Psyykelääkkeillähän on haitta-vaikutuksia.. Mutta minua huolettaa se, että minulle on määrätty enemmän tai vähemmän lääkityksiä 12vuotiaasta lähtien. Neuroleptejä lähinnä, ja jossain vaiheessa oli SSRI-lääke.
Nykyään en syö psyykelääkkeitä, mutta on mielenterveys-ongelmia (ahdistusta)
Minua pelottaa, että nuo lääkkeet joita minulle on syötetty, ovat voineet jotenkin "tuhota" psyykettäni, että esim. serotoniinin toiminta ei ole sama kuin ennen.. Tai siis että noiden lääkitysten takia en voi olla "normaali" eli pelkään että lääkkeet olisivat voineet tuhota jtn minussa, joka tekee minusta ahdistuneen ja että minun olisi hankala pärjätä ilman psyykelääkkeitä.
Onko kenellään samanlaisia tuntemuksia? Olenko vain vaino-harhainen? Voinko olla olla oikeassa???
Nykyään en syö psyykelääkkeitä, mutta on mielenterveys-ongelmia (ahdistusta)
Minua pelottaa, että nuo lääkkeet joita minulle on syötetty, ovat voineet jotenkin "tuhota" psyykettäni, että esim. serotoniinin toiminta ei ole sama kuin ennen.. Tai siis että noiden lääkitysten takia en voi olla "normaali" eli pelkään että lääkkeet olisivat voineet tuhota jtn minussa, joka tekee minusta ahdistuneen ja että minun olisi hankala pärjätä ilman psyykelääkkeitä.
Onko kenellään samanlaisia tuntemuksia? Olenko vain vaino-harhainen? Voinko olla olla oikeassa???
Vastaukset 22
Vanhimmat
tuhoa psyykettä vaan aivoja. Psykiatri Peter Bregginin mukaan neuroleptit aiheuttavat kemiallisen lobotomian. Neuroleptit voivat aiheuttaa pakkoliikkeitä. SSRI-lääkkeet ja neuroleptit tuhoavat seksuaalisuutta. Haittavaikutukset voivat jäädä pysyviksi.
http://www.breggin.com/index.php?option=com_content&task=view&id=187
http://www.breggin.com/index.php?option=com_content&task=view&id=45&Itemid=66
http://en.wikipedia.org/wiki/Tardive_dyskinesia
http://en.wikipedia.org/wiki/PSSD
olen samaa mieltä kanssasi että ne tuhoaa aivoja. lääkelopotomia tosissaan on kyseessä
emeritusprofessori Thomas Szászin (http://www.szasz.com/) mukaan lapsen kutsuminen mielisairaaksi on leimaamista, ei diagnosoimista. Psyykelääkkeen syöttäminen lapselle on myrkyttämistä, ei hoitamista.
Niin no, minulla "todettiin" masennus.. En olis millään halunnu syödä silloin 12v lääkitystä, kyseinen lääke oli neurolepti, ja sitä ei suositella alle 18vuotiaille.. Käytetään kuulemma kehitysmaissa lasten käytöshäiriöiden hoitoon.. Näin Suomessa..
Harmillista että ei suomenkielisiltä sivuilta löydy tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista, en ole kovin hyvä ymmärtämään englantia.. Kiinnostaa tuo termi "kemiallinen lobotomia" No, pitänee koittaa perehtyä asiaan..
lobotomia tarkoittaa sitä, että lääke lamaa etuaivolohkon toimintaa.
on konekäännöspalvelu. Se tekee kohtuullisesti ymmärrettävää jälkeä.
Tässä on nuo linkit koneellisesti käännettynä:
http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=en&tl=fi&u=http://www.breggin.com/index.php?option=com_content&task...
http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=en&tl=fi&u=http://www.breggin.com/index.php?option=com_content&task...
http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=en&tl=fi&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Tardive_dyskinesia
http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=en&tl=fi&u=http://en.wikipedia.org/wiki/PSSD
linkkiä ei taida toimia, mutta voit kääntää ne menemällä osoitteeseen http://translate.google.com/#en|fi| ja kopioimalla käännettävän tekstin tai käännettävän tekstin osoitteen sivulle ja painamalla "translate" -nappia.
Lääkäri on varmasti harkinnut sinun lääkityksesi erityisen tarkkaan, koska olit lapsi. Lääkäri joutuisi vastuuseen teostaan, jos toimisi väärin. Mitä lääkäri hyötyisi lapsen kärsimysten lisäämisestä? Sinun kannattaa yrittää olla miettimättä asiaa. Lääkkeet eivät ole ollut sinulle haitallisia, vaan lääkkeiden on tarkoitus hoitaa ihmistä.
Toivottavasti pystyt olemaan välittämättä kaikkien tietämättömien vauhkoojien jutuista, jotka kirjoittelevat ahkerasti tänne keskustelupalstalle.
ole tai voi olla sairas. Sairaudet ovat ruumiin toimintahäiriöitä. Mieli ei ole osa ruumista.
Olen kuullut tuosta kemiallisesta lobotomiasta ties kuinka monta kertaa ja ties kuinka monta kertaa joku minua viisaampi on sanonut, miten lääkkeet tuhoavat päätä. Olen syönyt kahdeksan vuotta neurolepteja ja SSRI-lääkkeitä, sekä rauhottavia, jotka jo lopettanut.
Minulla ei ole mitään seksuaalisia häiriöitä, enkä ole kokenut mitää kemiallista lobotomiaa. Luovuus ja tunteet toimivat edelleen.
Kyllä se sairauskin vaikuttaa. Miettikääpäs vähän, mitä psykoosi tekee aivoille. Aina löytyy joku kukkahattutäti, jonka mielestä lääkkeet pitäisi heittää seinään ja vaan selvitä tai vetää homeopaatteja. Että psykiatria on puoskareiden keksintöä ja plää plää...
Mieli ja ruumis ovat kuitenkin yhtä. Muuten ei olisi psykosomaattisia oireitakaan.
Aloitin lääkkeet 18-vuotiaana ja nyt kahdeksan vuotta myöhemmin minusta ei mitään vihannesta ole tullut, masennuslääkkeet olen lopettamassa pikkuhiljaa, neuroleptejä syön varmasti aina, mutta turha sitä on miettiä. En olisi pärjännyt ilman lääkitystä. Jotain sivuvaikutuksia on, mutta pientä ovat sairauteen verrattuna.
En kyllä ymmärrä, että miten ihmeessä 12-vuotiaalle aloitetaan mitään lääkkeitä. Minä aloitin 18-vuotiaana.
ihan vapaasti mitä lääkkeitä haluat ja saat saada tai olla saamatta niistä haittavaikutuksia. Saat kokea saaneesi lääkkeistä hyötyä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että lääkkeet olisivat turvallisia tai hyödyttäisivät muita.
Mieli on kielikuva. Se voi olla osa ruumista vain kielikuvallisessa mielessä.
Aivosairauksia on tietenkin olemassa. Ne ovat neurologian alaa.
"Kyllä se sairauskin vaikuttaa. Miettikääpäs vähän, mitä psykoosi tekee aivoille. Aina löytyy joku kukkahattutäti, jonka mielestä lääkkeet pitäisi heittää seinään ja vaan selvitä tai vetää homeopaatteja. Että psykiatria on puoskareiden keksintöä ja plää plää..."
-Kerro ihmeessä minullekin mitä psykoosi tekee aivoille.
Tämän päivän tiede ei sitä pysty selittämään mitä se tekee aivoille, kun sen aiheuttajakin on tieteen käsityskyvyn ulkopuolella. Osa tämän alan tutkijoista on kyllä esittänyt hypoteesejä siitä, että se johtuisi epätasapainosta eri tryptamiinien suhteen, joista bufoteniini keskeisimpänä. Ja onhan 5-HT2A-reseptorien agonisteilla todettu saatu hyviä tuloksia 1950-luvulta asti mm. skitsofreenikoiden hoitoon ja heidän lääkkeettömään elämään(not good for commercial uses...). Kyseinen aihe oli tutkimuskiellossa aina viime vuosiin asti(salaliittoko?, ei kai....), kunnes lupia alkoi psykiatrian erikoislääkäri R. Strassmanin uraa uurtavan työn jälkeen saada yhä helpommin, vaikkakin vieläkin tämä aihe on suuri tabu tutkijapiireissä poliittisen ilmapiirin vuoksi. Tulemme lähivuosina näkemään näiden uuden sukupolven lääkkeiden tehot paperilla/näytöllä, kun nyt tutkimuksia on taas käynnissä.
Psykiatrian nykyinen suuntaus suosittelee psykoosin hoitoon 5-HT2A-reseptorien antagonisteja(epätyypillisiä antipsykootteja) tai dopamiinireseptorien estäjiä, mitkä kyllä poistavat ongelman, mutta syytä ei saada korjattua eli kielikuvallisesti ne lakaisevat ongelman maton alle. Niinpä näitä lääkkeitä pitääkin syödä jatkuvasti(profit profit), sivuvaikutukset näillä "lääkkeillä" ovat järkyttäviä aivan kuten tässä ketjussa tuodaan ilmi. Nämä sivuvaikutukset johtuvat näiden lääkkeiden kyvystä estää myös muiden aivotoiminnalle keskeisten reseptorien toimintaa aivoissa.
Mitä sitten tulee tuohon sairaus käsitykseesi mielisairauksista, niin sellaisia ei ole olemassakaan vaan ne ovat mielenterveyden häiriöitä. Se mikä taas lasketaan häiriöksi äänestetään psykiatrien käyttämään "raamattuun" DSM-IV:hen, johon päästyään ne muuttuvat lääke"tieteemme" psykiatrisiksi sairauksiksi. Tästä käytännöstä voi jokainen tieteelliset metodit tunteva vetää päätöksen, että sillä ei ole mitään tekemistä varsinaisen tieteen kanssa. Länsimainen lääke"tiede" onkin vain kulttuurillisten käsitysten muovaama tieteen ala eli niin kutsuttu pseudotiede.
IMHO, kukkahattutätejä ovat neuroleptien syöjät, jotka pitävät lääkärin sanan kyseenalaistamista turhana... Tähän sopii eräs sanonta varsin mainiosti: Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
psykoottisessa vaiheessa, niin voi olettaa että aivosoluja kuolee. Ja, näin varmaan tapahtuukin.
Tähän ei tarvita kuin kalsium pitoisuus piikin, ja hermosolu saattaa olla "kaput". Monissa mielisairauksissa tuntuu olevan tilanteen missä aivojen glutamiini- pitoisuuksissa on vakavan häiriötilan. (Tämä on todettu esim. aivonäytteistä, joita patologit ovat tutkineet yhdessä aivotutkijoiden kanssa.)
Kun aivot ovat kroonisessa tulehdustilassa, niin niiden toiminta muuttuu. Tämä näkyy mielisairauksina.
(glutamiini on vain yksi monista indikaattoreista.)
Mielisairaus vaati hyvin massiivisen poikkeaman "aivojen normaalista" tilasta. Ei kaiketi niin suurta kuin esim. Parkinsonismissa, mutta hyvin suuren mittakaavan häiriöitä.
Ihmisen perimä määrää sen miten hyvin aivomme pysyvät adaptoitumaan stressitekijöihin, ja niiden indusoimiin muutoksiin. Se mikä on toiselle pala kakkua, saattaa riittää suistamaan toisen mielisairauteen - eli aivojen toimintahäiriöön mikä ilmenee tavallisesta poikkeavana käytöksenä.
Mielemme lepää neurobiologian perustalla...
olisi aivosairaus, ei mielisairaus.
lääkäri on harkinnut... olin alaikäinen kun lääkäri määräs mulle viiskymppisii oxyjä ja sano et tervetuloo myöhemmässä vaiheessa yksityisvastaanotolleni...
Mieheni sai neuroleptejä ja kun luin sivuvaikutuslistan (asumme Saksassa, joten se on saksalaisen tehtaan valmiste) hiukseni nousivat pystyyn. Yleisissä sivuvaikutuksissa oli mm Parkinssonin-tauti!! Silloin aloin miettimään, että kannattaako tätä riskiä ottaa: mielialahäiriö vai Parkinsson?
Mitä sivuvaikutuksia sinulla on ollut?
voi olla muutenkin. On olemassa ns. yleinen ahdistuneisuus häiriö ja sen variaatioita. Ihminen kokee silloin olevansa ahdistuneen jatkuvasti tai reagoi pieneenkin stressiin kroonisella ahdistuneisuudella. On selvää että tällainen tilanne vaikuttaa myös psyykeen.
Lääkkeet ovat varmasti vaikuttaneet sinuun, mutta eivät ne mitään ole "tuhonneet". Voi olla että projisoit pelkosi lääkkeisiin, koska sinulla on herännyt epäilys siitä pystykö koskaan olemaan normaalin.
Puhkaistaanko kuplasi saman tien ? Et voi.
Tämä johtuu kuitenkin siitä ettei "normaalia" ole olemassa. Mielikuvasi terveestä elämisestä ja olemisesta on harhakuvitelman, jonkinlainen oletus siitä mitä "normaalina" eläminen voisi olla. Se on haaveilua.
Toki, olosi voi vielä parantua. Tätä ei kuitenkaan kannata pitää "normaalina", koska silloin tekee itselleen karhunpalveluksen. Ryhtyy pitämään omalle elimistölle epänormaalia tilaa "normaalina" - nostaa riman liian korkealle. Silloin jää koukkuun...
Voisit kokeilla luontaistuotteita; juo paljon (kunnollista) vihreää teetä (monta litraa päivässä. Jätä kahvi.)
Syö enemmän öljyjä; oliivi, kala ja kookos. (ei kovia rasvoja.)
Näillä voit aloittaa. 6kk. sisään pitäisi tuntua erilaiselta. (siitä huolimatta että syöt lääkkeitä. aineet vaan tukevat elimistön, toisenlaista, aineenvaihduntaa.)
Huolesi lääkkeiden vaikutuksista ovat tavallisia, ja oikeutettua. Älä kuitenkaan lopeta lääkkeiden syöntiä kokonaan. Niitä voi kuitenkin ottaa maltillisemmin, ja paremman ravinnon kera. Terapia voi myös auttaa. Ja, liikunnalla on terapeuttisia vaikutuksia.
"IMHO, kukkahattutätejä ovat neuroleptien syöjät, jotka pitävät lääkärin sanan kyseenalaistamista turhana... Tähän sopii eräs sanonta varsin mainiosti: Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. "
Et varmaan koskaan ole neuroleptejä syönyt, kun olet tota mieltä. Helppo kritisoida esimerkiksi psykoosissa olevan lääkitystä tai skitsofrenikon lääkitystä, kun asenne on tuo. Tai sitten olet lääkekielteinen potilas, joka lopettaa lääkkeensä ja päätyy sairaalaan aina vain uudestaan... Kumpaakin porukkaa on tullut nähtyä...
Toivottavasti joskus sairastat vakavan psykoosin niin katsotaan sitten uudestaan..
Vai millä ajattelit psykoosin hoitaa? Kukkauutteilla? E-Epalla? Nonimehulla vai homeopaateilla...
olemassa sellaista sairautta kuin "psykoosi". Ei ole mitään hoidettavaa!
Psykoosi on korkein valaistumisen tila, jossa ihminen kokee olevansa yhtä korkeamman minänsä kanssa. Psykoosin oireita ovat ne oireet joita korkeampi minä ei osaa tai kykene käsittelemään. Kyseessä ei siis ole sairaus vaan kykenemättömyys kohdata todellisuus. Psykoosi oireet tulkitaan psykoosiksi, todellisuudessa psykiatrin harhaisuus oireiden tulkintoihin tekee psykiatrin mielivallasta sekä hoidosta kemiallisen lobotomian. Pakkohoito psykiatrisella osastolla on kemiallista ja fyysistä kidutusta, ihmisoikeus loukkas sekä törkeä vapauden riisto. Ihmistä joka kokee korkeamman valaistumisen eli korkeamman tietoisuuden tilan tulisi ohjata alan parantajien ja auttajien pariin. Kemialliset myrkyt joilla vahingoitetaan ihmistä tulisi lailla kieltää.
Paljolti samaa mieltä. Vaikka harhat voivat todellakin olla harhoja psykoosissa ja vaatia oikaisua, niin itse tila on todellakin yhteydentila. Itse ainakin näin kaiken valheellisuuden taakse ja kaikki hoitajien toiminta näytti olevan ihan outoa ja tarkoituksetonta. He hoitivat rutiinit saadakseen palkkansa. Lääkäri taas määräsi lääkkeet ja rajoitti kulkua saadakseen mielen aisoihin. Olisin tarvinnut nimenomaan tietoa enemmän siinä vaiheessa. Minusta psykiatrisille osastoille pitäisi palkata pitkällä henkisellä tiellään olevia ihmisiä. Heistä on oikeasti apua mikäli ihminen halutaan raiteilleen. Nyt ei paljon edes haluta, koska silloin loppuvat joiltakin työt eikä mielensairauksia pidetä enää mörköinä.
Voisitko kertoa vähän lisää näistä ajatuksista? Onko taustalla oma kokemus psykoosista vai mistä vinkkelistä katsot asiaa? Onko aiheesta olemassa kirjoja?
Psykoosi oli minulla ainakin niin voimakas ja kaikenylittävä tila, etten voinut ymmärtää itseäni sairaaksi. Sen takia sitten minua sanottiin sairaudentunnottomaksi. Vielä pitkään sen jälkeen taistelin mielessäni sitä vastaan, että olisin ollut sairas. Jossain vaiheessa oli pakko myöntää sairaus, koska olisin joutunut olemaan yksin kaikkia läheisiä vastaan mielipiteineni. Läheisissä kun oli vielä näitä hoitajia moneen lähtöön. Sairaalaymäristäkin oli mielenkiintoinen juuri muiden potilaiden takia. Hoitsut ja lääkärit suorastaan piiloutuivat lasisiin koppeihin ja tarkkailivat meitä kuin eläimiä tauotta kirjaten ylös joka risahduksen. Surullista tietenkin oli, kun monesta ensin niin puheliaasta ihmisestä tehtiin hiljainen ja alistunut vaikka väkisin.