Oli mieheni eronnut kihlatustaan, joka oli juuri tehnyt abortin, miehen painostuksesta. Tämä ex-kihlattu ei koskaan voinut ymmärtää, miksi mies valitsi minut, kahden lapsen äidin vihityksi vaimokseen, (mies ei vain halunnut lapsia hänen kanssaan) Tänäpäivänä, meillä on myös yhteinen lapsi, josta mies on todella onnellinen ja innoissaan ylpeänä isänä. Itse en ymmärrä sitä, kuinka kukaan nainen tekee abortin kenenkään miehen takia. Minä en milloinkaan olisi tehnyt. Sitten taasen toisaalta, en koskaan olisi ottanut miestä jolla olisi ollut lapsia toiselle naiselle, (ja (jos) hän ne olisi hylännyt/laiminlyönyt/)
Niin että on tämä maailman kummallinen paikka, kaikki riippuu kaikesta, ja sattumasta, ja tuurista on kiinni paljon. Miltein jokaisella ihmisellä on oma historia, joillain pitkä, toisilla lyhyt. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän sitä oppii arvostamaan omaa puolisoaan, näköjään. Seksi on toiminut kantavana voimavarana myös vaikeinakin aikoina, eli on ollut aikoja jolloin vain seksi on toiminut, ei juuri mikään muu, mutta se on riittänyt tuomaan meidät säännöllisesti samankaton alle toistemme kainaloon. Meillä on ollut aika vapaa ja itsenäinen liitto. Molemmat ovat saaneet mennä mielensä mukaan, luoda rauhassa uraa, ja kulkea haluamansa polun ja aina on kuitenkin yhteinen sävel löytynyt, maailman melskeestä huolimatta. Mistään emme ole tilivelvollisia toisillemme, mutta kummaa kyllä, että näin iän myötä ja ansaitun kunnioituksen vuoksi on kiinnostus kaikenlaisiin yhteisiin projekteihin lisääntynyt, -monta sataa prosenttia. Ei voi sanoa muuta kuin että tämä liittohan vain paranee vanhetessaan... Ja itseasiassa, olen onnellinen.
Niin että on tämä maailman kummallinen paikka, kaikki riippuu kaikesta, ja sattumasta, ja tuurista on kiinni paljon. Miltein jokaisella ihmisellä on oma historia, joillain pitkä, toisilla lyhyt. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän sitä oppii arvostamaan omaa puolisoaan, näköjään. Seksi on toiminut kantavana voimavarana myös vaikeinakin aikoina, eli on ollut aikoja jolloin vain seksi on toiminut, ei juuri mikään muu, mutta se on riittänyt tuomaan meidät säännöllisesti samankaton alle toistemme kainaloon. Meillä on ollut aika vapaa ja itsenäinen liitto. Molemmat ovat saaneet mennä mielensä mukaan, luoda rauhassa uraa, ja kulkea haluamansa polun ja aina on kuitenkin yhteinen sävel löytynyt, maailman melskeestä huolimatta. Mistään emme ole tilivelvollisia toisillemme, mutta kummaa kyllä, että näin iän myötä ja ansaitun kunnioituksen vuoksi on kiinnostus kaikenlaisiin yhteisiin projekteihin lisääntynyt, -monta sataa prosenttia. Ei voi sanoa muuta kuin että tämä liittohan vain paranee vanhetessaan... Ja itseasiassa, olen onnellinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.