Kaikkialla olennoilla ja kasveilla on luonnollinen evoluutionalallinen vaisto pyrkiä kehittämään ja varmistamaan olemassaolonansa tässä luonnon alituisessa kampailussa.
Luonto on ollut varsin tuhlaavainen elämän suhteen ja se on jakanut elämää kaikkialle, sitä on kasveissa, meren kaloissa linnuissa ja ihmisissä. Kaikkiansa näissä on yhteistä tuo keskinäinen elämän kilpailu. Koita saada vatsasi täyteen keinolla millä hyvänsä ja sen lisäksi vielä, koristele itsesi niin kirkkailla väreillä, että se takaan menestyvän parittelun ja jälkeläisiä. No, eihän tässä ole mitään ihmettelemistä eikä väärää, se on luonnon ja elon laki se, ja sillä lailla se toimii.
Mutta miten se toimisi ihmisien kesken, jos se olisi jätetty pelkästään vahvimpien ja heikompien vaistojen varaan.
En tiedä miten olisi ilman tuota ihmisjärjen ymmärrystä ja ohjausta, kehittää lajilleen elämään säätelevä etiikka ja vaatia ihmeolentoja kaikkialla noudattamaan tuota etikkaa, - tiedän vain että vaikka tuo moraaliseen käytyääntymiseen ohjaava säännöstö on ollut keskuudessamme elämän oppina ja tuhansia vuosia, niin edelleen nousee kaikkialla tarve syödä enemmän kuin jaksaa ja koristella itseään turhamaisilla ruhtinaallisilla hepeneillä ja turkeilla. Sen saataisi ymmärtää jos laji olisi uhan alainen, silloinkaikki tuo ahnehtiminen ja koreilu olisivat paikallaan, mutta kun niin ei ole.
Raha pitää ottaa sieltä mistä sen saan. Tämähän on hyvin yleinen ajatusmalli. kaikkihan niin tekevät. Mutta toimia luontoaan ja omia periaatteitaan vastaan rahasta, sitä kaikki eivät tee. Ja se millä lailla ihminen yksilönä ja kansana kykenee tahdollaan ohjamaan itseään ja pitämään itseään arvossa siitä, että on kyennyt kieltäytymään ja seuramaan lahjomattomana oman minuutensa ääntä.
Romaneista on monen myytin lisäksi vallalla sellainen usko, että romanit olisivat eräällä lailla uskollisia omille maailmankuvilleen joista lahjomatta pitäisivät loppuun asti kiinni.
Näin saattaa ollakin monessa asiassa, kuten siinä, ettei ennen muinoin Romaneja voitu pakottaa kaikkia yhtä aikaan täisaunaan edes suojelusikunan asemiesten turvin. Mutta kuitenkaan, kun seuraan, sitä snobismia joka romanien keskuudessa valitsee – ei voi välttyä sellaiselta ajatukselta ettei loppujen lopuksi ole kysymyksessä mikään luonnonkansa luonnonmukaisine arvoineen, vaan väki jossa ilmenee erityisen paljon materialismia palvelevaa opportunismia.
Ugh olen puhunut. On aika rumpujen kumista.
Luonto on ollut varsin tuhlaavainen elämän suhteen ja se on jakanut elämää kaikkialle, sitä on kasveissa, meren kaloissa linnuissa ja ihmisissä. Kaikkiansa näissä on yhteistä tuo keskinäinen elämän kilpailu. Koita saada vatsasi täyteen keinolla millä hyvänsä ja sen lisäksi vielä, koristele itsesi niin kirkkailla väreillä, että se takaan menestyvän parittelun ja jälkeläisiä. No, eihän tässä ole mitään ihmettelemistä eikä väärää, se on luonnon ja elon laki se, ja sillä lailla se toimii.
Mutta miten se toimisi ihmisien kesken, jos se olisi jätetty pelkästään vahvimpien ja heikompien vaistojen varaan.
En tiedä miten olisi ilman tuota ihmisjärjen ymmärrystä ja ohjausta, kehittää lajilleen elämään säätelevä etiikka ja vaatia ihmeolentoja kaikkialla noudattamaan tuota etikkaa, - tiedän vain että vaikka tuo moraaliseen käytyääntymiseen ohjaava säännöstö on ollut keskuudessamme elämän oppina ja tuhansia vuosia, niin edelleen nousee kaikkialla tarve syödä enemmän kuin jaksaa ja koristella itseään turhamaisilla ruhtinaallisilla hepeneillä ja turkeilla. Sen saataisi ymmärtää jos laji olisi uhan alainen, silloinkaikki tuo ahnehtiminen ja koreilu olisivat paikallaan, mutta kun niin ei ole.
Raha pitää ottaa sieltä mistä sen saan. Tämähän on hyvin yleinen ajatusmalli. kaikkihan niin tekevät. Mutta toimia luontoaan ja omia periaatteitaan vastaan rahasta, sitä kaikki eivät tee. Ja se millä lailla ihminen yksilönä ja kansana kykenee tahdollaan ohjamaan itseään ja pitämään itseään arvossa siitä, että on kyennyt kieltäytymään ja seuramaan lahjomattomana oman minuutensa ääntä.
Romaneista on monen myytin lisäksi vallalla sellainen usko, että romanit olisivat eräällä lailla uskollisia omille maailmankuvilleen joista lahjomatta pitäisivät loppuun asti kiinni.
Näin saattaa ollakin monessa asiassa, kuten siinä, ettei ennen muinoin Romaneja voitu pakottaa kaikkia yhtä aikaan täisaunaan edes suojelusikunan asemiesten turvin. Mutta kuitenkaan, kun seuraan, sitä snobismia joka romanien keskuudessa valitsee – ei voi välttyä sellaiselta ajatukselta ettei loppujen lopuksi ole kysymyksessä mikään luonnonkansa luonnonmukaisine arvoineen, vaan väki jossa ilmenee erityisen paljon materialismia palvelevaa opportunismia.
Ugh olen puhunut. On aika rumpujen kumista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taas työ yleistätte aika raakasti, joo nykyään on tuota materialismia myös meikäläisissä mutta hei pitää ottaa huomioon ympäristö missä myö eletään, siis ihan kaikki rottuun kattomati. Mut kyl mie ymmärrsin mitä tarkotitte ja oon huomioinnu samaa, en kuitenkaa voi lähtee yleistämään! Kyllä meikäläinen ainakin kaipaa yksinkertasempia aikoja mut miten tässä jatkuvasti kiihtyvässä maailmassamme mikään säilyttää perinteensä? Mut ois tosiaan hyvä muistaa meijän jokkaisen se että luonto voittaa aina, ei siitä pitäis erkaantua vaan olla sopusoinnussa.
Ihminen on se joka pilaa kaiken.
Saattaa kyllä tulla sellainen virus joka tuhoaa imisen kokonaan.
Mahtavatko noi karhut yhtään kaivata ihmisiä,kun tallustelevat pitkin toria.??
yleistän.
En tarkoita, että tässä oli kysymys joidenkin harvojen yksityisten ihmisien elämäntapa valinnoista ja snobismista pelkästään näiden kohdalla, kyllä se on varsin yleinen ilmiö. Tässä ei liioin ole tarkoitus kosketella kenenkään yksityistä köyhyyttä, sillä eikä köyhyydessä ja niukkuudessa ole mitään pyhää, ei kaunista, silloin - huomaa silloin, kun se on historiallisena luokkatuomiona sinulle langetettu. Silloin se siittää rumuutta ja vähämielisyyttä, sen vuoksi ettei ihmisen henki kehity sellaisessa ympäristössä, kuten olemme huomanneet kaikkien köyhälistökortelevien tuotteista. Mutta puhunkin tietoisesta valinnasta, itsekurista ja arvoista jotka ovat vertailukelpoisia.
Tällaista kirjoitusta, ei voi liittää, vain romaneihin, kyllä se koskee, paljon muitakin ryhmiä. Itsensä koristaminen,jollakin materaalisella asialla. On varmaan enemmän kulttuureita, köyhiä mutta, koristelu kuluu asiaan, mitä erillaisin koristein. Tuli tässä mieleen kuolemaan liittyvissä asioissa. kun olin Etelä-Afrikassa, näin ne kalliit ja hienot arkut, puusta ja kahvoilla, vaikka olivat köyhiä. Ihan samaa mallia, kun romaneilla. Koristelussa, oli samoja tarkoituksia, kun romaneilla. Se on osaa kulttuuria ja viellä romaneilla, kulta on ja on ollut pankki, eikä huono pankki. Kun tarvitset rahaa, nopeasti, niin Panttikonttoriin ja se onistuu, heti ilman turhia kysymysiä. Viellä kullasta ja romaneista. On yleinen tapaa että, kerää kultaa, pienissä erissä ja sitten, kun on enemmän, teetetään, lapsille/lapsenlapille, joku sormu/koru ja se ei ole sidokissa, varallisuuten. Yleensä, päätetään eläessä, mikä menee kenelle, kun kuolema tulee. Sekin tapa, on hyvin tuttu, monissa kulttuureissa. Anakin köyhissä ja "alkukantaisissa" kansojen parissa, siis perimäkorut.
Materalismi, on yleinen asia. Kun köyhä yhteisö, vauratuu ja tulee, vähän paremmat olot, niin ainakin alussa on hyvin materialisminen ajatusmaailma Olen kokenut suomalaisten "allon", nuorempana ja sitten romanien.
En tiedä, pitääkö arvostaa mitään kulttuuria vai pitäisikö arvostaa kaikkia kultuureja ja myös, niiden muuttuminen. Itse olen viimeisen, teorian puolustaja. Kirjoitus oli yleisesti ottaen, hyvä mutta, kohdistuessa johonkin ryhmään, niin se on makuasia, vaikkakin täisauna, oli hyvä asia
Hyvää päivänjatkoa, teille kaikille.
Olet siinä aika tavalla oikeassa, että mitä köyhin historia ihmisjoukolla, heimolla, taikka kansalla on takanaan, siitä suurempi on itsensä koristelemisen tarve, ja materialistinen nälkä.
Monet tietämämätään uskovat että, es. köyhistä maista ja oloista otettu vaimo olisi jollakin tavoin vähä vaativampi ja osaisi arvostaa uuta elämään sellaisena kun sen saa, mutta toisin on todellisuus, Aivan toisin.
Luin tuossa saarnaaja Smithin kertomusta missä hän kertoo syntyneensä romaniteltassa, Hän kertoo myös tuossa biosaan miten pääväestön naiset tahtoivat uteliaisuuttaan tulla ristiäisiin ja tuoda kummilahjoja. Ainoa kannuste noilla ihmisillä oli silkka uteliaisuus, he tahtoivat nähdä romanilapsen ja sen ympäristön. Pääväestön ihmiset uskaltautuivat noihin lahjoihin vedoten tulla kutsumattomina vieraina tyydyttämään uteliaisuuttaan.
Romanit eivät noista vierailuista koin pitäneet, mutta noiden lahjojen takia keksivät sen hyödylliseksi hyväksyä.
Tällaisessa opportunismissa on aika paljon samaa kuin on osittain siinä uskossa ja uskotontulemisessa, joka jonkun kohdalta - loppuun asti mietittynä, saattaa osoittautua pelkäksi opportunismiksi.