Tässä oli oivallisia vastakkainasetteluja lapsen hankintaa pohtiville. Itse ainakin aloin todella pohtia näitä väittämiä ja nähdä asioiden molemmat puolet, kun raskauden jatkamista tai keskeytystä ajatellaan. Totuushan on se, että asioilla on aina kaksi puolta ja vain toiseen puoleen tutustuminen tai uskominen olisi itselleen valehtelua. Pointit löytyy sekä puolesta, että vastaan. Lopullisen valinnanhan tekee sitten se sydän, kun järkiasiat on punnittu.
http://www.iltalehti.fi/perhe/2009112610667694_pr.shtml
http://www.iltalehti.fi/perhe/2009112610667694_pr.shtml
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan hanurista. Sillä ihmisellä joka tarvitsee iltalehteä päättämään puolestaan lapsen tekoasioista, ei mene hyvin.
Sitäpaitsi vakuutan teille, että ne OMAT lapset ovat ihanimmat. Ja vanhemmuus ON palkitsevaa. Skeidaa puhuu se joka muuta väittää.
(silti muuten kannatan abortti-oikeutta, jotta nainen saisi itse määrätä kehostaan, jokainen olkoon oman harkintansa mukaan sitten ihan niin tyhmä tai fiksu, miten kukakin asian näkee.)
Itse olen tavannut ihanimpia lapsia ja epäilen suuresti, että omani ei sellainen tule olemaan, sillä tällä hetkellä näyttää, että omani on terve. (Määrittelenhän ihanuuden käyttäytymisen mukaan, ennenkaikkea teini-iän käyttäytymisen mukaan...)
Itse olen myöskin kasvatusalan ammattilaisena tutustunut noihin vanhemmuuden varjopuoliin, joten olen myös ollut varsin tietoinen, että kaikki vanhemmat eivät tunne vanhemmuutta suinkaan palkitsevaksi, vaan jotkut ihan jopa taakaksi. Toivon todella, etten itse tule kuulumaan heihin, mutta ei hätää, sinhän kerrotkin, että kasvatuksen asiantuntijat valehtelevat tässä asiassa.... Ihan mielenkiinnosta, oletko koskan tavannut psykiatrisesti oirehtivia nuoria? Tiedätkö, että mailmassa on sellaisia olemassa?
Mutta kiitos sinulle. Tiedän ketä syyttää tulevaisuudessa valhjeellisesta tiedosta jos tästä nyt alan elätellä liian vaaleanpunaisia unelmia ja en kestä pettymystä.
Mutta tälläistä vaalenapunaisuutta tarvitsee kun tällä iällä uskaltautuu ensimmäsitä lastaan tekemään. Jos olisin tehnyt tämän lapsen vaikka 18-vuotiaana, juuri lukion käyneenä, niin eihän sitä olisi tiennyt mitä kaikkea voi mennä perseelleen, ei olisi kyseenalaistanut asioita liikaa, senkun olisi antanut mennä uskoen, että kaikista äideistä omat lapset ovat ihanimpia ja kaikki kokevat vanhemmuuden palkitsevana...
Itse en kyllä myöskään hakisi kasvatusalan tietoa keltaisesta lehdistöstä...