miksi tämä luokitellaan?

olin teininä hyvin ahdistunut(vain kesäisin) oksentelin enkä juuri lähtenyt huoneestani minnekään..no ne oireet loppui kun seinään kun koulu alkoi taas,lomilla sit taas ahdisti muttei niin paljon.Mulla on aina ollut syömisen kanssa ongelmia mutten tiedä syytä,tulee vaan syönnin jälkeen paha olo minkä vuoksi en syö mahaa täyteen ikinä..(raskausaikana tuota ongelmaa ei ollut)Ongelmat oli kokonaan poissa noin 3 vuotta vaikka oli vaikeaa ja yritin itsemurhaa kerran ei silti ahdistanu(tässä välissä kävin psykologilla ja psykiatrilla sekä ravitsemusterapiassa)t.sit sain citalopram lääkityksen ehkäisemään ahdistusta taas meni kolmisen vuotta hyvin kunnes synnytin lapsen..pari päivää synnytyksen jälkeen aloin saada paniikkikohtauksia(tämäkin tapahtui kesällä),jotka muuttuivat erilaisten tilanteiden jännittämiseksi..Lääkäri määräsi sepramia,joista tuli elämäni pahimmat paniikkikohtaukset vieläpä jatkuvina ympäri vuorokauden..jätin lääkkeet enkä uskaltanut käydä pyytämässä rauhottavia kun en uskaltanut edes pois asunnosta.Mutta sitten ne kohtaukset taas alkoivat hellittämään(kaupassa käynti pelotti niin että meinasin oksentaa mutta pakkohan siellä oli käydä)..nyt kohtauksia ei enää ole tullut (onhan taas pimeää ja syksy) vaikka välillä ahdistaakin,mutta en anna sen enää häiritä..luin jostain että ahdistuneisuushäiriöksi luokitellaan jos oireet kestää putkeen puoli vuotta,mulla näin ei ole..tiedä sit johtuuko huonosta syömisestä vai mistä??
Kiitos jos joku viitsi lukea tämän..
2122
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Hyvä juttu, että ainakin tällä hetkellä sinulla menee mukavasti. Onhan tuo syöminen todella tärkeä tekijä terveydessä. Tottakai myös riittävä uni, ulkoilu, sosiaaliset kanssakäymiset yms. (Olen itse aina ollut hoikka, syön usein ja vähän kerralla)
Kannattaa syödä terveellisesti/monipuolisesti, muistaa myös hedelmät, kasvikset, salaatit jne..Kalaöljykapselit ovat myös hyväksi todettuja (monille) karnosiini, pitävät mielen virkeänä, varsinkin, jos on noita paniikkikohtauksia ollut.

Äänestä
  • nuo sosiaaliset kanssakäymiset on aika heikolla pohjalla,asun niin kaukana kaikista tutuista..tosin juttelen tuntemattomillekin jos jotain sanottavaa on(kesällä se ei olisi tullut mieleenkään) mäkin taidan kuulua tuohon kastiin ketkä syö usein mutta vähän..illasta varsinkin tulee mutustettua..
    ai niin,unohdin tuossa ekassa viestissä mainita että syön myös sokeripitoisia tuotteita ja PALJON..tuntuu että oon koukussa sokeriin,en tiiä onko se edes mahdollista..
    Kalaöljyä ja karnosiinia käytin kesällä,en tiedä oliko niistä apua mutten ainakaan oo panikoitunut.Nyt käytän vain kalaöljyä kun karnosiini on niin kallista..mutta paremmin ainakin on mennyt vaikka tuntu että sen teho tuli vasta parin kuukauden jälkeen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


omituinenko? kirjoitti:

olin teininä hyvin ahdistunut(vain kesäisin) oksentelin enkä juuri lähtenyt huoneestani minnekään..no ne oireet loppui kun seinään kun koulu alkoi taas,lomilla sit taas ahdisti muttei niin paljon.Mulla on aina ollut syömisen kanssa ongelmia mutten tiedä syytä,tulee vaan syönnin jälkeen paha olo minkä vuoksi en syö mahaa täyteen ikinä..(raskausaikana tuota ongelmaa ei ollut)Ongelmat oli kokonaan poissa noin 3 vuotta vaikka oli vaikeaa ja yritin itsemurhaa kerran ei silti ahdistanu(tässä välissä kävin psykologilla ja psykiatrilla sekä ravitsemusterapiassa)t.sit sain citalopram lääkityksen ehkäisemään ahdistusta taas meni kolmisen vuotta hyvin kunnes synnytin lapsen..pari päivää synnytyksen jälkeen aloin saada paniikkikohtauksia(tämäkin tapahtui kesällä),jotka muuttuivat erilaisten tilanteiden jännittämiseksi..Lääkäri määräsi sepramia,joista tuli elämäni pahimmat paniikkikohtaukset vieläpä jatkuvina ympäri vuorokauden..jätin lääkkeet enkä uskaltanut käydä pyytämässä rauhottavia kun en uskaltanut edes pois asunnosta.Mutta sitten ne kohtaukset taas alkoivat hellittämään(kaupassa käynti pelotti niin että meinasin oksentaa mutta pakkohan siellä oli käydä)..nyt kohtauksia ei enää ole tullut (onhan taas pimeää ja syksy) vaikka välillä ahdistaakin,mutta en anna sen enää häiritä..luin jostain että ahdistuneisuushäiriöksi luokitellaan jos oireet kestää putkeen puoli vuotta,mulla näin ei ole..tiedä sit johtuuko huonosta syömisestä vai mistä??
Kiitos jos joku viitsi lukea tämän..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu