaja Pertti Skyttä, varapuheenjohtaja Päivi Tenhunen ja sihteeri Janne Hänninen, kaikki Kymen Seudun Mielenterveysyhdistyksen edustajina. Lisäksi tilaisuu-dessa olivat paikalla Kotkan kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakun-nan jäsen Freddy van Wonterghem sekä Monika Häll Kymen Seudun mielen-terveysyhdistyksestä!

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANE puheenjohtaja-na toimii pääsihteeri Jukka Pekkala Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:stä, jonka jäsenyhdistys Kymin Koskenpojat ry:n puheenjohtaja Lauri Eerola lähetti minulle yhteisöpalvelu Facebookin kautta 16.11.2009 viestin, jossa hän kir-joittaa: ”Kiitos Jukka näistä kommenteista! Piristää mainiosti harmaata ja synkkää päivää lukea ripeistä toimistasi yhteiskunnan hyväksi!”

Todistajat 1) kehittämisjohtaja Markku Kärmeniemi
Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy ry
Kymenlaaksonkatu 20 D 120, 1. krs, 48100 Kotka
040 710 3201 (työ)

2) puheenjohtaja Pertti Skyttä
Rinkarinkuja 28, 48810 Kotka
puhelin: 0451269373

3) tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mannerheimintie 166 / PL 30, 00271 Helsinki
puhelin: 020 610 7300

4) osastojohtaja, professori Jouko Lönnqvist
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mannerheimintie 166 / PL 30, 00271 Helsinki
puhelin: 020 610 8212

5) ylitarkastaja Olavi Parvikko
sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto
Uimalankatu 1, / PL 536, 33101 Tampere
puhelin: (09) 160 72487, gsm. 0405953087

6) diakoni Jukka-Pekka Enroos
Kymin seurakunta
Karhulantie 33, 48600 Kotka
puhelin: 044 7259 141

7) diakoniapappi Jukka Hänninen
Kotkan seurakunta
Mariankatu 14 D (II kerros), 48100 Kotka
puhelin: (05) 225 9300, gsm. 041 462 6221

8) Kotkan kaupunginvaltuutettu, pakolaisohjaaja Juho Eerola
Rastaantie 32, 48220 Kotka
puhelin: 050 545 9287

9) Kotkan kaupunginvaltuutettu Freddy van Wonterghem
Loitsutie 10 E, 48350 Kotka
puhelin: 050 375 0615

10) puheenjohtaja Lauri Eerola
Kymin Koskenpojat ry
Kääpäkatu 8 B 17, 48770 Kotka
puhelin: 050 343 1892

Kirjalliset todisteet 1) MTKL:n verkkosivut "Talous" ja "Periaatteet"
2) RAY:n verkkosivut MTKL:n avustuksista
3) Kakspy ry:n vertaistoimintojen muistiot 13.10.2006, 17.10.2006, 31.10.2007, 14.11.2006, 28.11.2006 ja 12.12.2006 (yhteensä 6 kpl)
4) Neuvottelumuistio 31.10.2006, 10.11.2006 ja 8.12.2006
5) Kymen Seudun Mielenterveysyhdistys ry:n toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007
6) Kakspy ry:n toiminnanjohtaja Vesa Salmisen kirje 20.12.2007
7) Portaat-projektin alkukartoitustilaisuuden 28.11.2006 muistio
8) Kakspy ry:n kuntoutumisjohtaja Markku Kärmeniemen sähköposti-viesti 29.11.2009
9) MTKL:n aluejohtaja Henri Rinkisen sähköpostiviesti 3.12.2006
10) MTKL:n toiminnanjohtaja Peltovuoren sähköpostiviesti 7.12.2007
11) Kakspy ry:n toiminnanjohtaja Vesa Salmisen osallistumiskielto 19.12.2007
12) MTKL:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Saurin sähköpostiviesti 14.3.2007
13) Kymen Seudun Mielenterveysyhdistys ry:n erottamisilmoitus 13.6.2007
14) Professori Wahlbeckin artikkeli Helsingin Sanomissa 16.10.2007
15) Professori Kristian Wahlbeckin sähköpostiviesti 16.8.2007
16) Professori Jouko Lönnqvistin sähköpostiviesti 31.8.2007
17) Ylitarkastaja Olavi Parvikon sähköpostiviesti 22.11.2007
18) sosiaali- ja terveysministeriön kirjeet 13.2.08, 18.2.08, ja 10.4.2008
19) Kymin seurakunnan diakoni Jukka-Pekka Enroosin sähköpostiviestit 30.6. - 3.7.2009
20) vs. ylilääkäri Veijo Nevalaisen sähköpostiviesti 12.8.2009
21) kaupunginvaltuutettu Juho Eerolan laatima neuvottelumuistio 20.8.2009
22) neuvottelumuistio 19.11.2009
23) kaupunginvaltuutettu Freddy van Wonterghemin sähköpostiviesti 22.1.2009


Tutkittavat rikosnimikkeet

Asiaan en tässä vaiheessa halua ottaa tarkkaa kantaa. Mielenterveyden keskusliiton menettely asiassa ei kuitenkaan vastaa perustuslain 14 § 3 momentin tarkoitusta julkisen vallan tehtävästä edistää yksilön mahdolli-suuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään kos-kevaan päätöksentekoon. Lisäksi Mielenterveyden keskusliiton menettely asiassa on selvästi sen verkkosivuilta löytyvien tavoitteiden ja periaattei-den vastainen. On syytä myös epäillä Mielenterveyden keskusliiton toi-mineen vastoin omia sääntöjään jättäessään selvittämättä jäsenyhdistyk-sensä Kymen Seudun Mielenterveysyhdistys ry:n tavoitteet tässä asiassa. Mielenterveyden keskusliiton menettely tässä asiassa kohdistuu paitsi minuun yksilönä ja asianomistajana niin myös Kotkan kaupunginvaltuutettuihin Juho Eerolaan ja Freddy van Wonterhemiin. Kysymykseen tullee näin ollen ai-nakin rikoslain 24 luvun 9 §:n soveltaminen kunnianloukkauksesta.


Päiväys ja allekirjoitus

Kotkassa 24.. marraskuuta 2009


Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK, Kotka