Jos kissa on ihan pienestä pitäen hiiren kanssa niin syökö kissa hiiren sitten kun se kasvaa isoksi?
Kissa ja hiiri
Kysyn silti
3207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kissan metsästäjäntaidot ovat emältä opittuja. Ellei kissa ole oppinut tappamaan saalistaan pienenä saattaa yhteiselo jatkua hyvässä yhteisymmärryksessä pitkäänkin. - Hiiri tosin ei luonnostaankaan ole kovin pitkäikäinen.
Esimerkiksi rotukissani joka ei ollut oppinut näitä metsästäjäntaitoja, piti kellarista tuomaani hiirtä leikkikaverinaan. Hiiren kanssa juostiin niin kauan kun se väsähti. Sitten kissa ja hiiri lepäsivät vierekkäin matolla. Kun hiiri ei edes tassulla työntämällä lähtenyt liikkeelle, menetti kissa kiinnostuksensa siihen ja meni kupilleen syömään tuoretta naudanlihaa.
Jos emokissa on tuonut poikasilleen saalista ja opettanut nämä tappamaan ruokansa, on hiiren päivät luetut heti leikin päätyttyä vaikka kissa olisi vielä pienikin.
Itsekin olen luullut, että se menisi juuri noin että kun emo ei opeta metsästämään, ei kissa sitten sitä osaa. Vaan tätini pyhä birma on tappanut hiiriä (ei tosin syö niitä) ja lintuja, vaikka sen vanhemmat monen polven ajalta eivät varmasti ole koskaan pystyneet opettamaan pennuilleen hiiren metsästämistä ja tappamista.
Samoin oma maatiaisemme, joka tuli meille emon hylkäämänä orpopentuna, osaa vallan mainiosti päästää päiviltä hiiren ja myyrän - kovin kätevästi näyttää tappopuraisu käyvän. Laku tuli meille 3-viikkoisena tai hieman alle, joten emo ei missään vaiheessa ole sitä opettanut metsästämään. Ei myöskään muut kissat.
Toisaalta myös Peku onnistuu tappamaan saaliin kuin saaliin, vaikka emo ei ole sitä sille opettanut.
Sen sijaan kaikki hamsterimme (5 kpl), marsumme (3 kpl) ja gerbiilimme (2 kpl) ovat aina saaneet olla rauhassa kissoilta. Milloinkaan eivät ole yrittäneet ketään niistä saalistaa. Hamstereita ei ikävä kyllä enää ole, nukkuivat vanhuuttaan pois, viimeinenkin vuosi sitten kolmen vuoden iässä. Marsuja on enää vain yksi, vanhuuttaan ovat nekin täältä lähteneet. Gerbiilit täyttävät pian kolme ja riehuvat kaikessa rauhassa. Kissat kyllä katselevat niitä mielellään, mutta kovin kauan ne eivät jaksa kiinnostaa. Gerbiilit eivät tästä välitä mitään. Sen sijaan maalla kun ulkoillaan valjaissa, saavat hiiret, myyrät ja rotat melkoista kyytiä.
Kaverillani on aina ollut jyrsijöitä ( kaksi kissaan kaksi koiraa). Kissat eivät hiiristä oikeen välittänyt ku ne olivat häkissään mutta sitten yks yö ne olivat jotenkin päässeet karkuun ja aamulla kaverini löysivät hiiret kuolleena (kissa oli tappanut ne)!
Toisaalta, olen lukenut ja nähnyt kuvia kissanpennuista jotka pitivät oravia ystävinään - koska olivat olleet niiden kanssa tekemisissä syntymästään lähtien..